Kansallinen bibliometriikkaseminaari 8.12. – teemana tutkimuksen arviointi

Aika: perjantai, 8.12.2017, klo 10.30-15.45
Paikka: Minerva-tori, Helsingin yliopisto/Siltavuorenpenger 5A, Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin perjantaina 8. joulukuuta 2017. Seminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi.

Seminaari on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille bibliometriikan ja tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville henkilöille. Toivomme seminaariin osallistujia monipuolisesti tutkijoiden parista, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä sekä tutkimusrahoittajista.

Seminaari on kaksikielinen: osa puheenvuoroista pidetään englanniksi, osa suomeksi.

Lisätiedot ja Ilmoittautuminen 30.11.2017 mennessä.

Paikkoja on rajoitetusti, mutta seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.

Minerva, Helsingin yliopisto. Kuva: Linda Tammisto

Bibliometriikka taipui monenlaisiin tarkasteluihin Tieteiden talolla

Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.

Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)

Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.

Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)

Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.

Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.

Pohjoismaiden osuus julkaisuista pienentynyt

Torstain pääpuheenvuorossa Fredrik Niclas Piro kävi läpi tuoreen pohjoismaisen korkeakouluvertailun (higher education institutions) keskeisiä havaintoja. Tänä vuonna julkaistu Comparing Research at Nordic Higher education institutions using Bibliometric Indicators on jatkoa NordForskin vuonna 2011 ja 2014 julkaisemille raporteille, ja se kattaa vuodet 1999–2014.

Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.

Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)

“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.

Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.

“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.

Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa

Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).

Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)

“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.

Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.

“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”

Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)

Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.

“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.

Julie Riisom Wisborg. (JAK)

Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.

“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.

Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.

Gunnar Sivertsen. (JAK)

“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.

Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?

“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.

Ensi vuonna Boråsissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 alkaen, kaikkiaan 22 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.

Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.


Seuraa seminaarin kulkua myös Twitterissä


Koekäyttö: SciVal Trends 17.10. asti

Mikä on SciVal Trends?

SciVal Trends tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden hakea ajankohtaisia tieteellisiä trendejä. Joko valitsemalla olemassa olevan alan tai määrittelemällä sen itse, välineellä voi löytää tuoretta tietoa tieteellisestä tutkimuksesta. SciVal Trends esittää informaation eri tavoin: instituutioiden, maiden, tekijöiden, lehtien ja avainkäsitteiden kautta (tulosten yhteenveto esitetään avainfraasidiagrammina). Välineen avulla tutkija voi tunnistaa tieteellisiä trendejä jotka saattavat johtaa uuteen tutkimusstrategiaan, yhteistyömahdollisuuksiin tai muiden oman alan tutkijoiden uutuusjulkaisujen seuraamiseen.

SciValin käyttö edellyttää tunnuksen luomista.

SciVal Trendsin koekäyttö päättyy 17.10.2017

Voit lähettää palautetta: e-library@helsinki.fi

 

Heiluttaako häntä koiraa: Ohjaako mittaaminen tiedettä ja tutkimusta?

Bibliometriikan huippuasiantuntija ja uranuurtaja, vuoden 2013 tieteentekijä Maria Forsman on julkaissut kirjan Julkaisut ja tieteen mittaaminen. Bibliometriikan käännekohtia (Enostone 2016). Kaisa-talossa 7.12.2016 pidetyssä Voiko tiedettä mitata? -keskustelutilaisuudessa YTT, tietoasiantuntija Susanna Nykyri haastatteli Forsmania.

Continue reading “Heiluttaako häntä koiraa: Ohjaako mittaaminen tiedettä ja tutkimusta?”

Kilpailija Impact Factorille – Elsevierin CiteScore julkaistu avoimena palveluna

Clarivate Analyticsin perinteinen ja tunnettu Journal Impact Factor on nyt saanut kilpailijan, kun Elsevier julkaisi CiteScore-palvelun. Impact Factorista poiketen on CiteScore kaikille avoin palvelu. CiteScore pohjautuu jättimäiseen Scopus-tietokantaan. Yliopistolaisilla sekä Terkon asiakkailla on toki käytössään myös Journal Citation Reports, josta lehtien Impact Factorit löytyvät.

Cite Score löytyy Terkko Navigatorista, jossa sen voi käydä lisäämässä asiakkaan omaan kirjastoon:

https://www.terkko.helsinki.fi/citescore

In response to academia’s call for metrics that provide a broader, more transparent view of an academic journal’s1 citation impact, Scopus has developed a set of metrics that are free to access and easy to calculate. CiteScoreTM metrics are comprehensive, transparent and current and help to analyze where research is published. They reveal the citation impact of over 22,000 academic journals in 330 disciplines.

Tervetuloa bibliometriikkaseminaariin 16.12.

Vuoden 2016 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.12.2016 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 5 A.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Seminaari on kaksikielinen: aamupäivällä osa puheenvuoroista on suomeksi, muut englanniksi. Osallistuminen on maksutonta, osallistujat vastaavat omista matka- ja ruokailukuluistaan.

minerva

Ilmoittaudu seminaariin allaolevasta linkistä torstaihin 8. joulukuuta 2016 mennessä. https://www.webropolsurveys.com/S/7905DF9404D2F1D6.par

 Alustava ohjelma (Huom! muuttunut aikataulu):
9.00–9.30 Aamukahvi
9.30–9.35 Seminaarin avaus Tua Hindersson-Söderholm, Hanken
9.35–10.00 Bibliometriikan vaiheita Suomessa Maria Forsman
10.00–10.45

Kansalliset ja paikalliset bibliometriikkapalvelut tulevaisuudessa:

OKM:n hallinnonalalle tarjoamat bibliometriikkapalvelut

Bibliometriikkatyökalujen hyödyntäminen yliopistossa

 

Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö

Eva Isaksson, Helsingin yliopiston kirjasto

10.45–11.45

Altmetrics – What We Know, What We Don’t Know, and What We Need to Know

Altmetric Tools in Finnish university libraries – case examples

Kim Holmberg, Turun yliopisto

Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto; N.N.

11.45–12.45 Lounas (omakustanteinen)
12.45–13.45 Bibliometrics and Current Research Information Systems Gunnar Sivertsen, Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU)
13.45–14.15 Iltapäiväkahvi
14.15–15.30 Paneelikeskustelu: Bibliometrics and Publication Forum as criteria for research evaluation Julkaisutoiminnan käyttö ja julkaisufoorumi tutkimuksen arvioinnin kriteereinä Lea Ryynänen-Karjalainen, Tieteellisten seurain valtuuskunta (pj.); Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto; Sari Kivistö, Tampereen yliopisto; Timo Korkeamäki, Hanken; Gunnar Sivertsen, NIFU; Otto Auranen, Suomen Akatemia

Myös osallistuminen etäyhteydellä on mahdollista. Etäyhteystiedot päivitetään ohjelmasivulle.

 

Julkaisujen rooli rankingeissa: tarkastelussa Times Higher Education 2016

Loppukesä ja alkusyksy ovat yliopistorankingien julkistuksen aikaa. Helsingin yliopisto saavutti hiljattain sijan 71 kansainvälisessä National Taiwan University – rankingissa. Siirrämme katseemme vielä hetkeksi syyskuussa ilmestyneeseen Times Higher Education ranking -listaukseen. Bibliometristen analyysien asiantuntijamme Eva Isaksson arvioi, vaikuttavako ja miten viime vuosien Suomen yliopistokohtaisissa THE rankingtilastoissa julkaisujen saamat viittaukset.

– Vuosi sitten vaikutusvaltainen THE ranking vaihtoi bibliometrisen datan tarjoajansa WoSista Scopukseen. Samalla Helsingin yliopiston ranking-sijoitus pomppasi näyttävästi sijalle 76. Nyt sijoitus oli taas hiukan alhaisempi, 91. Se on kuitenkin parempi kuin viime vuotta aiempina vuosina, toteaa Eva.

Liittenä olevassa koosteessa näkyvät THE-listalla rankattujen suomalaisten yliopistojen sijoitukset 2010 eteenpäin. HY oli ainoana listalla vuosina 2010–2011, sillä vain 200 parhaiten menestynyttä yliopistoa listattiin tuolloin.

Taulukossa tarkastellaan yliopistojen kokonaismenestystä, joka koostuu monesta osatekijästä. Sitaatiot muodostavat 30 % rankkauksesta. Käytettyä metodologiaa selitetään tarkemmin THE:n sivuilla.

Eva on tarkastellut julkaisujen osalta erityisesti kolmea tietokantojen erosta ja laskentatavasta juontuvaa tekijää kunkin yliopiston julkaisuprofiilin mukaan:

– Ensinnäkin, viime vuonna yli 1000 tekijän artikkelit pudotettiin kokonaan pois. Tänä vuonna ne on otettu mukaan konstikkaan osituslaskelman kautta. Asia koskettaa Suomessa lähinnä vain Lappeenrannan yliopistoa, jonka 2010–2015 aikavälin julkaisuista 12,5 % on parintuhannen tekijän CMS-kollaboraation julkaisuja. Helsingin yliopistolla on nämä samat julkaisut, mutta ne eivät heilauta lukujamme, koska HY:n julkaisukertymä muilta aloilta on niin suuri. Sen sijaan fysikaalisten tieteiden rankkaukseen ne valitettavasti vaikuttavat Helsingin yliopistossakin.

– Toiseksi, humanistisyhteiskunnallisten tieteiden englanninkielisiä julkaisuja saadaan Scopuksesta paremmin kuin WoSista. Hyötyjiä ovat lähinnä Tampereen, Jyväskylän, Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot, joissa näiden alojen julkaisujen osuus on korkea.

– Lopuksi voidaan todeta, että Scopus kilpailee WoSin kanssa konferenssijulkaisujen indeksoinnilla. Tästä hyötyvät yliopistotasolla eniten Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Aalto-yliopisto, joiden julkaisuissa on erityisen runsaasti konferenssiartikkeleita. Eniten tätä artikkelityyppiä löytyy tietojenkäsittelytieteestä, jolle julkaistiin tänä vuonna alan ensimmäinen THE-rankinglistaus. Helsingin ylipiston tietojenkäsittelytiede löytyy sijalta 69., joka on pohjoismaiden paras, Eva kertoo.

Edellä olevasta analyysista voieva2 vetää Helsingin yliopiston osalta johtopäätöksen, ettei sijoituksen notkahdus verrattuna viimevuotiseen johdu mitä todennäköisemmin ainakaan julkaisuista ja niiden saamista viittauksista.
Kuva: Johanna Lahikainen
Taulukko ja analyysit: Eva Isaksson

Continue reading “Julkaisujen rooli rankingeissa: tarkastelussa Times Higher Education 2016”

Tutkimusjulkaisemisen trendeinä kansainvälistyminen ja avoimuus

Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2015 on juuri ilmestynyt. Kirjasto ja erityisesti sen Tuhat- ja metriikkatiimit olivat mukana tuottamassa tietoa julkaisuista yhdessä tutkimushallinnon kanssa. Miltä yliopiston vuosi 2015 näyttää julkaisujen kannalta?

Keskimäärin 11 500 julkaisua joka vuosi

Vuonna 2015 Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisivat yhteensä 10 439 julkaisua. Helsingin yliopiston osuus suomalaisten yliopiston julkaisuista on lähes kolmasosa. Kaksi kolmasosaa julkaisuista on tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneitä ja kolmasosa yhteiskunnallisesti vuorovaikuttavia. Edellisten julkaisujen suhdeluku näyttäisi kuitenkin olevan hiljalleen muuttumassa vertaisarvioidun aineiston eduksi, sillä yvv-julkaisujen määrässä on nähtävissä pientä laskua.

Avoimen julkaisemisen suosio kasvussa

Avoimen julkaisemisen kasvu on nähtävissä kaikilla yliopiston tieteenaloilla. Osalla tieteenaloista avoin julkaiseminen on jo arkipäivää vaikkapa arXiv-tietokannan kautta, toisilla parhaita toimintatapoja ollaan parhaillaan kehittelemässä.

Yliopiston uuden strategian tavoitteena on nostaa Helsingin yliopiston Open Access -julkaisujen määrää 40 %:lla. Open Access – julkaisumääriä pystytäänkin jatkossa arvioimaan paremmin laadukkaan Tuhat-datan sekä analyysi- ja raportointivälineiden avulla. Avoimeen julkaisemiseen kannustetaan kirjastossa monin tavoin, mm. tukemalla tutkijoiden rinnakkaistallennusta Helsingin yliopiston omaan digitaaliseen arkistoon HELDAan. Tallennus arkistoon tapahtuu TUHAT-järjestelmän kautta. Lisätietoa ja apua löytyy muun muassa kirjaston Open Access -oppaasta.

kiviäMukana nyt myös altmetriikkaa

Altmetriikka on täydentävää bibliometriikkaa, jonka avulla pyritään seuraamaan julkaisuista käytävää verkkokeskustelua. Altmetriikka-välineet keräävät tietoja siitä, miten julkaisu on saanut näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa: kuinka moni on lukenut, suositellut, jakanut tai tallentanut sen kirjanmerkkipalveluihin.

Altmetric.com –sivuston sadan eniten verkkohuomiota saaneen artikkelin listalla on kolme artikkelia (sijoilla 11, 12 ja 36), joissa tekijöinä on Helsingin yliopiston tutkijoita.

Helsingin yliopistossa pilotoitiin syksyllä 2015 EBSCO:n omistamaa almetriikkatietokanta PlumX:ää ja ohjelman käyttöönottoa laajennetaan vuonna 2016 Helsingin yliopiston altmetriikkapilotilla. Jos yliopiston tutkijana haluat oman tutkijaprofiilin tietokantaan, ota yhteyttä osoitteeseen altmetrics-info [at] helsinki.fi.

Kansainvälisiä yhteistyöjulkaisuja tehdään aiempaa enemmän

Yliopiston tiedekunnissa on 2010-luvulla on tehty enenevässä määrin julkaisuja yhteistyössä muiden organisaatioiden tutkijoiden kanssa. Vuodesta 2010 Helsingin yliopiston tutkijoilla on ollut yhteistyökumppaneita 2756 ulkomaisesta organisaatiosta (Lähde: InCites-tietokanta).

Jos poikkeuksellisten suurten tekijämäärien yhteisjulkaisut mm. tähtitieteessä ja hiukkasfysiikassa jätetään huomioimatta, Helsingin yliopiston tutkijat tekevät eniten yhteistyötä Karoliinisen instituutin, Lontoon yliopiston ja Kööpenhaminan yliopiston kanssa. Jos edellä mainitut yhteisjulkaisut taas huomioidaan, merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Kalifornian yliopisto, Lontoon yliopisto sekä ranskalainen CNRS.

Analyysien teossa on käytetty useita tietokantoja ja analyysityökaluja TUHAT- julkaisutietokannan lisäksi: käytössä ovat olleet Web of Science, InCites, Scopus ja Scival.

Kirjoittaja: Johanna Lahikainen

Tutkimuksen laadun mittaaminen aiheena pe 16.10.

Vuotuinen Bibliometriikkaseminaari on täällä taas

Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti  tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.

leiden

Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Lisätietoja saatavissa seminaarin ohjelmasivuilta.

 

Helsingin yliopiston Times Higher Education sija 76 – mistä nousu syntyi?

Yliopistorankingit

Alkusyksy on yliopistorankingien julkistamisen aikaa. Elokuussa saimme Shanghain, syyskuussa QS World University rankingin ja kuun viimeinen päivä Times Higher Education (THE) World University Rankingin tulokset. Näistä viimeinen tarjosi Helsingin yliopistolle dramaattisen nousun sijalta 103 sijalle 76.

RAN

Mistä Helsingin yliopiston iso THE-rankingnousu syntyi?

Keskeisessä roolissa julkaisutoimintaa arvioitaessa saattaa olla tietokannan vaihtuminen. Web of Sciencen sijasta THE käyttää nyt ensi kertaa lähdetietokantana Scopusta. Tämä muutos on nostanut muitakin eurooppalaisia ja suomalaisia yliopistoja, sen sijaan amerikkalaiset yliopistot menettivät nyt asemiaan.

Myös QS käyttää Scopusta, mutta siinä Helsingin yliopiston sijoitus oli kuitenkin laskenut. Yhtenä syynä tähän on julkaisutoiminnan pisteiden laskentatavassa tapahtunut merkittävä muutos, jossa viittä suurta tieteenalaryhmää painotetaan kutakin yhtä paljon. Helsingin yliopiston tapaiset lääketieteessä ja luonnontieteissä vahvat yliopistot menettävät tässä laskutavassa yleensä julkaisupisteitä.

Kirjastossa analyysityökalut palvelukäytössä

Shanghain rankingissa bibliometriset mentelmät käsittävät 40% kokonaistuloksesta, QS-rankingissa sen sijaan vain 20%. THE rankingissa viittaukset tuovat 30% tuloksesta ja julkaisuvolyymi 6%.

Shanghain rankingissa tietokantana on Web of Science, samoin Taiwan (TNU) rankingissa, jonka tuloksia odotamme lokakuun alkupuolella. Taiwan ranking perustuu puhtaasti bibliometrisiin indikaattoreihin.

Helsingin yliopistossa sekä Web of Science että Scopus ovat käytössä yliopiston verkossa, samoin kummankin tietokannan analyysityökalut, InCites ja SciVal. Kirjaston metriikkapalveluissa näitä hyödynnetään aktiivisesti. Suunnitteilla on myös asiakkaille suunnattua koulutusta niiden tehokkaaseen käyttöön.

Teksti: Eva Isaksson
Editointi: Ursula Virolainen