Kansallinen bibliometriikkaseminaari 8.12. – teemana tutkimuksen arviointi

Aika: perjantai, 8.12.2017, klo 10.30-15.45
Paikka: Minerva-tori, Helsingin yliopisto/Siltavuorenpenger 5A, Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin perjantaina 8. joulukuuta 2017. Seminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi.

Seminaari on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille bibliometriikan ja tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville henkilöille. Toivomme seminaariin osallistujia monipuolisesti tutkijoiden parista, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä sekä tutkimusrahoittajista.

Seminaari on kaksikielinen: osa puheenvuoroista pidetään englanniksi, osa suomeksi.

Lisätiedot ja Ilmoittautuminen 30.11.2017 mennessä.

Paikkoja on rajoitetusti, mutta seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.

Minerva, Helsingin yliopisto. Kuva: Linda Tammisto

Avointa tiedettä opetukseen – mutta missä vaiheessa ja miten?

Avoin tiede opetuksessa, kirjaston lokakuisen #OAhaaste-kampanjan teema oli hyvin esillä myös Avoimen tieteen iltapäivässä viikko sitten. Avoimen tieteen iltapäivä oli osa kansainvälistä OA Week 2017 -teemaviikkoa, ja Tiedekulmassa aiheesta olivat keskustelemassa historiantutkija ja yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen ja Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Historioitsija Mirkka Lappalaista haastatteli Tiedekulman tapahtumassa tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara. Kuvat Jussi S. Männistö

Mirkka Lappalainen pohti avoin tiede opetuksessa -teemaa erityisesti opetuksen ajoituksen kannalta (videolla ajassa 20:40–22:30).

“Opetan enimmäkseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Avoimen tieteen aineistot tulevat siinä vaiheessa, kun ohjaan kanditutkielmia ja proseminaareja. Olen miettinyt, millä tavalla avoimesta tieteestä kerrotaan opiskelijoille ja missä vaiheessa. Se on kuitenkin vähän mystinen asia eikä se suoranaisesti liity ihan alkuvaiheen opiskeluun”, Lappalainen toteaa.

Toisaalta, samalla, kun avoin tiede voi olla opiskelijoille etäinen asia, he voivat kokea sen myös itsestäänselväksi asiaksi: näinhän tieteen kuuluisi toimia.

“Luulen, että se on fukseille paljon helpompi asia kuin monille, jotka ovat olleet vuosikymmeniä tutkimuksessa”, Lappalainen arvelee.

Lappalainen pohti myös lähdekritiikin merkitystä. Kun tietoaineistot ovat entistä paremmin saatavilla, tiedonhakijan kyky seuloa olennainen korostuu.

“Avoimien aineistojen käyttö on oikeastaan aika vaikeata. Pitää opettaa opiskelijoita etsimään oikeita resursseja, ja miettimään niitä periaatteita, joilla löytää luotettavan aineiston. Kyllä me tiedämme, ettei netissä kaikki ole luotettavaa. Digitaalisen lähdekritiikin vaatimus on noussut erittäin keskeiseksi”, Lappalainen sanoo.

Avointa dataa eniten kovissa tieteissä

Kun professori Markku Löytöseltä kysyttiin, onko avoimen tieteen näkökulma relevantti näkökulma opetuksen kannalta, vastaus tuli välittömästi (videolla ajassa 1:02:50–1:04:20):

Professori Markku Löytönen ja kustannusjohtaja Leena Kaakinen olivat Avoimen tieteen iltapäivässä kirjaston tietoasiantuntija Markku Roinilan tentattavana.

“On, ilman muuta. Maantieteessä meillä on ollut jo toistakymmentä vuotta sellainen verkko-osoite kuin Paikkatietolainaamo (nykyisin Paikkatietoikkuna), jossa on hyvin monipuolista paikkatietoa opetuksen käyttöön”, Löytönen sanoo, ja jatkaa:

“Omilla kursseillani teetän sellaisia tehtäviä, joissa opiskelijoiden on käytettävä avointa tiedettä hyväkseen. Veikkaan, että nimenomaan Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä, luonnontieteissä, biotieteissä ja lääketieteessä, käytetään hyvin paljon avointa dataa. Keskustakampuksella ei ehkä niin paljon, koska täällä on se on pitkälle korpuspohjaista, ja datan digitoiminen on vielä aika lailla kesken”, Löytönen arvioi.

Kustannusjohtaja Leena Kaakinen on mukana Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston osin yhteisessä avoimen julkaisemisen hankkeessa, jossa rakennetaan Helsinki University Press -julkaisusarjaa (HUP). Kaakinen pohti avoin tiede opetuksessa -teemaa käynnissä olevan hankkeen ja tiedekustantajan näkökulmasta (videolla ajassa 1:04:20–1:05:50).

“Tietysti avoimia julkaisuja voi käyttää opetuksessa hyvin moninkin tavoin. Myös avointa dataa voi opetuksessa hyödyntää nimenomaan sillä tavalla, että miten dataa tulkitaan. Aikaisemmin tässä (keskustelussa) mainittiin opiskelijalehdet, jotka myös voisivat olla aika hyvä opetuksen väline, vertaisarviointi ja muu. Sitten ovat myös oppimateriaalit – monenlaisia digitaalisia materiaaleja voidaan opetuksessa käyttää”, Kaakinen sanoo, ja summaa:

“Mahdollisuudet on monet. Projekti on hyvin alkuvaiheessa, ja kaikkea ei olla ehditty vielä kovin tarkasti miettiä. Mutta tämä opetusnäkökulma on sellainen, että se on monesti tullut esille. Olemme miettineet, miten voisimme olla siinä vielä enemmän yliopiston avuksi”, Kaakinen sanoo.

Kipaise kiskalle – Avoimen tieteen kioskit kampuksilla 24.-27.10.

AVOIMEN TIETEEN KIOSKIT

Keskustakampus
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Porthaniann aula, Yliopistonkatu 3
Meilahti
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Biomedicum Helsinki 1 aula, Haartmaninkatu 8
Kumpula
Ti 24.10.2017 11.00-13.00 Physicumin aula, Gustaf Hällströmin katu 2
Viikki
Pe 27.10.2017 11.00-13.00 Biokeskus 3, Viikinkaari 1

Kenelle?
Tutkijat, lehtorit ja opiskelijat ovat kaikki tervetulleita keskustelemaan ja kyselemään avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista.

Miksi?
Koska toisinaan ORCID –tutkijatunnisteeseen tai sen linkittämiseen omaan profiiliin Tuhatissa tarvitaan lisäneuvoja. Kun julkaiset tutkimuksesi tai opinnäytteesi avoimesti verkossa huomioitavaksi tulee monia asioita – näissä voimme auttaa. Kirjasto on myös neuvotellut kustantajien kanssa alennuksia Open Access –kirjoittajamaksuihin, haluat ehkä kuulla niistä lisää? Myös datanhallintasuunnitelmien laadinnassa on omat niksinsä, jotka mielellämme jaamme kanssanne.

Tule paikalle kysymyksinesi, ratkaistaan ne yhdessä!

OPEN ACCESS WEEK

Juhlistetaan yhdessä avointa tiedettä – Tervetuloa Tiedekulmaan 23.10.2017

Tapahtuma: Avoimen tieteen iltapäivä
Paikka: Tiedekulma, Stage (Yliopistonkatu 4)
Aika: 23.10.2017 klo 13-14.30

Miten avoin julkaiseminen, avoimet oppimateriaalit tai avoin data näyttäytyvät ja näkyvät tutkijoiden työssä? Muuttaako avoin tiede tutkimuksen tekoa ja julkaisumaailmaa perustavanlaatuisesti? Millaiselta näyttää tiedejulkaisemisen ja avoimen tutkimuksen tulevaisuus?

Tiedekulman lavalle aiheesta keskustelemaan nousevat yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara, professori Markku Löytönen sekä Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.

Helsingin yliopiston kirjasto palkitsee tilaisuudessa myös yliopiston avoimen tieteen edistäjän. Tule siis paikalle kuulemaan, keskustelemaan ja innostumaan!

Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston kirjaston kansainvälisen Open Access -viikon juhlintaa, maksuton ja avoin kaikille. Tiedekulma Cafe palvelee koko tilaisuuden ajan.

Tiedot viikon (23.-29.10.) aikana järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston Open Access –viikon tapahtumasivulta.

Pohjoinen rokokoo: Kuvaveistotaidetta Kaisa-talossa 2.-15.10.2017

Kaisa-talossa on avautunut kuvanveistäjä ja kuvataideopettaja Riikka Mäkikoskelan näyttely Pohjoinen rokokoo. Näyttely on esillä kirjaston näyttelytilassa pääsisäänkäynnin tuntumassa 2.-15.10.2017

Mäkikoskela on opettanut kaksi vuotta Helsingin yliopiston HyArtissa, Porthanian Piirustuslaitoksella. Opetusdialogin hän on kokenut työssään kaksisuuntaisena: opiskelijoiden ja opettajan kuvataiteellinen työskentely vaikuttavat molemmat toisiinsa. Tämä runsaus on Pohjoinen rokokoo -näyttelyn veistoksia yhdistävä tekijä.

Rokokoon hengessä Mäkikoskela yhdistää käsityön ja taiteen. Hän käyttää perinteisiä materiaaleja ja tekniikoita, kuten keramiikkaa, mutta yhdistää myös materiaaleja ennakkoluulottomasti, esimerkiksi keramiikkaan akryylimuovin. Sekä työskentelymateriaalin että sen työstötavan valinta ovat Mäkikoskelalle tärkeitä, sillä molemmilla luodaan kulttuurisia merkityksiä ja viittauksia eri aikoina syntyneisiin tottumuksiin ja tapoihin. Mäkikoskelan tavoite on vuoropuhelun löytäminen teoksen sisällön, työskentelymateriaalin ja sen työstötavan välille.

Mäkikoskelan taiteellisen työskentelyn teemoja ovat materiaalisen ja kulttuurisen sekoittuminen, materiaaliset merkitykset ja käsitteet sekä tradition tulkinta. Hän käsittelee teoksissaan sitä, miten toimitaan ja eletään yhdessä sekä miten tavat ja tottumukset muotoutuvat sukupolvesta toiseen. Mäkikoskela kuvaa nykyajan yhteiselon kokemuksia ja kertoo useille tulkinnoille avoimia paikallisia tarinoita. Niitä värittävät esimerkiksi Lähi-idässä syntynyt kristinusko ja Keski-Eurooppaan painottunut taidehistoria. Mäkikoskelan teokset avautuvat pohjoissuomalaiseen sielunmaisemaan, jossa kaamoksen rinnalla on usein seuraavaan kevääseen kantavaa valoa, eloa ja leikillisyyttä. Näyttelyn veistokset juhlistavat kokemuksellista ajattelemista sekä elämän runsautta ja monimuotoisuutta – niiden nurjia puolia unohtamatta.

• TaT Riikka Mäkikoskela (s. 1975) on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutissa, Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Aalto-yliopistossa. Hän on Kuvanveistäjäliiton ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Mäkikoskelan teoksia ja tutkimusta on esitelty useissa tapahtumissa, konferensseissa, julkaisuissa, gallerioissa ja museoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Taiteellisen työn ohella hän toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitoksella.

Keskustakirjasto Oodi kysyy mielipidettä Kaisan tuoleista

Tervetuloa osallistumaan Helsingin keskustakirjasto Oodin istuinkyselyyn Kaisa-talon aulassa 19.9.–30.9.2017.

Kaupunginkirjasto on kiinnostunut, millaisissa istuimissa Kaisa-talon kävijät haluavat opiskella ja työskennellä. Mielipiteenne on tärkeä, sillä Kaisan aulassa koeistuttavien tuolien ominaisuudet antavat suuntaviivoja Oodin sisustussuunnitteluun. Testattavat tuolit ovat esimerkkejä erilaisista tuolityypeistä.

Toimi näin:
Kaisa-talon (Fabianinkatu 30) sisääntuloaulassa on esillä 13 erilaista tuolia.
Nämä tuolit ovat kovia, pehmeitä, värikkäitä, yksivärisiä – ja kaikkea siltä väliltä.
Käy koeistumassa ja arvioimassa tuolit. Vastaa sen jälkeen Oodin istuinkyselyyn verkkolinkin kautta joka heti paikan päällä Kaisassa tai ota linkki talteen ja vastaa kyselyyn myöhemmin.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 10 kpl kahden hengen elokuvalippupaketteja.

Oodin kalusteiksi tullaan valitsemaan kauniita, käytännöllisiä, paloturvallisia ja kulutuksen kestäviä julkisen tilan kalusteita.

Kiitos, että autat uutta kirjastoa löytämään arvoisensa istuimet!

Jatka kyselyyn.

Keskustakirjasto Oodi

Kaisa-talossa kuvataan tv-ohjelmaa pe 11.8. sulkemisajan jälkeen

Kirjastoon saapuu kansainvälinen tuotantoyhtiö kuvaamaan henkilöhaastattelun  perjantaina sulkemisajan jälkeen klo 18-20. Kuvausryhmä saapuu paikalle jo n. klo 16 ja aloittaa valojen yms. pystyttämisen 4. kerrokseen, kierreportaiden ja avauksen väliseen tilaan. Asiakkaat voivat oleskella ja työskennellä kerroksessa kuten tavallista.

Pahoittelemme mahdollista häiriötä!

Tekstiilitaidenäyttely Arktiksen ilmastonmuutoksesta Kaisa-talossa 29.5.-4.6.

Mitä tapahtuu arktiselle luonnolle ilmastonmuutoksen seurauksena? Miten erottaa luonnollinen muutos ihmisen aiheuttamasta muutoksesta? Textile Stories about Climate Change -näyttely esittelee yleisölle tutkimustietoa lämpenevältä Arktikselta ekologisen tekstiilitaiteen tulkintoina.

Kaisa-talossa 29.5.-4.6. esillä oleva näyttely syntyi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen tutkimusyksikön (ECRU) yhteistyön tuloksena. Teokset ovat luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ECRU:n tieteellisistä tuloksista ja tutkimusaineiston syntymisestä. Ihmisen näkökulma pohjoiseen muutokseen näkyy saamelaisten duodji-käsityökulttuuria huokuvissa teoksissa esteettisesti: väreinä, materiaalivalintoina ja perinteisinä tekniikoina.

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa toimivan ECRU:n tekemä tutkimus tarkastelee muutoksia Arktiksella ajan pitkissä mittakaavoissa ja hyödyntää järvien, merten ja soiden geologisissa kerrostumissa säilyvää aineistoa. Teoksissa kaivaudutaan fossiiliarkistojen välittämään viestiin tämän hetken keskeisistä prosesseista kuten merijään sulamisesta ja hiilinielujen kohtalosta.

”Kaikissa teoksissa on viesti siitä, että ilmasto lämpenee ja sillä on perustavanlaatuisia vaikutuksia. Teokset ovat kysymyksiä: mitä siitä seuraa, onko mitään tehtävissä ja mikä on meidän vastuumme?” sanoo projektia vetänyt yliopisto-opettaja Miia Collanus Tampereen yliopistosta.

Taideteosten toteutuksessa on mietitty materiaali- ja tekniikkavalintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi vähäpäästöistä huovutusta on käytetty paljon. Kasvivärjäys taas välittää luonnonympäristön värejä omimmillaan.

Collanus suosittelee käsitöitä tiedon prosessoinnin ja oppimisen välineenä: ”Käsityö on hidasta, siinä ehtii ajatella. Materiaalien tuntu käsissä tuo kohteen lähelle”, hän kuvaa.

Runomuotoiset näyttelytekstit tuovat myös näyttelyn kokijalle ilmaa pohtia omaa suhdettaan ilmastonmuutokseen.

Lisätietoja:

Maija Heikkilä, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
maija.heikkila@helsinki.fi, 029 4157838

Miia Collanus, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
miia.collanus@uta.fi, 050 318 6801