Koekäyttö 19.2.2018 asti: Lääketieteen sanakirjoja Terveysportissa

 

 

 

Duodecimin sanakirjoja voi kokeilla Terveysportissa 19.2.2018 asti.

Lääketieteen termit on lääketieteen suomen kielen perusteos, selittävä sanakirja, jossa hakusanoille annetaan tiiviit ja selkeät määritelmät. Lisäksi kirjassa kerrotaan hakusanojen usein kaivatut latinalaiset, englantilaiset ja ruotsalaiset vastineet sekä etymologiset tiedot.

Lääketieteen suomi-englanti-suomi-sanakirja sisältää yhteensä yli 155 500 termiä, joista yli 84 000 suomeksi ja noin 74 000 englanniksi. Sanakirjoja on täydennetty uusimmilla tutkimus- ja hoitomenetelmänimikkeillä ja artikkelien rakennetta ja luettavuutta on parannettu. Mukana on runsaasti suomenkieliselle käyttäjälle hyödyllisiä esimerkkejä.

Terveysportin sanakirjahaku kohdistuu myös MeSH-aineistoon, josta löytyy MeSH-sanastoon kuuluvien termien käännöksiä seitsemälle kielelle (saksa, italia, espanja, portugali, hollanti, tšekki ja ranska). MeSH-termeihin liittyy myös englanninkielisiä määritelmiä ja sisällönkuvaukseen liittyvää ohjeistusta.

Palautetta koekäytöstä voi antaa osoitteeseen e-library@helsinki.fi

 

 

#Terkko50 – Matti Äyräpään vastaanotolta Meilahden kampuksen sykkiväksi sydämeksi

Tammikuussa 1966 avattiin Meilahden sairaala-alueen uusi kirjasto- ja tietopalvelukeskus Lääketieteellinen keskuskirjasto (LKK). Tänä vuonna juhlimme siis kirjaston 50-vuotista taivalta!

Kirjaston historia ulottuu kuitenkin vieläkin pidemmälle. Kirjaston kokoelmat pohjautuivat Duodecim-seuran kirjastoon: Vuosikokouksessa 1889 ravintola Kämpin suuressa juhlasalissa seuran perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja tohtori Matti Äyräpää luki henkilökohtaisesti vuosikertomustekstin, jossa todettiin mm. seuraavaa: “Vasta muutama viikko sitten seura päätti perustaa oman lääketieteellisen kirjaston. Sen vuoksi tämä vielä on hyvin pieni.” Kirjasto oli sijoitettu Matti Äyräpään vastaanottohuoneen takana olevaan pieneen huoneeseen. Duodecim-seuran kirjavarat siirrettiin vuonna 1966 Meilahteen Lääketieteellisen keskuskirjaston yhteyteen. Siinä vaiheessa keskuskirjaston kirjavaroista noin kolmannes oli Duodecim-seuran kirjoja ja aikakauslehtiä.

Lääketieteellinen keskuskirjasto muodostettiin konsistorin alaiseksi yliopiston erilliseksi laitokseksi, eikä sitä kytketty siinä vaiheessa Yliopiston kirjastoon eikä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Vuosi 1967 oli Lääketieteellisen keskuskirjaston […] ensimmäinen täyden toiminnan vuosi, jolloin […] kirjaston käyttö oli saavuttanut sen laajuuden mihin se uusissa olosuhteissa odotetusti saattoi nousta. LKK:n johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi professori K.O. Renkonen. Kirjaston ensimmäisenä johtajana toimi Ritva Sievänen-Allen.

Kirjaston nimi muutettiin Terveystieteiden keskuskirjastoksi (Terkko) vuoden 1992 alussa. Vuoden 1999 alussa kirjasto liitettiin osaksi Helsingin yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden toimipisteeksi Terkko muuttui 1.1.2010.

Nykyisin Terkko sijaitsee historiallisesti loogisesti Matti Äyräpään aukion reunalla.

Seuraa #Terkko50-juhlavuotta kaikissa kanavissamme: mm. Terkko Navigatorissa, Twitterissä, Facebookissa!

Lähteet:
Simo Tarpila, Duodecim-seuran kirjaston historia, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim,  1998;114(23):2415; Ritva Sievänen-Allen & Irja-Liisa Öberg, Lääketieteellisen keskuskirjaston ensimmäinen vuosikymmen, 1976.

Terkko Navigatorin sisältötarjonta laajeni – katso Duodecimin uudet huippukirjat

Terkko Navigatorin tuhansien kirjojen kokoelmaan on nyt lisätty viisi uutta Duodecimin kirjaa monelta eri alalta. Käy lisäämässä ne omaan kirjastoosi mahdollisimman pian.

Veritaudit: https://terkko.helsinki.fi/veritaudit

Muistisairaudet: https://terkko.helsinki.fi/muistisairaudet

Kehitysbiologia: https://terkko.helsinki.fi/kehitysbiologia-solusta-yksiloksi

Palliatiivinen hoito: https://terkko.helsinki.fi/palliatiivinen-hoito

Opiskeluterveys: https://terkko.helsinki.fi/opiskeluterveys

Duodecimin kirjat @ Terkko Navigator: https://www.helsinki.fi/medicine/books/search/0/duodecim/