Hyartin näyttely Kaisa-talossa toukokuussa

Helsingin yliopiston henkilökunnan taidekerho Hyart esittäytyy Kaisa-kirjastossa 16.-27.5.2017. Kerhon näyttely Lukemattomia kuvia, värien kirjoja on esillä pääkirjaston aukioloaikoina Kaisa-talon näyttelytilassa (Fabianinkatu 32). Pääoven viereiseen tilaan kootut työt ovat vuosilta 2015-2017, jolloin kerho on työskennellyt TaT Riikka Mäkikoskelan johdolla.

Opetussisältöinä ovat olleet muun muassa valon ja varjon sävyt, väririnnastukset, -kontrastit ja -harmoniat. Innoitusta on haettu sekä taidehistoriasta että nykytaiteesta, mutta pääasiana on korostettu kunkin tekijän henkilökohtaista ilmaisua.

Rakkaus kuvalliseen ilmaisuun, ennakkoluuloton kokeilu, uskaltautuminen itse kunkin mukavuusalueiden ulkopuolelle ja yhteisöllisyys ovat kantaneet taidekerhoa jo 33 vuotta. Lukuisat tunnetut suomalaiset taiteilijat ovat jakaneet osaamistaan kerhon opettajina. Periaatteena on, että ohjaaja vaihtuu parin vuoden välein, jotta uudet ja erilaiset näkökulmat sekä tekniikat pääsevät rikastuttamaan hyartilaisten tekemistä ja taiteellista ilmaisua.

Töitä tehdään omien mieltymysten mukaan joko akvarelli-, akryyli- tai öljyväreillä sekä toisinaan myös hiilellä, tussilla tai liiduilla. Välillä kokeillaan myös perinteistä poikkeavia ilmaisutapoja. Porthanian Piirustuslaitos on ollut alusta asti paikka, johon viikoittaisiin maalausiltoihin kokoonnutaan. Niiden lisäksi hyartilaiset tutustuvat aktiivisesti taidenäyttelyihin sekä järjestävät maalausretkiä ja matkoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Traditioksi on muodostunut muun muassa keväinen maalausviikonloppu Tvärminnessä.

Tällä hetkellä kerhossa on noin 30 jäsentä yliopiston eri kampuksilta ja ammattiryhmistä. Hyartilaisten joukossa on opettajia ja tutkijoita eri tiedekunnista sekä kirjasto- ja hallintohenkilökuntaa. Hyartin toiminnan tarkoituksena on tukea henkilöstötavoitteita; edistää työkykyä, työssäjaksamista ja työhyvinvointia sekä verkostoitumista. Ryhmän toimintaan voivat osallistua kaikki taidoista ja kokemuksesta riippumatta. Toiminta on tasa-arvoista yhdessä tekemistä yli tiedekuntarajojen.

Lisätietoja: Hyart ja Riikka Mäkikoskela

Teksti Eeva-Liisa Viitala

Kävijäkyselyn tuloksia: Tällainen on Helsingin yliopiston kirjaston asiakas

Helsingin yliopiston kirjasto selvitti marraskuussa mihin kirjastoa käytetään, ketkä sitä käyttävät ja milloin on vilkkain aika. Kävijöitä ja tilojen täyttöasteita laskettiin viikon ajan kolme kertaa päivässä, ja ovensuukyselyssä haastateltiin yhteensä 929 henkilöä.

Opiskelija viihtyy oman kampuksensa kirjastossa

penkojaYliopiston kirjaston kävijöistä 80% on Helsingin yliopistosta. Marraskuun laskennassa pääsykoelukijoita oli kävijöistä ainoastaan yksi prosentti. Keväällä suoritetussa laskennassa pääsykoelukijoiden osuus oli 7%, Kaisa-talossa peräti 11%.

Korkein yliopistolaisten osuus oli Kumpulan kampuskirjastossa, jossa yliopiston ulkopuolisia oli kävijöistä vain 4%. Eniten yliopiston ulkopuolisia asiakkaita käy Meilahdessa Terkossa, missä sairaalan potilaat ja heidän omaisensa muodostavat oman asiakasryhmänsä.

Kävijähaastattelujen perusteella kirjastoa käytetään sillä kampuksella, millä muutenkin opiskellaan ja asioidaan: Viikissä ja Kumpulassa vastaajista yli 80% oli omalta kampukselta, keskustassa ja Meilahdessakin prosenttiosuus nousi lähelle seitsemääkymmentä.

alkuviikon iltapäivinä riittää vipinää

Kaikissa kampuskirjastoissa on vilkkainta yhden-kahden aikaan iltapäivällä ja erityisesti alkuviikosta, jolloin talojen täyttöaste on liki 70%. Huhtikuussa vastaavaan aikaan Kaisa-talon täyttöaste hipoo yhdeksääkymmentä prosenttia. Kevään vilkkaus on havaittavissa myös viikonlopuissa: pääkirjaston marraskuinen täyttöaste oli sekä lauantaina että sunnuntaina kymmenisen prosenttia alhaisempi kuin huhtikuussa. Marraskuussa Kaisa-talossa oli kävijöitä lauantaisin keskimäärin 1600 ja sunnuntaisin 1045.

Kirjaston oppimisympäristö lukupaikkoineen, ryhmätyötiloineen, tietokoneineen ja palveluineen on kaikkien opiskelijoiden käytettävissä kaikilla kampuksilla riippumatta siitä, millä kampuksella varsinaisesti opiskelee. Jos esimerkiksi pääkirjastossa on ruuhkaa, voi rauhallisempaa lukupaikkaa tai väljempää työskentelypistettä etsiä muista kampuskirjastoista. Osuisiko vaikka Terkko tai Viikki kotimatkasi varrelle?

kumpulassa tehdään ryhmätöitä, muualla luetaan ja kirjoitetaan

pesiytyjaViikissä, Meilahdessa ja keskustakampuksella selkeä enemmistö tulee kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan, kun taas Kumpulassa mainittiin ryhmä-/parityö käynnin syyksi lähes yhtä usein kuin lukeminen/kirjoittaminen.

Kirjastoihin on viime vuosina tehty asiakkaiden toiveesta erityyppisiä luku- ja työskentelyalueita: perinteisten kirjoituspöytä ja -tuoliyhdistelmien rinnalle on tullut sohva- ja nojatuolialueita ja korkeita pöytiä seisomapaikkoineen. Käyttötilastojen valossa perinteiset lukupaikat pitävät kuitenkin edelleen hyvin pintansa: toisin kuin sohva- ja nojatuoliryhmät jotka täyttyvät vasta iltapäivän ruuhkaisina tunteina, lukupaikat vallataan heti aamusta.

Kirjaston toimipaikoissa on ryhmätyöskentelyyn varattua tilaa yhteensä noin 170:lle hengelle. Marraskuun laskennassa pääkirjaston ryhmätyöhuoneita oli tyhjillään vain torstai- ja perjantai-iltaisin, joten kysyntää riittää tasaisesti. Kumpulan kampuskirjaston kaksi ryhmätyötilaa olivat niin ikään jatkuvassa käytössä, mutta ryhmätöitä tehdään myös kirjaston muissa tiloissa. Kumpulassa ryhmä-/parityön mainitsi kirjastossa käynnin syyksi peräti 20% vastaajista, joka oli selvästi enemmän kuin muualla: muissa toimipaikoissa osuus oli vain kolmesta seitsemään prosenttia.

kohti itsepalvelukirjastoa ja oppimiskeskusta

piipahtajaKolmasosa (29%) kävijöistä viipyi kirjastossa alle kymmenen minuuttia, lähinnä lainaamassa tai palauttamassa kirjoja. Toinen kolmannes (33%) vietti kirjastossa aikaa kahdesta neljään tuntiin tai jopa pidempään. Pitkään viihtyviä oli erityisesti niissä kampuskirjastoissa, joissa vastaajien enemmistö tuli kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan.

Kaisa-talossa oltiin selvästi vähemmän yhteydessä henkilökuntaan kuin muissa toimipaikoissa. Pienemmissä toimipaikoissa henkilökunta on lähempänä eikä tiskille muodostu jonoja yhtä helposti kuin isossa talossa. Toisaalta pääkirjastossa on panostettu itsepalveluun, opasteisiin ja automaatteihin. Yksi esimerkki tästä on varausten itsepalvelunouto, johon pääkirjastossa ja Viikin kampuskirjastossa siirrytään ensi vuoden alusta. Kaisa-talon aineistoon on tänä vuonna tehty varauksia liki 50 000 kpl. Ero muihin kampuskirjastoihin on valtava: Kumpulassa varauksia on tehty 640, Meilahdessa 791 ja Viikissä 1412 kappaletta.

Esimerkkejä muutamista asiakaspalvelutiskillä suoritetuista palveluista ja niiden osuus palvelutilanteista:

Kaisa-talo Kumpula Terkko Viikki
Varatun aineiston nouto 20% 2% 3% 5%
Aineiston paikantaminen 9% 14% 10% 11%
Kirjojen palautus 12% 22% 31% 19%
Kirjojen lainaus 19% 17% 16% 15%
Lainoja marraskuun aikana, yhteensä 37 994 kpl 1382 kpl 797 kpl 2671 kpl
joista lainattu itsepalveluautomaatilla 73% 81% 57% 74%

 

HELDA digitaalisten arkistojen ranking-listalla sijalla 33.

Helsingin yliopiston digitaalisen arkiston Heldan sijoitus tieteellisen toiminnan laatua mittaavalla ranking-listalla on parantunut vuosi vuodelta. Kaksi kertaa vuodessa julkaistavalla listalla sijoitus on nyt 33.

Tuore listaus painottaa löydettävyyttä Google Scholarista, joka on yhdysvaltalaisen Googlen tuottama maksuton tieteellisten julkaisujen hakupalvelu.

Helda pärjää hyvin omassa sarjassaan

Omassa instituutioiden arkistoja listaavassa “Top Institutionals” -sarjassa sija on 24. Saavutus on hieno, sillä Heldan edellä on ainoastaan kolme sitä pienempää arkistoa.
Loput parista kymmenestä parhaasta ovat suuria. Kärkipaikkaa pitää yhdysvaltalainen Smithsonian ja Nasan yhteinen data-arkisto, joka on listauksessa mukana olevista kolmanneksi suurin. Helda sijoittuu arkistojen kokoa mittaavan listan sijalle 437.

Heldan menestykseen vaikuttavat laaja näkyvyys, eli se kuinka paljon Heldan sisältöä on linkitetty muualle, sekä Scholar-indeksoidun aineiston suuri määrä.

Digitaalisten arkistojen listauksen yhtenä mittarina toimii myös altmetriikka, joka mittaa sitä kuinka paljon arkistoja on mainittu sosiaalisessa mediassa. Nämä yllä mainitut indikaattorit vaikuttavat yhdessä sijoitukseen digitaalisten arkistojen listalla.

Mikä HELDA?

Helda on Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto, jonka tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. Helda tarjoaa yliopiston omille ja yhteistyökumppaneiden julkaisuille oman avoimen julkaisuarkiston.

Arkistoon tallennetaan yliopistolla tuotettua kokotekstiaineistoa kuten tutkijoiden artikkeleita, yksiköiden julkaisusarjoja ja tiedekuntien oppimateriaaleja sekä laitosten tuottamaa tutkimusaineistoa. Arkistoon tallennettujen aineistojen säilytyksestä huolehditaan, ja ne saavat pysyvän verkko-osoitteen.

Helda sisältää muun muassa yli 25 000 opinnäytetyötä, pari tuhatta Tuhat-tietokantaan tallennettua tutkimusartikkelia ja jonkin verran oppimateriaaleja. Aktiivisesti päivittyvät esimerkiksi ekonomien Helsinki Center of Economic Research (HECER) sekä Helsingin yliopiston yksiköiden julkaisusarjat .

Helsingin yliopiston julkaisujen lisäksi Heldasta löytyy yhteistyökumppaneiden kokoelmia. Mukana ovat muun muassa Suomen Pankki, Suomen ympäristökeskus ja Taideyliopisto.

Lue lisää:

Helda tuo lukijoita yliopiston tutkijoille

HELDA on sijalla 54 julkaisuarkistojen maailmanlaajuisella listalla

HELDAn – Helsingin yliopiston digitaalisen arkiston – sijoitus julkaisuarkistojen maailmanlaajuisella listalla on 54.

Heldan hyvä sijoitus pohjaa näkyvyyteen ja laadukkaaseen sisältöön. Kyseisessä ranking-listassa näkyvyys määritellään yksinkertaisesti HELDan osoittavien linkkien lukumäärän perusteella. Sisällön puolesta sijoitukseen vaikuttaa puolestaan eniten julkaisuarkistosta löytyvien tieteellisten artikkelien lukumäärä, joka lasketaan hyödyntämällä Google Scholar -palvelua.

HELDA on Helsingin yliopiston kirjaston verkkopalvelujen ylläpitämä avoin digitaalinen arkistopalvelu, johon yliopistoyhteisöön kuuluvat voivat tallentaa sellaisia digitaalisessa muodossa olevia julkaisujaan, tutkimusaineistoeriään tai muita materiaalejaan, jotka voidaan asettaa avoimesti yleisön saataville. HELDAn tarkoituksena on lisätä yliopiston tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta.

Cybermetrics Lab ylläpitää julkaisuarkistojen ranking-listaa “The Ranking Web of World repositories”. Cybermetrics Lab on Espanjan suurimpaan julkiseen tutkimuslaitokseen Consejo Superior de Investigaciones Científicas (CSIC) kuuluva tutkimusryhmä.