Vuoden eliöitä

7.2.2012 – 14.38

Lukuisat luontoalan yhdistykset ja seurat valitsevat vuosittain oman nimikkokasvin tai -eläimen. Pitkän linjan puutarhavaikuttaja Pentti Alanko kokosi iloksemme kattavan listan vuoden 2012 tuoreimmista nimityksistä:

1. Maatiainen ry:n valitsema vuoden maatiaiskasvi on maatiaisruis (Secale cereale, ruots. råg.). www.maatiainen.fi

2. Maatiainen ry:n valitsemia vuoden maatiaiseläimiä ovat sarvikyytöt (Bos taurus). www.maatiainen.fi 

3. Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku on tammet (Quercus, ruots. ekar). www.dendrologianseura.fi 

4. Dendrologian seuran Kärhökerhon valitsema vuoden kärhöteema on japanilaiset kärhöt (Clematis cv., spp.)
www.dendrologianseura.fi/kerhot/karhokerho

5. Suomen Ruususeuran valitsema tämän vuoden ruusu on ruskelanruusu Rosa ‘Ruskela’ (Pimpinellifolia-Group). www.ruususeura.fi

6. Puutarhaliiton ja Kotimaiset Kasvikset ry:n valitsemia tämän vuoden vihanneksia ovat tuoreyrtit. www.kasvikset.fi

7. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton valitsema vuoden rohdoskasvi on nokkonen (Urtica dioica, ruots. brännässla). www.terveystuotekauppa.fi

8. Arktiset Aromit ry on valinnut tämän vuoden sieniksi punikkitatit (Leccinum). www.arktisetaromit.fi

9. Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden luonnonyrtiksi siankärsämön (Achillea millefolium, ruots. rölleka). www.arktisetaromit.fi

10. Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden marjaksi variksenmarjan (Empetrum nigrum, ruots. kråkbär), joita ovat etelänvariksenmarja (E. n. subsp. nigrum) ja pohjanvariksenmarja (E. n. subsp. hermaphroditum, ruots. nordkråkbär).
www.arktisetaromit.fi 

11. Vuoden linnuksi on Birdlife Finland valinnut mustakurkku-uikun (Podiceps auritus, ruots. svarthakedopping). fi.wikipedia.org/wiki/Mustakurkku-uikku

12. Vuoden eliölajiksi on Suomen Luonnonsuojeluliitto ry valinnut taimenen (Salmon trutta, ruots. öring). Lisäksi vesiensuojelu on noussut vuoden 2012 teemaksi. www.sll.fi

13. Lisäksi luola-aukkohämähäkki (Meta menardi) on valittu vuoden hämähäkiksi ja samalla vuoden luolaeläimeksi. www.european-arachnology.org


(Punikkitatti. Kuva: Arktiset aromit ry)

Kirjoittanut A Reeta Hakala | Kuuluu luokkaan Yleistä | Kommentoi

Kotina sademetsä – WWF:n valokuvanäyttely Sanomatalolla

6.2.2012 – 10.05

Lääkäri ja valokuvaaja Juha-Pekka Kervinen kuvasi syksyllä 2011 tansanialaisen Itä-Usambaran alueen ihmisiä ja luontoa. Hän tarkasteli läheltä myös WWF Suomen kehitysyhteistyöhanketta, joka keskittyy alueen vuoristosademetsien suojeluun.

WWF Suomen järjestämä valokuvanäyttely on esillä Sanomatalolla 12.2.2012 asti.


(Kuva: WWF Suomi)

Suurin osa Itä-Usambaran alueen alkuperäisistä sademetsistä menetettiin 1970-luvulla toteutetuissa laajoissa metsähakkuissa. Nykyisin jäljellä olevia metsiä uhkaavat polttopuun tarve, laittomat hakkuut ja kaivosteollisuus. Myös yksipuolinen kaupallisten kasvien viljely vähentää metsäpinta-alaa entisestään.

Sademetsien kokemien vahinkojen korjaaminen on pitkäjänteistä ja monen tahon yhteisvoimin toteutettavaa työtä. Valokuvanäyttely kuvaa erilaisia suojelukeinoja, joita WWF tekee Itä-Usambaran alueella. WWF:n pyrkimyksenä on paitsi valistaa, tarjota alueen asukkaille konkreettisia keinoja edesauttaa omaa hyvinvointiaan.

Kestävään tulevaisuuteen panostetaan WWF:n avustamana esimerkiksi perhosten kasvatuksella, mehiläistarhauksella ja taimiviljelyllä. Perinteisten avotulien sijaan itse muuratuilla saviliesillä vähennetään polttopuiden kulutusta jo huomattavasti. Puunkulutuksessa säästetään myös siirtymällä savimajoista kestävämpiin tiilitaloihin.

Juha-Pekka Kervisen teokset kuvaavat tansanialaisia ihmisiä arjessaan. Arki on värikästä, eloisaa ja työn täyttämää. Metsien merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä näkyy kouriintuntuvana. Vaikka tehtävää riittää, paljon on saatu aikaan. Tämä välittyy myös kuvista.

WWF Suomen kenttähanke Afrikan itärannikon suojelemiseksi on osa kansainvälisen WWF:n laajaa (Coastal East Africa-) suojeluohjelmaa. Hanketta toteutetaan paikallisväestön, paikallisten järjestöjen, viranomaisten ja hallinnon yhteisvoimin.

Lisätietoa WWF:n työstä Itä-Usambaralla:
http://www.wwf.fi/maapallomme/ulkomaan-hankkeet/afrikan-itarannikko/

Usambaravuoret kuuluvat samaan Itäisten Kaarivuorten ketjuun, jonka pohjoispäässä sijaitsevilla Taitavuorilla on myös Helsingin yliopiston oma tutkimusasema. Tietoa tutkimusasemasta: http://blogs.helsinki.fi/taita-research-station/

Helsingin yliopistossa on tehty tutkimusta myös meillä huonekasvina tunnetusta saintpauliasta, joka elää kotoperäisenä Itä-Usambaralla. Pitkän evoluution tuloksena vuoristoalueella elää runsas määrä harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, joukossa saintpaulian kantamuoto.

Kirjoittanut A Reeta Hakala | Kuuluu luokkaan Tutkimus, Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Suojassa lumen keskellä

26.1.2012 – 14.03

Vihdoin saamme nauttia lumesta. Kaisaniemen ulkopuutarha on peittynyt paksuun valkoiseen kerrokseen, joka narskuu jalkojen alla. Lumi tekee maisemasta kauniin ja rauhoittavan.

Toisaalta, kinosten keskellä kosteaa lämpöä huokuvat kasvihuoneet tuntuvat nekin kutsuvilta. Ja totta se on: jo pieni piipahdus vihreässä viidakossa kesken pakkaspäivän tekee terää.


Hiuskorallikaktus (Rhipsalis baccifera 1998-0220)

 

Viime viikoilla Kaisaniemen kasvihuoneissa on ollut myös monta mielenkiintoista kukkijaa.


Kolibrikukka (Strelitzia reginae 00YY 0510)


Verimalja (Nesocodon mauritianus 2011-1074)


Kanarianpunakello (Canarina canariensis 2002 0219)

Saarihuoneen kanarianpunakellolla on tiilenpunaiset kukat. Mauritiukselta peräisin oleva verimalja puolestaan tuottaa hyvin harvinaislaatuista punaista mettä. Selityksenä on, että punainen väri houkuttelee luokseen lintuja, jotka ovat kyseisen kukan pölyttäjiä.

Kirjoittanut A Reeta Hakala | Kuuluu luokkaan Kaisaniemen puutarha | Kommentit (2)

Darwinin kadonnut aarre löytyi

17.1.2012 – 14.25

Charles Darwinin 165 vuotta sitten kadottamat fossiilit löytyivät pölyisen kaapin perältä, Britannian geologisen tutkimuslaitoksen suojista, uutisoi Yle.

Kaikkiaan 314 fossiilin arvellaan joutuneen unohduksiin rekisteröintivirheen vuoksi. Löydösten joukossa on monia herkullisia paloja, kuten fossiileja, joista ei aiemmin tiedetty mitään. Uutinen kokonaisuudessaan löytyy Ylen sivuilta.

Kirjoittanut A Reeta Hakala | Kuuluu luokkaan Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Kantarelleja tammikuussa

5.1.2012 – 17.55

Tulvivan Glimsån-joen varressa lähellä Espoon Jorvia havaittiin tänään torstaina 5.1.2012 terhakka kantarelli.

Kantarellin löysi (ja kuvasi) Jörgen Palmgren Luonnontieteellisestä keskusmuseosta

Kirjoittanut Laura Hiisivuori | Kuuluu luokkaan Luonnontieteellinen museo, Suomen luonto, Yleistä | Yksi kommentti