Luin aamun Metro-lehdestä, että kuulujen Galapagossaarten haavoittuva luonto on kohdannut jälleen uuden uhan: lentokoneiden ja laivojen mukana saapuvat hyttyset. Pieniä kiusankappaleita on lennellyt saarilla jo muutaman kymmenen vuoden ajan. Vasta nyt on kuiteknin selvinnyt, että hyttyskannat ovat muuttuneet perin pysyviksi. Ecuadorin valtio antoikin vastikään kehotuksen käsitellä saarille saapuvat lentokoneet hyönteissmyrkyllä – yritys hyvä, vaikka siinä onkin pari muttaa: Ensinnä hyönteissumutteen tehoa ei ole onnistuttu osoittamaan ja toisekseen hyttyset ovat muodostaneet saarille jo pysyvän kannan. Toki tuo kanta saa lisävahvistusta jatkuvasti…
Tulokashyttysiä on ollut saarilla jo kymmeniä vuosia.Vasta nyt on uskottu, että kanta on tullut jäädäkseen. Brittitutkijat muistuttavatkin 1800-luvulla Havaijin saaria kohdanneesta katastrofista. Sama hyttyslaji – kotihyttynen (Culex quinquefasciatus) – joka on nyt asettunut Galapagokselle, saapui tuolloin Havaijille. Hyttysen levittämät taudit ovat tähän päivään mennessä tappaneet sukupuuttoon lukuisia kotoperäisiä lintulajeja.
Tutkijoiden mukaan onkin vain ajan kysymys, milloin samankaltainen katastrofi puhkeaa Galapagoksella. Sitäpaitsi hyttynen voi sopeutua imemään verta myös jättiläiskilpikonnista, jolloin tuolkastaudit uhkaavat niitäkin.
Saarilla elää kotihyttysen lisäksi kaksi muuta hyttyslajia, joista toinen on sinne levinnyt itsestään ja imee verta matelijoista, linnuista ja nisäkkäistä. Kyseinen inisijä lienee merkittävä villieläinten tautien levittäjä. Kolmas Kilpikonnasaarten hyttyslaji on saapunut ihmisen mukana 1990-luvulla ja erikoistunut imemään verta ainoastaan ihmisestä. Eläimille otuksesta ei siis haittaa ole, mutta ihmiselle kyllä. Laji ei nimittäin ole lainkaan vaaraton, vaan levittää mm. vaarallista dengue-kuumetta aiheuttavaa loiseliötä.
Galapagossaarten hyttysistä uutisoi mm. Reuters ja Ylen Tiedeuutiset. Alkuperäinen brittitutkimus julkaistiin kuulussa tiedelehdessä “Proceedings of the Royal Society B“.
(kuva: LTKM/Laura Hiisivuori)
Luonnontieteellisestä museosta löytyy Suomen luonto -näyttelyn perältä suuri, vanha lipasto, joka kätkee sisälleen kotimaisia hyttyslajeja, kuten mökkiläisiä vainoavan metsähyttysen (Aedes communis). Samaisesta otuksesta löytyy hirvidioraaman takaa lähes metrin mittainen suurennos! Suomessahan elää arviolta nelisenkymmentä hyttyslajia, mutta niistä vain muutama kiusaa ihmistä riesaksi asti. Ja koirashyttysethän ovat harmittomia inisijöitä, naaraat tarvitsevat verta tuottaakseen munia – joista sitten kuoriutuu uusi sukupolvi ihmistäkin vaivaavia lentelijöitä. Mielenkiintoista faktaa hyttysistä löytyy Tiede-lehden artikkelista Kohta pistää! (julkaistu Tiede-lehdessä 5/2007).
Laura
