The New York Times -lehden kolumnisti Olivia Judson pohdiskeli maaliskuussa mielenkiintoisesti heinäkasvien evoluutiota ja niiden valtaisaa merkitystä ihmiselle. Hänen mukaansa emme kenties olisi jopa kehittyneet lainkaan ilman heinäkasvien muodostamaa avointa elinympäristöä!
Heinäkasvit muodostavat yli puolet ihmiskunnan saamasta kalorimäärästä, sillä niihin kuuluvat mm. meikäläiset viljat, riisi, sokeriruoko ja maissi. Myös karja saa valtaosan ravinnostaan heinäkasveista. Heinäkasvien evoluutiohistoria ulottuu noin 80 miljoonan vuoden päähän – ne ilmaantuvat fossiiliaineistoihin vain hieman ennen kuin dinosaurukset hävisivät.
Heinäkasvit ovat siis evoluution mittakaavassa nuorta sakkia. Eikä alku ollut helppo, varsinainen lajien runsastuminen ja laaja levittäytyminen alkoi nimittäin vasta arviolta 15 miljoonaa vuotta takaperin. Miksi, siihen kenelläkään ei ole kovin yksiselitteistä vastausta. Ilmeisesti ilmasto muuttui kuivemmaksi ja sitä myöten kuivuutta sietävät kasvit saivat kilpailuedun. Joka tapauksessa tuon jälkeen heinäkasvien maailmanvalloitus on ollut omaa luokkaansa.
Judsonin mukaan elämmekin heinien aikakautta! Lue koko tarina The New York Times online-versiosta (englanniksi): Evolution by the Grassroots
Laura
