Kasvihuoneissa kevät koittaa

13.3.2012 – 12.44

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Palmusali ja myös sen viereiset Sademetsähuone ja Saintpaulia-huone uinuvat ympärivuotisessa trooppisessa vihreydessään, lämpiminä ja kosteina. Täällä ei vuodenaikojen vaihtelu näy. Korkea aitokaneli (Cinnamomum verum 1977-95) on ylhäältä alas asti täpötäynnä kukintoja, ja oka-annoonan (Annona muricata 2000-480) rungolla roikkuva piikkinen hedelmä kasvaa ja kasvaa.

                      Savannihuoneen kuiva, viileä talvikausi päättyi 27. helmikuuta. Liekkipuu (Delonix regia 1997-128) ja muutamat muut madagaskarilaiset, esimerkiksi Moringa drouhardii 2009-719 -moringa ja Operculicarya decaryi  2009-715, sekä väliamerikkalainen aitajatropa (Jatropha curcas 1980-462) ovat vielä lehdettömät. Viimeisimpänä lehteen puhkeaa apinanleipäpuu (Adansonia digitata YY-595). Trooppisesta Amerikasta kotoisin olevaan kulhokalebassipuuhun (Crescentia cujete 1999-414) sen sijaan on jo puhjennut pieniä, soukkia lehtiä. Pian alkaa kukkia isopunasarja ”Ellen Svinhufvud” (Clivia miniata 2010-1110). Se on 2010 puutarhaan lahjaksi saatuja jakotaimia niistä punasarjoista, joita presidentti P. E. Svinhufvudin Ellen-puoliso kasvatti perheen Luumäen-kodissa Kotkanniemessä ainakin 1940-luvulta.

                      Aavikkohuoneessa on kukassa paunikoita (Crassula), sarviaaloeita (Gasteria), kirjotähtiä (Haworthia) ja itulehtiä (Kalanchoë). Huopaitulehden (Kalanchoë beharensis 1970-463) kukinta on ilahduttanut pitkään. Lääkeaaloe (Aloë vera YY-249) ja Carissa bispinosa 1998-671 -kapmaanluumu ovat nupulla. Aidossa, Meksikosta saadussa yönkuningattaressa (Selenicereus grandiflorus 1991-348) taitaa olla yksi nuppu. Prosopis velutina 1994-509  -meskite on vielä levossa ja lehdetön.

                      Kasvihuoneiden hoitajat Merja ja Yaiza kertoivat iloisia uutisia: Saarihuoneen monirunkoinen, muutaman metrin korkuinen madagaskarinkultapalmu (Chrysalidocarpus lutescens 1987-110) kukkii! Kukkakaupoissa on kultapalmua myynnissä huonekasviksi, mutta ruukussa palmu ei pääse varttumaan sellaisiin mittoihin kuin luonnossa Madagaskarilla tai kasvihuoneessa. Madagaskarinkultapalmu saatiin puutarhaan itäneinä siemeninä vuonna 1987 Sri Lankasta, Peradeniyan kuninkaallisesta kasvitieteellisestä puutarhasta. Jo vuonna 1990 se oli kyllin iso kasvamaan ruukussa puutarhan palmuhuoneessa. Kasvihuoneiden peruskorjauksen ajan se vietti lisäyskasvihuoneissa ja istutettiin sen jälkeen Saarihuoneeseen. Punainen nimikilpi kertoo, että kasvi on luonnossa uhanalainen. Nyt se kukkii meillä ensi kerran, siinä on yksi haarainen kukinto.  

                      Välimerihuoneessa on varmoja kevään merkkejä: Viiniköynnöksessä (Vitis vinifera ’Aurore’ 1998-517) on nuoret lehdet ja pienet nuput. Myös kistuksissa (Cistus) on nuppuja. Pensaspaloyrtti (Phlomis fruticosa 1997-554) kukkii keltaisenaan, ja myös kärsimyskruunu (Paliurus spina-christi 1986-441), kermestammi (Quercus coccifera 1981-2428) ja rautatammi (Quercus ilex YY-435) kukkivat. Huoneen Aasia-nurkkauksessa japaninmispelissä (Eriobotrya japonica 1980-1587) on kypsät hedelmät ja neidonhiuspuu (Ginkgo biloba 1979-1696) ja kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides 2005-730) ovat hiirenkorvalla.

                      Lummehuoneen vuosihuolto lähestyy. Viikolla 12 puutarhureilla on aikomus tyhjentää vesiallas, vaihtaa kasvualusta ja istuttaa altaan keskelle yksi parananjättilumpeen (Victoria cruziana YY-885) siementaimi. Viime kesän jättilummeyksilö eli altaassa maaliskuun alkupuolelle asti.

Kirjoittanut Paula-Ma Havas-Matilainen | Kuuluu luokkaan Kaisaniemen puutarha, Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Kumpulan itäisen Pohjois-Amerikan osaston tammet 2011

9.3.2012 – 10.55

Uudessa Sorbifoliassa on Juha Fagerhomin hieno Quercus-artikkeli: Fagerholm, J. 2012: Kokemuksia Suomessa viljellyistä ulkomaisista tammilajeista. – Sorbifolia 43(1): 5–23.

Artikkelissa on viittauksia myös Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tammiin (alla viittauksia kursivoituina).

Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha teki 1993–1995, uuden Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kasvittamiseksi, kasvienkeruumatkan Japaniin, Kiinaan ja läntiseen Pohjois-Amerikkaan, mutta itäiseen Pohjois-Amerikkaan keruumatkaa ei tehty. Kumpulan kasvimaantieteellisen puutarhan itäisen Pohjois-Amerikan osaston kasvit on saatu puutarhojen kansainvälisen siemenvaihdon kautta, myös muun muassa Arboretum Mustilasta. Kaikki siemenet on kerätty luonnosta.

Vaihdossa saadut siemen- ja niistä tuotetut taimimäärät olivat pieniä, toisin kuin omilta keruumatkoilta saadut. Itäisen Pohjois-Amerikan istutuksissa ei käytetty katekankaita siinä mitassa kuin uudemmissa Japanin, Kaukoidän ja läntisen Pohjois-Amerikan lohkoissa, joten vältyttiin myös niiden aiheuttamilta ongelmilta. Osaston istutuksista ja digitaalisista istutuskartoista vastasi runsaan ensimmäisen vuosikymmenen ajan puutarhuri Eeva Peltonen.

Itäisen Pohjois-Amerikan osaston lohkoissa kasvaa neljä tammitaksonia. Ne ovat kaikki nuoria puita, vanhimmatkin on kylvetty vasta 1990. Lukumäärä on inventoitu viimeksi 2011; puita ei ole mitattu.

 

Quercus alba, rinnevalkotammi

1997-464, lohkossa 234, 2 kpl

-        Saatu siemeninä Arboretum Mustilasta 1997 (Mustilan tunnus K09-96-405), keruupaikka: U.S.A., Vermont. Dead Creek. Joenrantametsikkö, joka paikoitellen hyvin rehevä. Alueella matala, umpeenkasvava lahti, joka muuttolintujen levähdysaluetta.

-        Siemenet kylvettiin 24.3.1997, ja lohkoon 234 istutettiin 1 kpl jo kylvövuoden 1997 lokakuussa ja 2 kpl seuraavana syksynä, lokakuussa 1998. Vuonna 2008 kasveja oli jäljellä 2 kpl. Niissä oli 2011 runkovaurioita ja latvavikoja, ja kuolleet oksat tekivät ne hiukan risuisen näköisiksi.

-        Keväällä 2011 lehtisilmut avautuivat toukokuun puolivälissä, ja kuun lopulla puut olivat nuoressa lehdessä. Hyvänä ruskavuonna 2010 puut olivat upean punaiset, ja myös lämpimänä, kosteana syksynä 2011 puissa oli hieno ruskaväri.

 

Quercus bicolor, jokivalkotammi

1997-463, lohkossa 232, 2 kpl ”Kumpulassa kasvaa kaksi muutaman metrin pituista puuta muiden puiden varjostamana.”   

-        Saatu siemeninä Arboretum Mustilasta 1997 (K09-96-404), keruupaikka sama kuin rinnevalkotammen 1997-464.

-        Siemenet kylvettiin 24.3.1997, ja kylvövuoden 1997 lokakuussa lohkoon 232 istutettiin 8 tainta. Taimista 1 kpl poistettiin kuolleena lokakuussa 2002. Keväällä 2007 poistettiin 4 kpl ja syksyllä 2009 yksi puu. Keväällä 2011 puita oli 2 kpl; ne olivat 1-runkoiset ja korkeahkot. Toinen niistä mahtuu kasvamaan, mutta toisen latva jää punasaarnen (Fraxinus pennsylvanica 1988-116) latvan alle.

-        Keväällä 2011 puut olivat toukokuun lopulla nuoressa lehdessä; kuolleiden oksien takia puut näyttivät risuisilta. Syksyllä 2011 puut olivat ruman vihreänkeltaisenruskeita.

 

Quercus macrocarpa, takiaistammi

”Suurin yksilö lienee Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa (Karhu 1995)” = ZZ-324 lohkossa 120. ”Hienoja yksilöitä on myös Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.” Artikkelin kuvassa 16 on takiaistammen 1997-448 syyskuussa 2011 kuvattu terho.

1991-102, lohkossa 232, 5 kpl

-        Siemenet saatiin 1991 siemenvaihdon välityksellä Jardin botanique de Montréal’ista, keruupaikka: Canada. Quebec, Papineau, Plaisance.

-        Siemenet kylvettiin 26.3.1991. Elokuussa 1993 lohkoon 232 istutettiin 8 kpl. Kaksi tainta oli poistettu 1995 tai 1996, ja syksyllä 2009 poistettiin 1 kpl. Vuonna 2011 puita oli 5 kpl. Niistä neljä oli 1-runkoista ja yksi 2-runkoinen, haarova.

-        Puut kukkivat keväällä 2011. Puut olivat toukokuun 2011 lopulla nuoressa lehdessä, mutta kuolleiden oksien takia hiukan risuisia. Lokakuinen ”ruskaväri” oli ruma vihreä/keltainen/ruskea.

1996-15, lohkossa 234, 3 kpl

-        Siemenet saatiin 1996 itäneinä siemenvaihdon välityksellä Jardin botanique de Montréal’ista. Ne oli kerätty 24.9.1995, keruupaikka: Canada. Quebec, co. L’Assomption, Epiphanie. Open meadow, field.

-        Siemenet kylvettiin 6.3.1996, ja syyskuussa 1997 istutettiin 3 tainta lohkoon 234. Vuonna 2011 yksi puista oli suhteellisen hyväkuntoinen, mutta latvavaurion takia vinolatvainen; puissa oli kuolleita oksia, ja niiden ulkonäkö oli risuinen.

-        Nämäkin puut puhkesivat 2011 lehteen varsin myöhään ja olivat pitkään talvisen ja kuolleen näköisiä. Elokuussa ne olivat edelleen risuiset ja myös härmäiset. Lokakuun alussa lehdet olivat vihreät, ruskeat/keltaiset tai kuivat ja varisseet.

1997-448, lohkossa 235, 4 kpl

-        Siemenet saatiin Arboretum Mustilasta 1997 (K09-96-259). Ne oli kerätty Kanadasta 22.9.1996, keruupaikka: Québec, Fort-Coulonge, 45°50′N, 76°35′W. Pont Marchand, 5 km E paikkakunnalta oleva ranta, välittömästi katetun sillan jälkeen. 4 varttunutta jättöpuuta.

-        Siemenet kylvettiin kevättalvella 1997, ja jo saman vuoden syyskuussa 10 tainta istutettiin lohkoon 235. Syksyllä 1998 taimia oli 4 kpl ja syyskuussa 2008 5 kpl (mukana kantovesoista kasvanut?). Vuonna 2011 puut olivat yksi- ja vankkarunkoiset, +- vaakaoksaiset ja korkeat (> 4 m?).  Puista kaksi oli risuisia, toinen niistä lähes kuollut. Vuoden lopussa harvennettiin 1 kpl, puita jäi 4 kpl.

-        Keväällä 2011 puut olivat nuoressa lehdessä toukokuun lopulla. Lokakuun alussa lehdet olivat jo pääosin ruskeat.

-        Tämän ryhmän eteläisimmässä, suurimmassa ja (koko taksonin) hienoimmassa puussa oli 2011 muutamia terhoja.

 

Quercus rubra, punatammi

1990-382, lohkossa 232, 4 kpl

-        Siemenet saatiin 1990 siemenvaihdon kautta University of Guelph Arboretumista. Ne oli kerätty Kanadasta: Lambton County, Bosanquet Tp., Northville. Dry sand, forest edge. 43°13′N, 81°53′W, 191 m.

-        Siemenet kylvettiin 24.4.1990, ja 4 tainta istutettiin elokuun 1993 lopulla lohkoon 232. Vuonna 2011 ne olivat 1-runkoiset ja korkeat; yksi puista oli muita paksurunkoisempi.

-        Toukokuun 2011 lopulla puissa oli nuoret, kellanvihreät lehdet. Syksyllä 2010 puussa oli ollut komea, punainen ruska, mutta lokakuun 2011 alussa lehdet olivat vielä varsin vihreät.

-        Paksurunkoisin yksilö oli kukkinut ainakin jo 2010 ja kukki ja teki hedelmiä 2011.

Kirjoittanut Paula-Ma Havas-Matilainen | Kuuluu luokkaan Yleistä | Kommentit (2)

Kevättä Kumpulan ilmassa 29.2.2012

5.3.2012 – 8.57

Mikä riemullinen viimeinen talvipäivä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa (huomenna alkaa kevät ja maaliskuu)! Taivas on laidasta laitaan sininen ja pilvetön. Aurinko paistaa lämmittäen kartanon yltä, ilahduttavan korkealta kaiken talvipimeän jälkeen, mutta kasveista heittyy lumelle kuitenkin pitkät varjot. Vielä ylempänä taivaalla on kasvavan kuun kalpea puolikas.

Lunta, lunta on ylen määrin eilisen pyryn ja kaikkien helmikuun pyryjen jälkeen. (Kumpulan havaintoasemalla on lehtitietojen mukaan joulu-helmikuussa satanut ennätykselliset 344 millimetriä, iso osa siitä on tullut lumena tammi-helmikuussa.) Kartanopihan ympärillä on komeat auravallit, ja Yläkartanon edustan kesän kahvilaterassia peittää vielä 110-senttinen lumikinos.

Kartanopoppelin latvassa istua jököttää kanahaukka, ja varikset käyvät vuoron perään esittämässä sille närkästyksensä. Mustarastaat ovat kaikonneet päiväsydämeksi reviirilleen, mutta palannevat taas illansuussa ruokittaviksi. Niiden laulu on kuulunut jo parina lauhana aamuna. Viherpeippo ryystää, ja sini- ja talitiaiset sirputtavat. Harakka, tuo Pohjolan papukaija, lentää räpsyttelee yli. Toinen räksyttää, osuin kai sen reviirille.

Lumen pinta on liki koskematon, vain pari rusakon polkua halkoo lumilakeutta – niin, ja Jarin askelrivi: Jari kävi kiltisti tarkistamassa lammen rannan iiriksen nimikilven. Muilla ei ole hinkua kahlaamaan 55–75-senttisiin lumiin.  Toissapäivänä silmuja kurssille noutaneet Viikin kasvitieteen opiskelijatkin pysyivät auratulla päätiellä. Pitkävartiset nimikilvet kurkottelevat lumesta, ja jänisaidoista näkyy yläosa. Huvimaja odottaa kevättä ja kävijöitä käymättömien kinosten keskellä, lunta katollaan.

Lumilakeuksia halkoo aurattu puistokäytävä, ”Kustaanväylä”. Se kulkee kartanon pihasta Euroopan lohkon, Pohjois-Amerikan lohkojen ja Kaukoidän lohkon läpi kätilöopiston puoleiselle takaportille. Portti on ollut suljettuna koko talvikauden, yleisölle se, samoin kuin pääportti Jyrängöntie 2, avataan taas 1.5.

 

Olisi varsinainen talvidendrologin onnenpäivä. Lehdettömien lehtipuiden ja -pensaiden keskellä on pieniä, vihreitä havukasviryhmiä. Kanadanmarjakuusi-ryhmän (Taxus canadensis) korkeimmat, puumaiset yksilöt (1990-74) kohoavat kauniisti lumenpinnan yläpuolelle, mutta nuoremmat, matalammat saman taksonin edustajat ovat lumen alla. Jo talven 2010–2011 lumimassat mursivat niiden oksia. Punakuusen (Picea rubens 1989-419) latva ja oksankärjet ovat käpyjä täynnään. Valkokuusen (Picea glauca 1986-211) pikkuisten käpyjen käpysuomut harittavat avonaisina, kun taas pikimännyn (Pinus rigida 1994-145) viimekesäiset, vaaleanruskeat kävyt ovat tiukasti sulkeutuneina.

Kaksi poppelikoivua (Betula populifolia 1990-38) taivuttaa nöyränä latvansa lumeen säleikkövilliviinin (Parthenocissus inserta 1986-204) painosta. Amerikanpyökki (Fagus grandifolia 1997-433) pitää saidasti kiinni kuivista, kellanruskeista lehdistään. Joko pullistuvat varhain kukkivan punavaahteran (Acer rubrum 1990-607) silmut? Viime keväänä sen kukinta oli jo toukokuun alussa menossa ohi!

                      Sitkanlepän (Alnus viridis subsp. sinuata 1995-592) hedenorkot ovat auringossa hilpeän vihreät, ja lännenharmaalepät (Alnus incana subsp. tenuifolia 1995-593) ovat täynnä auringossa viininpunaisina hehkuvia pitkiä hedenorkkoja ja lyhyitä eminorkkoja; viime kesän ”kävyistä” ovat siemenet jo karisseet. Lännenpensaskanukan (Cornus alba subsp. stolonifera 1992-543) nuoret versot loistavat punaisina. Tuohituomen (Prunus maackii 1994-1113) nyt kuparinpunaisina henkuvat rungot peittyvät kesällä idänpiippuköynnöksen (Aristolochia manshuriensis 1994-881) vehmauteen.

                      Ylälampi on osittain sula, jää on pehmeää kohvaa. Vesi virtaa kivetyssä purouomassa kohti alalampia, ja tiaiset kylpeä pärskyttävät. Kaukaa katsoen alalammet näyttävät olevan jään ja lumen peitossa.

 

 

 

Kirjoittanut Paula-Ma Havas-Matilainen | Kuuluu luokkaan Kumpulan puutarha, Yleistä | Yksi kommentti

Blogilinkityksiä World Design Capitalista kaktuksiin

17.2.2012 – 13.55

Kasvipuolella voin piikikkäästi suositella kaktusblogia ja (ei niin piikikästä) Anun atsaleablogia. Anu atsaleoineen on myös mukana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, joka avattiin WDC-vuoden kunniaksi Aleksille.

Kaktuksia: kaktukset.blogspot.com

Anun atsaleat: Asiaa atsaleanjalostuksesta

Ja Helsingin yliopiston WDC-blogi: Tiedekulma (täältä löytyy myös Tiedekulman runsas ja tosi mielenkiintoinen ohjelma!)

Laura

Kirjoittanut Laura Hiisivuori | Kuuluu luokkaan Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Vuoden eliöitä

7.2.2012 – 14.38

Lukuisat luontoalan yhdistykset ja seurat valitsevat vuosittain oman nimikkokasvin tai -eläimen. Pitkän linjan puutarhavaikuttaja Pentti Alanko kokosi iloksemme kattavan listan vuoden 2012 tuoreimmista nimityksistä:

1. Maatiainen ry:n valitsema vuoden maatiaiskasvi on maatiaisruis (Secale cereale, ruots. råg.). www.maatiainen.fi

2. Maatiainen ry:n valitsemia vuoden maatiaiseläimiä ovat sarvikyytöt (Bos taurus). www.maatiainen.fi 

3. Dendrologian Seuran valitsema vuoden puuvartissuku on tammet (Quercus, ruots. ekar). www.dendrologianseura.fi 

4. Dendrologian seuran Kärhökerhon valitsema vuoden kärhöteema on japanilaiset kärhöt (Clematis cv., spp.)
www.dendrologianseura.fi/kerhot/karhokerho

5. Suomen Ruususeuran valitsema tämän vuoden ruusu on ruskelanruusu Rosa ‘Ruskela’ (Pimpinellifolia-Group). www.ruususeura.fi

6. Puutarhaliiton ja Kotimaiset Kasvikset ry:n valitsemia tämän vuoden vihanneksia ovat tuoreyrtit. www.kasvikset.fi

7. Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton valitsema vuoden rohdoskasvi on nokkonen (Urtica dioica, ruots. brännässla). www.terveystuotekauppa.fi

8. Arktiset Aromit ry on valinnut tämän vuoden sieniksi punikkitatit (Leccinum). www.arktisetaromit.fi

9. Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden luonnonyrtiksi siankärsämön (Achillea millefolium, ruots. rölleka). www.arktisetaromit.fi

10. Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden marjaksi variksenmarjan (Empetrum nigrum, ruots. kråkbär), joita ovat etelänvariksenmarja (E. n. subsp. nigrum) ja pohjanvariksenmarja (E. n. subsp. hermaphroditum, ruots. nordkråkbär).
www.arktisetaromit.fi 

11. Vuoden linnuksi on Birdlife Finland valinnut mustakurkku-uikun (Podiceps auritus, ruots. svarthakedopping). fi.wikipedia.org/wiki/Mustakurkku-uikku

12. Vuoden eliölajiksi on Suomen Luonnonsuojeluliitto ry valinnut taimenen (Salmon trutta, ruots. öring). Lisäksi vesiensuojelu on noussut vuoden 2012 teemaksi. www.sll.fi

13. Lisäksi luola-aukkohämähäkki (Meta menardi) on valittu vuoden hämähäkiksi ja samalla vuoden luolaeläimeksi. www.european-arachnology.org


(Punikkitatti. Kuva: Arktiset aromit ry)

Kirjoittanut A Reeta Hakala | Kuuluu luokkaan Yleistä | Kommentit poissa käytöstä