Vaikka tutkimussopimus allekirjoitettiin virallisesti vasta 25.5., olivat valmistelut kerääjien lähettämiseksi kentälle jo kesäksi 1967 täydessä vauhdissa. Rahoitus käytettiin kerääjien palkkaamiseen.
Muoto-opin arkistolla ei ollut suoria esikuvia, joten käytännön toteutus piti määrittää alkuvuodesta 1967 itse. Miten aineisto esimerkiksi tulisi arkistoida? Tässä päädyttiin nimistönkeruussa jo käyttöön vakiintuneeseen A6-lappuun; Sanakirjasäätiöllä sen sijaan oli käytössään suuremmat liput, mutta standardikokoinen ja pienempi A6 todettiin kätevimmäksi. Aineiston jäsentämisen periaatteet määritettiin keruuohjelmassa, jota professori Itkonen kirjoitti kerääjille keväällä 1967. Assistentti Heikki Paunonen kirjoitti sen puhtaaksi (Juusela 1987: 295).
114-sivuinen moniste sisälsi pikkutarkkoja ohjeita kerääjille murreaineksen keräämisestä. Esimerkiksi tällaisia:
Keruusaaliin piti olla tällaista.
Monisteen ja sen lisävihkojen pohjalta muokattiin niitä edelleen täydentäen 167-sivuinen Muoto-opin keruuopas, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi keväällä 1969. Terho Itkosta tässä työssä auttoivat Heikki Paunonen ja Tapani Lehtinen sekä Heikki Leskinen. (Juusela 1987: 295.)
Lisää Muoto-opin keruuohjelman ja myöhemmin painetun Muoto-opin keruuoppaan vaiheista voit lukea tästä.
Ensimmäisen nelivuotiskauden aikana kerättiin aineistoa vauhdikkaasti ja paljon, sillä rahoitus oli runsas. Keruumäärärahat vähenivät kuitenkin ensimmäisen kauden jälkeen huomattavasti 1971. (Itkonen 1992: 10.)
Terho Itkonen (1992: 8) luonnehtii keruun systemointia: ”Ohjelma oli suunniteltu sellaiseksi, että se soveltuisi paitsi kenttäkeruun myös arkistoinnin järjestelmäksi. Sitä varten kullekin kysymykselle tai kysymysryhmälle annettiin kolminumeroinen koodimerkintä, sentyyppinen kuin 622 (6 = nominien taivutusmuodot, 22 = komitatiivi).” Tietokoneitakin jo käytettiin kielitieteellisessä aineiston käsittelyssä, mutta Itkonen ajatteli näin vielä vuonna 1992: ”Näin laajan ja monivivahteisen aineiston muokkaaminen käyttökelpoiseen ATK-asuun olisi ollut tavattoman vaivalloinen työ, ja se olisi pahoin jarruttanut ensisijaista tehtävää, aineiston keräämistä ja sen järjestämistä edes suurin piirtein kelvolliseksi arkistoksi.” (Itkonen 1992: 8.)
Uutta hanketta esiteltiin Kotikielen Seurassa useampaan otteeseen. Itkonen piti seuran vuosikokouksessa 14. maaliskuuta 1967 puheen Hankkeista toteutukseen. Kyseessä oli ensimmäinen julkinen esitelmä arkistohankkeesta, ja se julkaistiin myös Virittäjässä.
Kenttäkeruun käynnistyttyä Tapani Lehtinen ja Heikki Paunonen esitelmöivät otsikolla Havaintoja ja ajatuksia kansankielen muoto-opin keruusta Kotikielen Seuran kokouksessa 29. marraskuuta samana vuonna.
Paunonen esitteli lisäksi käyntiin lähtenyttä keruuhanketta tarmokkaassa hengessä Seulaset-lehden numerossa 5/1968: “Kesän 1967 kokemukset olivat rohkaisevia muussakin kuin vain kvantitatiivissa mielessä: kertynyt aineisto osoittautui laadultaan luotettavaksi, osaksi odotukset ylittäväksikin. Kävi myös ilmi, etteivät keruun käytännölliset vaikeudet olleet lainkaan niin suuret kuin etukäteen oli pelätty; niinpä esim. keruun keskeytyksiä ei sattunut yhtään.”
Katso kirjoitusta kokonaisuudessaan tästä.
Kesän 1967 kerääjiä olivat:
| Seija Aalto | Myrskylä |
| Ulla Harju | Saarijärvi |
| Raimo Hämäläinen | Sumiainen |
| Kaisu Juusela | Töysä |
| Pirkko Kallio | Kangasala |
| Anna Kurkela | Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka, Laihia, Teuva, Ylistaro |
| Eeva Laine | Sauvo |
| Tapani Lehtinen | Alavus, Koivisto, Kuortane, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki |
| Raija Miikkulainen (o.s. Happonen) | Merikarvia |
| Heikki Paunonen | Kolari |
| Maija-Liisa Pohja | Hinnerjoki |
| Pekka Pöyhönen | Kannonkoski |
| Esko Rautkorpi | Karttula |
| Pekka Sammallahti | Sodankylä |
| Anneli Sirén | Ylihärmä |
| Leena Skarin (o.s. Virta) | Tammela |
| Kari Toiviainen | Kemijärvi |
| Kari Tolvanen | Sulkava |
| Marjatta Vasara (o.s. Karos) | Kitee |
| Matti Vilppula | Hausjärvi |
| Anna-Liisa Värri | Joutseno |
| Ulla Yrjänä | Himanka |