Lopputehtävän vaihtoehdot:
Valitse yksi seuraavista töistä. Kaikkiin yhteiset tiedot:
1) Suunnittele ja toteuta 4-sivuinen kutsukortti
esim. väitöstilaisuuden karonkkaan, valmistujaisiin, muihin juhliin
Sivun koko: max A5, neljä sivua
Käytä vähintään yhtä kuvaa tai vektoripiirrosta.
2) Tee posteri / seinälehti / juliste
jossa käytät joko seuraavaa tekstiä tai jotain omaa tekstiäsi ja vähintään yhtä vapaavalintaista kuvaa tai vektoripiirrosta..
Koko: max A3
Teksti (voit lyhentää ja tarvittaessa lisätä väli- tai huomio-otsikoita)
Typografialla luodaan illuusioita
Typografisin keinoin vedotaan näköaistiin. Yksi typografinen ulottuvuus, joka vetoaa myös tuntoaistiin, joskus jopa hajuaistiin, on paperin valinta. Eri paperilaaduilla on omat tekniset ja painatukselliset ominaisuutensa. Sanomalehtipaperi on halpaa mutta huokoista eikä tuota yhtä tarkkaa painoasua kuin päällystetty aikakauslehtipaperi. Paperit paitsi näyttävät erilaisilta ja ovat erisävyisiä niin myös tuntuvat erilaisilta. Juhlavan kutsukortin materiaaliksi valitaan (taloudellisen tilanteen mukaan) mahdollisimman näyttävä ja miellyttävän tuntuinen paperi (tai kartonki). Paperin valintaan vaikuttavat myös ympäristönsuojelulliset ja jopa poliittiset näkökannat.
Huokoiselle paperille ei voi painaa ohuenohuita linjoja, kellertävä paperi vaikuttaa painettavien kuvien sävyihin, ohuesta paperista kuultaa vastapuoli läpi, liian paksu ja jäykkä paperi ei taivu taitoskohdistaan toivotulla tavalla, vaan saattaa jopa murtua.
Kohopainatus vetoaa myös tuntoaistiin. Sitä käytetään esim. käyntikorteissa, kutsukorteissa, diplomeissa ja todistuksissa. Oma kohopainatusalueensa on pistekirjoitus heikkonäköisiä tai sokeita varten.
Tekstimme voi huutaa tai kuiskata. Se voi inhottaa, se voi tuskastuttaa. Se voi ilahduttaa tai vaikka masentaa. Kaikkea emme ilmaise välttämättä kirjallisesti vaan myös typografisesti. Sähköpostinkin tekstissä VERSAALIT HUUTAVAT. Tutkielmassa lihavointi korostaa, kursivointi viittaa termeihin. Tehostefonteilla, tyhjillä tiloilla, väreillä, kontrasteilla, liikkeen konflikteilla – siis kaikella sommittelulla – voimme luoda tunne- ja tuntoelämyksiä.
Nettisivuillamme emme voi vedota tuntoaistiin, mutta voimme luoda illuusioita katsojan kokemukseen perustuvasta tuntomuistista. Voimme käyttää väripohjia, skannattuja papereita ja muita tekstuureita sekä kohopainatusta jäljitteleviä kuvioita huomion herättämiseksi ja oman tyylin luomiseksi. Pehmeän kankaan pinnan voi miltei tuntea sitä ruudulta katsoessaan. Typografisin keinoin pyrimme vetoamaan näköaistin kautta kaikkiin aisteihin: luomme illuusioita aistikokemuksista.
3) Taita kuvitellun lehden aukeama edellisen tehtävän aineistosta.
Koko: max A4
Lisätietoja: maritta.inkinen(ät)welho.com
(ks. myös post7.htm
(ks. myös post7.htm
Kuvan värijärjestelmä:
Mitä enemmän kontrastia on poistettavan taustan ja halutun kohteen välillä, sitä helpommin kaikki automaatiotiminnot toimivat. Jokaisessa syväystehtävässä kannattaa ensin tutkailla, mikä keino sopisi kulloiseenkin tapaukseen parhaiten. Jos tehtävä on hyvin hankala eli siinä on paljon yksityiskohtia, esim. polkupyörän pinnat, köysistöt, hiukset, lintuhäkit …, niin yksi helpotus saattaa olla värikanavien hyödyntäminen (Channels).
RGB-kuvassa on kolme värikanavaa, punainen, vihreä ja sininen. Kanavat (Channels) -paletissa voit katsoa kutakin eri värikanavaa harmaasävyisenä eli näet kuinka paljon kyseistä väriä kuvassa on ja kuinka korkeat kontrastit kussakin värissä on. Kontrastia säädetään helpoimmin Levels-toiminnolla (Image – Adjustments).
Pieni perusohje kanavien hyödyntämiseksi syväyksessä:
Kuvassa on käytetty taustanvaihdon apuna vektoreita, kanavia ja tasomaskeja sekä sävynsäätöjä.
1. Lippu on syvätty erikseen, jotta siitä saataisiin mahdollisimman siisti ja sen sävyjä voitaisiin korjata erikseen. Vektorikynällä haetusta polusta on tehty valinta-alue ja siitä Tasomaski.
2. Taustan vaihtamiseksi on otettu kanavat apuun, jolloin köysistö on saatu tarkasti erotetuksi alkuperäisestä taivaasta. Köysistön ja mastojen sävyjä on säädetty. Köysistöstä yms. on tehty Tasomaski, jolloin joitain valokohtia on voitu palauttaa kuvaan pensselin ja valkoisen värin avulla.
Lippukuvan originaali:
http://www.public-domain-photos.com/miscellaneous/american-flag-4.htm
Taivaskuvia voit hakea esim. http://www.imageafter.com
Syvää kuvat (tai ainakin osa kuvista) ja rakenna niistä kuvakooste, jonka aiheena on "aika". Etsi koosteeseesi sopiva taustakuva. Kuvakoosteen tyylilajin voit valita itse.
http://www.imageafter.com/image.php?image=b7objects012.jpg
http://www.morguefile.com/archive/?display=222944&
http://www.morguefile.com/archive/?display=220027&
http://www.morguefile.com/archive/?display=80062&
http://www.morguefile.com/archive/?display=132163&
http://www.morguefile.com/archive/?display=128312&
http://www.morguefile.com/archive/?display=222750&
Kuvat ovat peräisin:
Tässä kuvassa on yksivärillinen taso syvätyn omenankuvan alla. Kun omenaa häivytetään liukuvasti, värillinen taso paljastuu yhä enemmän. Tasomaskia kannattaa käyttää, koska silloin liukuvaa häivytystä voidaan säätää Levels-toiminnon avulla (Image – Adjustments – Levels).
1. Paina Layers-paletin alareunan Tasomaskin (Layer Mask) nappia.
2. Valitse Liukuvärityökalu ja vedä sillä läpi kuvan. Vedon suunta vaikuttaa läpinäkyyden suuntaan.
3. Kun haluat säätää läpinäkyvää osaa, käytä Levels-toimintoa (osoita ensin Layers-paletissa halutun tason tasomaski-symbolia.)
kuvan häivytys, kuvan liukuva häivytys,liuku, häivytys, kuvan osittainen läpinäkyyvys, maski, tasomaski
Talven valokuviin tulee helposti ylenpalttista sinisyyttä tai valo ei riitä. Säädä sävyjä Levels- ja Curves-toimintojen avulla.
Vierekkäisten palstojen leipätekstirivien asettuminen linjaan keskenään lisää luettavuutta ja taiton siisteyttä. Leipätekstirivien pitäminen linjassa on hankalaa, jos tekstin väliin tulee väliotsikoita tai kuvia.
InDesignissa voit määrätä leipistyylin tekstin asettumaan annettuun pakottavaan riviviivastoon. Toiminta on kaksiosainen:
Väliotsikon yläpuolelle jätetään reilusti enemmän tilaa kuin sen alapuolelle, koska väliotsikko kuuluu sen allaolevaan tekstiin. Väliotsikon paikka voidaan laskea pisteinä tarkasti jolloin väliotsikon rivien määrä vaikuttaa laskelmiin ja joudutaan luomaan monta eri väliotsikkotyyliä; yksirivinen, 2-rivinen, 3-rivinen jne. Tarkka laskeminen kannattaa erityisesti kirjoja taitettaessa. ks. ohje Typografia-pdf-tiedostosta. Tässä tehtävässä yksirivisen väliotsikon yläväliksi tulee 22 pt ja alaväliksi 3 pt; kaksiriviseen väliotsikkoon yläväli 21 pt ja alaväli 3 pt. Perinteisesti väliotsikoihin määrätään yhtäläinen alaväli rivien määrästä riippumatta ja yläväliä säädetään sen mukaan.
Jos olet määrännyt leipiksen pakottavaan peruslinjaviivastoon (rivirekisteriin), voit määrätä väliotsikolle "sopivannäköisen" ylävälin ja antaa ohjelman jättää alaväli, koska väliotsikkoa seuraava leipisteksti asettuu joka tapauksessa tietylle riville. Tässä tehtävässä "sopiva" yläväli näyttäisi olevan 7 mm.
