Matemaatikko Pirjo Vihmo

Pirjo valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta keväällä 2010 sivuaineenaan tilastotiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Innova Palvelut Oy:ssä.

Kesätöiden kautta vakuutusmatemaatikoksi

VihmoPirjo2

”Ensimmäisen matemaatikon paikan sain vakuutusyhtiöstä, jossa olin kesätöissä”, Pirjo kertoo. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, sain käydä muutamissa haastatteluissa. Uusi työpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa. Työhaastattelut ovat aina hyvä tilaisuus nähdä erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja. Kuva työpaikasta voi muuttua haastattelussa!” Arvosanoista tai muusta opiskeluun liittyvästä ei Pirjolta ole haastatteluissa kysytty. ”Hyvät arvosanat ja hyvä todistus ehkä nostavat omaa ammatti-itsetuntoa ja niiden merkitys voi korostua uran alussa. Työkokemuksen kartuttua niiden merkitys kuitenkin vähenee”, Pirjo pohtii. ”Itse valmistuin toimiessani jo matemaatikkona, joten todistukseni perään ei kyselty.”

Vakuutus- ja finanssimatematiikasta kiinnostuneita Pirjo rohkaisee hakeutumaan alan töihin jo opiskeluaikana, vaikkei matemaatikon töitä silloin vielä saisikaan: ”Myöhemmin työnhaussa on hyötyä, jos ala on tuttu ennestään.” Oma aktiivisuus on tärkeää työn löytämisessä: ”Kaikista vapaista paikoista ei tule työpaikkailmoitusta, joten kannattaa lähettää yrityksiin avoimia hakemuksia. Lisäksi osa ilmoituksista tulee nopealla aikataululla esille vain yrityksen nettisivuille. Aktuaariyhdistyksen kotisivuja kannattaa myös pitää silmällä.”

Työhakemus kannattaa Pirjo mukaan laatia huolella: ”Panosta hakemukseen! Älä niinkään luettele, mitä kaikkea olet opiskellut. Sen sijaan kerro, mitä sellaisia tietoja ja taitoja sinulla on, joista olisi hyötyä työnantajalle.” Matemaatikoiden työtilannetta Pirjo pitää hyvänä: ”Hakijoita ei ole paljoa verrattuna esimerkiksi markkinoinnin paikkoihin, joihin voi tulla satoja hakemuksia.”

Opinnot kehittivät ajattelutapaa ja ongelmaratkaisukykyä

Erityisesti henkivakuutusmatematiikan opinnoista on Pirjon mukaan ollut hyötyä hänen työtehtävissään: ”Henkivakuutusmatematiikan termeihin törmään töissä. Asiat tulevat kuitenkin joka tapauksessa tutuiksi työn kautta. Mitään ei ole menetetty, vaikka jokin kurssi olisi jäänyt suorittamatta!” Yleisemmällä tasolla matematiikan opinnot ovat Pirjon mielestä muokanneet ajattelutapaa ja kehittäneet ongelmanratkaisukykyä, mistä on ollut hyötyä työelämässä.

Sivuaineen Pirjo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. Hän esimerkiksi opiskeli varsinaisen sivuaineensa eli tilastotieteen lisäksi kaupallisia aineita Helsingin kauppakorkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. ”Monissa matemaatikon tehtävissä ohjelmointitaidoista tai esimerkiksi SAS:n osaamisesta voisi olla hyötyä”, Pirjo miettii.

Opintojensa ohessa Pirjo työskenteli käsittelijänä vakuutusyhtiössä. ”Siinä sai jalan mukavasti oven väliin”, Pirjo muistelee. ”Kun olin auttanut matemaatikoita opiskeluiden ohessa, oli matemaatikoksi siirtyminen luontevaa.”

Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja tarvitaan

Työssään matemaatikkona Pirjo tarvitsee vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä osaamista Excelin käytössä. Työhön liittyvä matematiikka on pääasiassa melko yksinkertaista: ”Kyllä moni työelämän ongelma palautuu kerto- ja yhteenlaskuksi. Olen muistaakseni vain kerran integroinut jotain. Kuitenkin asioiden laajempi ymmärtäminen on tärkeää, jotta osaa esimerkiksi arvioida, mitkä asiat ovat lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät.”

Pirjo työskentelee yhdessä toisten matemaatikkojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään asiakaspalvelun, myynnin, esimiesten, kirjanpidon, markkinoinnin ja viestinnän, juristien, johdon sekä sidosryhmien edustajien kanssa. Tavallista työpäiväänsä Pirjo kuvailee näin: ”Aina on kiire, kiireen taso vain vaihtelee. Tulee aikoja, jolloin tehdään paljon ylitöitä, mutta toisaalta välillä on hiljaisempaakin. Tämä varmasti vaihtelee yrityksittäin. Monesti päivä on erilainen kuin mitä on suunnitellut. Kun ajattelee tekevänsä jotain, niin tuleekin jotain muuta kiireellistä, ja alkuperäiset työt jäävät tekemättä.”

Ensimmäisessä työpaikassa työtehtävien oppiminen vei Pirjon mukaan enemmän aikaa kuin toisessa, jossa oppimisprosessi meni jo jouhevammin. ”Kyllä töihin pääsee käsiksi aika nopeasti. Monesti kuitenkin ensimmäinen vuosi on opettelua. Kun on kerran nähnyt ’vuosikellon’, seuraavana vuonna asiat periaatteessa toistuvat samalla tavalla. Erilaisten järjestelmien opettelu vie aikaa. Ja tietysti jos ala ei ole entuudestaan tuttu, niin perehtyminen voi kestää pidempään.”

Tohtorikoulutettava Martina Aaltonen

Martina valmistui algebran ja topologian linjalta vuonna 2013 sivuaineinaan fysiikka ja antropologia. Nykyään hän työskentelee tohtorikoulutettavana laitoksellamme.

Apuraha varmisti jatko-opinnot

AaltonenMartina3

”Menin maisteriopintojeni loppuvaiheessa nykyisen ohjaajani kurssille ja pyysin häntä väitöskirjaohjaajakseni”, Martina muistelee jatko-opintojensa alkua. ”Ohjaajani keskusteli kanssani matematiikasta parin tunnin ajan ennen kuin hyväksyi minut ohjattavakseen. Hän ei katsonut arvosanojani, mutta varmasti oletti niiden olevan hyvät. Koska hänellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta palkata minua, haimme minulle apurahaa ennen jatko-opintojeni aloittamista. Sain myönteisen apurahapäätöksen Emil Aaltosen säätiöltä kolme kuukautta maisteriksi valmistumisen jälkeen.”

Sopivan jatko-opiskelupaikan löytyminen oli Martinan mukaan aluksi epävarmaa. ”Koska laitoksellamme ei ole topologian ja algebran tutkimusryhmää, sopivan ohjaajan löytyminen ja rahoituksen järjestyminen ei ollut selvää”, hän kertoo. ”Yhdeksi vaikeudeksi jatko-opintojen aloittamisessa minulle muodostui se, että en tuntenut laitoksen henkilökuntaa laajalti, koska olin suorittanut matematiikan opinnot hyvin pitkälti itsenäisesti. Väitöskirjaohjaajakseni kysyin vain nykyistä ohjaajaani, jonka tunsin hänen luennoimansa kurssin kautta.”

Jatko-opinnoista kiinnostuneita maisteriopiskelijoita Martina neuvoo pohtimaan mahdollista jatko-opintopaikkaa jo gradua aloittaessa: ”Kannattaa pyytää graduohjaajaksi professori, joka tutkii itselle kiinnostavaa alaa ja jolla on mahdollisuus projektin tai huippuyksikön kautta palkata jatko-opiskelijoita.”

Peitekuvauksia ja homotopiateoriaa

”Laitoksella suoritetut opinnot ovat antaneet hyvän perusosaamisen algebrallisessa topologiassa, joka on minulle tutkimuksen tekemisen edellytys”, Martina kertoo. ”Tutkimuksessani käytän muun muassa peitekuvausten teoriaa ja homotopiateoriaa.” Erikoistumislinjan valinta ja panostus maisteriopintoihin ovat Martinan mukaan olleet eduksi jatko-opinnoissa: ”Erikoistumislinjalla on merkittävä yhteys väitöskirjani aiheeseen, ja apurahoja haettaessa suositukset ja korkeat arvosanat ovat tärkeitä.”

Opiskeluaikanaan Martina teki satunnaisesti töitä Luma-keskukselle sekä piti laskuharjoituksia laitoksellamme. ”Laskuharjoitusvetäjänä oppii kurssin asiat paremmin itsekin”, hän huomauttaa. Pitkäksi sivuaineeksi Martina suosittelee tietojenkäsittelytiedettä, kemiaa tai fysiikkaa. Jos hän voisi tehdä jotain toisin maisteriopinnoissaan, ottaisi hän itsekin sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen.

Luovuutta ja järjestelmällisyyttä

Martinan tutkimus liittyy algebralliseen ja geometriseen topologiaan sekä geometriseen analyysiin. ”Työssäni tarvitsen luovuutta matemaattisten ajatusten hahmottamiseen, kirjalliseen esittämiseen sekä matemaattisten ongelmien ratkaisuun”, Martina kuvailee. ”Tutkimustyön itsenäisen luonteen vuoksi tarvitsen myös paljon järjestelmällisyyttä ja itsekuria. Tarvitsisin myös taitoa ottaa koviakin pettymyksiä vastaan liikaa lannistumatta.”

Jatko-opinnot ovat Martinan mukaan kehittäneet kykyä ilmaista matemaattisia ideoita kirjallisesti ja suullisesti: ”Olen joutunut opettelemaan miten matemaattisia ajatuksia esitetään kirjallisesti ja miten pidetään seminaariesitelmiä. Monia tutkimuksessa vaadittavia taitoja opin jo kirjoittaessani gradua. Työtehtävät alkoivat sujua hyvin jatko-opintojen alusta lähtien, koska sain mielenkiintoisen ja hyvän aiheen ohjaajaltani.”

Tavallisena työpäivänään Martina työskentelee lähinnä muiden matemaatikoiden kanssa. ”Tulen töihin yhdeksäksi. Yritän miettiä matemaattista ongelmaa tai kirjoittaa artikkelia puoleenpäivään asti. Pidän pari vartin mittaista taukoa. Kahdeltatoista menen työkavereiden kanssa lounaalle ja iltapäivällä saatan käydä seminaarissa tai luennolla tai jatkaa aamupäivällä tekemääni asiaa. Lähden kotiin neljän viiden maissa. Iltaisin ja viikonloppuisin en pääsääntöisesti tee töitä. Jos kuitenkin yritän ratkaista jotakin ongelmaa, ideoita tulee usein mieleen arkiaskareidenkin keskellä.”

Tietojärjestelmäasiantuntija Eeva Saari

Eeva valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2013 sivuaineinaan tietojenkäsittelytiede, opettajan pedagogiset opinnot, mediakasvatus ja erityispedagogiikka. Nykyään hän työskentelee Helsingin yliopiston opiskelijarekisterissä tietojärjestelmäasiantuntijana.

Työpaikka löytyi opiskeluaikaisten töiden kautta

SaariEevaPienennetty

Eeva oli Helsingin yliopistolla töissä jo opintojensa aikana, ensin laitoksellamme ohjaajatuutorina ja myöhemmin tiedekuntamme tuutorisihteerinä. Ennen valmistumistaan Eeva toimi vielä farmasian tiedekunnassa opintoneuvojana, josta hän valmistumisensa jälkeen siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä yliopistomme opiskelijarekisteriin. Eeva toteaakin opiskeluaikaisista töistä olleen huomattavaa hyötyä: ”Jos en olisi ollut tiedekunnassa töissä, en varmastikaan toimisi nyt tämänhetkisissä tehtävissäni.” Eevan mukaan hänen suorittamansa sivuaineet vaikuttivat positiivisesti nykyisen työpaikan saantiin, kun taas arvosanoilla ei ollut juurikaan merkitystä.

Työpaikkaa etsiviä Eeva kannustaa aktiivisuuteen: ”Itseä kiinnostavia paikkoja kannattaa rohkeasti hakea. Lisäksi saman työnantajan tarjoamat, ei julkisessa haussa olevat paikat tarjoavat usein mielenkiintoisia mahdollisuuksia sitten kun on jo töissä.”

Opettajalinjalta eväitä monenlaisiin töihin

Erikoistumislinjan valinta ei lopulta vaikuttanut Eevan työllistymiseen. Opettajalinjalta saaduille valmiuksille on käyttöä muissakin tehtävissä. ”Käytännössä en toimi erikoistumislinjaani vastaavissa työtehtävissä, mutta ei pedagogisten opintojen suorittamisessa tässä työssä haittaakaan ole”, Eeva kertoo.

Sivuaineen valinta riippuu Eevan mukaan hyvin paljon siitä, mitä haluaa tehdä. ”Omassa työssäni tietojenkäsittelytieteen sivuaineopinnoista on ollut suurta hyötyä”, hän toteaa. Jos Eeva voisi tehdä opinnoissaan jotain toisin, hän ajoittaisi matematiikan opintonsa pidemmälle ajalle. ”Nyt opinnoissani kävi vähän niin, että ensin luin matematiikan kurssit pois ja sitten ryhdyin ihmettelemään sivuainevalintaa ja muita opintoja. Mielestäni olisi ollut parempi lukea tasaisemmin erilaisia opintoja läpi tutkinnon. Suosittelen siis aloittamaan sivuaineen ajoissa!”

Loogista päättelyä ja suhteiden hahmottamista

Opiskelijarekisterissä Eeva toimii Product Ownerina hankkeessa, jossa tehdään uutta opintohallinnon tietojärjestelmää. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. ”PO-tiimi on todella monialainen opintohallinnon osaajien muodostama ryhmä”, Eeva kuvailee. Hän on tiimin ainoa matemaatikko. Kehitystiimissä työskentelee tietojenkäsittelytieteilijöitä ja käyttöliittymäsuunnittelijoita.

Eevan työ vaatii järjestelmällisyyttä, oma-aloitteisuutta, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja ryhmätyötaitoja. Työhön ei liity varsinaista puhdasta matematiikkaa, mutta sitäkin enemmän loogista päättelyä ja asioiden suhteiden hahmottamista.

”Tavallinen työpäiväni koostuu itsenäisestä työskentelystä ja palavereista”, Eeva kertoo. ”Itsenäisesti koordinoin erilaisia asioita ja hoidan viestintää hankkeesta yliopistolle, yhteisissä palavereissa suunnitellaan tulevaa ja ohjataan kehitystyötä.” Työpäivät ovat vaihtelevia eikä ylitöitä varsinaisesti tehdä. Välillä päivät ovat kuitenkin pidempiä ja välillä lyhyempiä.

Eeva muistelee työn lähteneen sujumaan hyvin alusta alkaen eikä kyllästymisen vaaraakaan ole ollut: ”Koen, että työtehtäviini olen päässyt nopeasti kiinni. Koko ajan oppii kuitenkin jotain uutta ja kehittyy työtehtävissä.”

Matemaatikko Meeri Kesälä

Meeri valmistui matemaattisen logiikan linjalta maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi vuonna 2007. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Oppimis- ja vuorovaikutustaidot vakuuttivat työnantajan

Kesälä  Meeri 585.png

”Olin ollut jo useamman vuoden ajan erilaisissa määräaikaisissa töissä tutkijatohtorina Suomessa ja ulkomailla, pariin otteeseen äitiyslomalla ja työttömänäkin. Tänä aikana kypsyi ajatus hakea töitä myös akateemisen maailman ulkopuolelta”, Meeri kertoo siirtymisestään vakuutusalalle. ”Noin puolen vuoden ajan hain melko aktiivisesti töitä ollen osa-aikaisesti töissä yliopistolla. En tosin keksinyt paljonkaan sopivia paikkoja, joten hakemuksia lähetin tänä aikana alle kymmenen. Kaksi kertaa pääsin haastatteluprosessiin. Ensimmäisellä kerralla pärjäsin hyvin ja sain paljon itseluottamusta, toisella kerralla sain työpaikan.”

Työpaikan saantiin vaikuttaneita tekijöitä Meeri kuvailee seuraavasti: ”Arvosanani olivat erinomaisia, mutta varsinaiseen tutkintooni ei kuulunut lainkaan vakuutusmatematiikkaa ja hyvin vähän tietojenkäsittelytiedettä tai muita sivuaineita. Minulla oli tuuria siinä, että hyviä arvosanojani arvostettiin ja onnistuin vakuuttamaan arvioijat oppimis- ja yhteistyötaidoistani. Korostin akateemisella uralla karttuneita muita taitoja kuten esiintymis- ja opetuskokemusta ja myös joitakin vanhoja tehtäviä työhistoriastani. Nykyisessä työssäni on tärkeä osata selittää matemaattisia asioita kansantajuisesti, joten Summamutikka-keskuksessa tekemäni matematiikan popularisointiin liittyvä työ kiinnosti haastattelijoita. Olin toiminut lisäksi esimerkiksi harjoittelijana soveltavan matematiikan parissa. Tentin työnhaun ohessa myös jonkin kurssin vakuutusmatematiikkaa, ja uskon, että tällä oli merkitystä, vaikka arvosana ei niin hyvä siitä ollutkaan.”

Oman työpaikkansa Meeri löysi netistä jonkin työnhakukoneen kautta: ”Löysin työpaikan, koska työnimike oli matemaatikko. Meillä on kuitenkin matematiikasta valmistuneita ihmisiä töissä esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijan työnimikkeellä.” Meeri muistuttaa, että muun muassa Suomen Aktuaariyhdistyksen nettisivuilla on listattu työeläke- ja vakuutusalan avoimia työpaikkoja. ”Meillä töissä olevat matemaatikot eivät välttämättä ole valmistuneet vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta, vaikka se paras vaihtoehto tähän työhön olisikin. Varmasti työnhaussa kannattaa mainita, jos on suorittanut SHV-matemaatikon tutkintoon vaadittavia kursseja kuten henkivakuutusmatematiikkaa ja riskiteoriaa.”

Rohkeasti kaavahäkkyröiden kimppuun

Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat kehittäneet Meerin mukaan erityisesti työn vaatimaa matemaattisen ajattelun taitoa: ”Lähden innokkaasti ratkomaan ongelmia ja perehtymään asioiden välisiin lainalaisuuksiin. En pelkää monimutkaisen näköisiä kaavahäkkyröitä vaan selvitän niiden sisältämän informaation ja pystyn selittämään sen myös muille. Minulla oli myös vahva pohja analyysissä maisteriopintojen ajalta ja uskon että siitä on ollut hyötyä vakuutusmatematiikkaan perehtymisessä.” Meeri tarvitsee työssään myös yhteistyö- ja ilmaisutaitoja, täsmällisyyttä, kykyä keksiä ratkaisuja ja esittää perusteluja sekä oppimistaitoja uusien asioiden omaksumiseen.

Hyviä sivuainevaihtoehtoja ovat Meerin mukaan tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede. ”Myös esimerkiksi taloustiede ja oikeustieteen tuntemus voisivat olla hyviä osaamistärppejä”, hän jatkaa. ”Omissa opinnoissani mietin ehkä liian vähän työelämävalmiuksia ja menin kiinnostavan tuntuisille kursseille, jotka olivat lähinnä abstrakteinta matematiikkaa. Mietin kyllä silloin, että olisi pitänyt opiskella varmuuden vuoksi laajemmin tietojenkäsittelytiedettä ja pedagogiset opinnot, mutta molemmat tuntuivat kovin työläiltä vaihtoehdoilta”, Meeri muistelee.

Yhteistyötä, tarkkuutta ja huolellisuutta

Meeri työskentelee noin kymmenen hengen vakuutusmatemaattisessa yksikössä, jossa suurin osa on matemaatikkoja. ”Osastollamme on myös ekonomisteja ja muita asiantuntijoita, ja teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi lakiosaston kanssa.” Työtehtävät ovat Meerin mielestä mukavan vaihtelevia: ”Työpäivän aikana luen ja kirjoitan erilaisia laskelmia ja muistiota ja istun palavereissa. Joskus pidän koulutusta työeläkeasioista tai toimin ETK:n asiantuntijana jossakin työeläkealan työryhmässä.”

”Yllättävän paljon päivittäisestä työstä on yhteen- ja kertolaskua ja kuvien piirtämistä Excelillä”, Meeri kuvailee työn matemaattista sisältöä. ”Haasteena on selvittää, mitä lasketaan ja miksi. Tehtävänä voi olla esimerkiksi selvittää jonkin lakiehdotuksen vaikutusta johonkin eläkejärjestelmän monista yksityiskohdista. Käytettävissä on paljon tilasto- ja rekisteritietoa, ennustemalleja ja erilaisia laskukaavoja. On selvitettävä, mistä löydetään sopivat luvut ja miten määritellään vaikutukset, ja näistä pitää tehdä havainnollinen ja perusteltu laskelma. Aina voisi kehittää ennustemenetelmiä ja perehtyä syvällisempään mallinnustekniikkaan, mutta usein yksikertaisuuskin on valttia. Laskelman tulee olla uskottava annettavaksi eläkeyhtiön yliaktuaarille ja kuitenkin tarpeeksi yleistajuinen, että myös lakiosastolla siitä voidaan saada joku tolkku.”

Meeri on kiitollinen siitä, että ETK:ssa annettiin aikaa perehtyä uuteen työhön: ”Työtehtäviä ja vastuita tuli lisää vähitellen, mutta heti alusta asti sain kokea onnistumisen iloa. Työeläkeala on täynnä yksityiskohtia, joista pääsee perille lähinnä tekemisen kautta. Meillä myös kannustetaan opiskelemaan, ja olen tehnyt työn ohessa muun muassa SHV-tutkintoon liittyvän vakuutuslainsäädännön tentin. Nyt parin vuoden jälkeen tunnen olevani oikea työeläkealan asiantuntija, mutta uutta opittavaa tällä alalla kyllä riittää. Yksi asia, johon olen joutunut kiinnittämään huomiota, on tarkkuus ja huolellisuus detaljien kanssa. Toisin kuin tutkijana, ei enää riitä, että on ymmärtänyt tehtävän logiikan ja idean, vaan myös toteutus pilkun paikkoineen on mentävä nappiin. Tarkastusrutiinit tuntuvat joskus tylsiltä, mutta ovat tärkeitä.”

Uran ja perhe-elämän yhteensovittaminen tuntuu Meerin mukaan nykyisessä työssä paljon yksinkertaisemmalta kuin tutkijana toimiessa. ”En tiedä mikä on syy tai seuraus, mutta olen huomannut, että työeläkealalla on paljon menestyneitä naismatemaatikkoja johtavissa asemissa.”