Matemaatikko Pirjo Vihmo

Pirjo valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta keväällä 2010 sivuaineenaan tilastotiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Innova Palvelut Oy:ssä.

Kesätöiden kautta vakuutusmatemaatikoksi

VihmoPirjo2

”Ensimmäisen matemaatikon paikan sain vakuutusyhtiöstä, jossa olin kesätöissä”, Pirjo kertoo. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, sain käydä muutamissa haastatteluissa. Uusi työpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa. Työhaastattelut ovat aina hyvä tilaisuus nähdä erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja. Kuva työpaikasta voi muuttua haastattelussa!” Arvosanoista tai muusta opiskeluun liittyvästä ei Pirjolta ole haastatteluissa kysytty. ”Hyvät arvosanat ja hyvä todistus ehkä nostavat omaa ammatti-itsetuntoa ja niiden merkitys voi korostua uran alussa. Työkokemuksen kartuttua niiden merkitys kuitenkin vähenee”, Pirjo pohtii. ”Itse valmistuin toimiessani jo matemaatikkona, joten todistukseni perään ei kyselty.”

Vakuutus- ja finanssimatematiikasta kiinnostuneita Pirjo rohkaisee hakeutumaan alan töihin jo opiskeluaikana, vaikkei matemaatikon töitä silloin vielä saisikaan: ”Myöhemmin työnhaussa on hyötyä, jos ala on tuttu ennestään.” Oma aktiivisuus on tärkeää työn löytämisessä: ”Kaikista vapaista paikoista ei tule työpaikkailmoitusta, joten kannattaa lähettää yrityksiin avoimia hakemuksia. Lisäksi osa ilmoituksista tulee nopealla aikataululla esille vain yrityksen nettisivuille. Aktuaariyhdistyksen kotisivuja kannattaa myös pitää silmällä.”

Työhakemus kannattaa Pirjo mukaan laatia huolella: ”Panosta hakemukseen! Älä niinkään luettele, mitä kaikkea olet opiskellut. Sen sijaan kerro, mitä sellaisia tietoja ja taitoja sinulla on, joista olisi hyötyä työnantajalle.” Matemaatikoiden työtilannetta Pirjo pitää hyvänä: ”Hakijoita ei ole paljoa verrattuna esimerkiksi markkinoinnin paikkoihin, joihin voi tulla satoja hakemuksia.”

Opinnot kehittivät ajattelutapaa ja ongelmaratkaisukykyä

Erityisesti henkivakuutusmatematiikan opinnoista on Pirjon mukaan ollut hyötyä hänen työtehtävissään: ”Henkivakuutusmatematiikan termeihin törmään töissä. Asiat tulevat kuitenkin joka tapauksessa tutuiksi työn kautta. Mitään ei ole menetetty, vaikka jokin kurssi olisi jäänyt suorittamatta!” Yleisemmällä tasolla matematiikan opinnot ovat Pirjon mielestä muokanneet ajattelutapaa ja kehittäneet ongelmanratkaisukykyä, mistä on ollut hyötyä työelämässä.

Sivuaineen Pirjo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. Hän esimerkiksi opiskeli varsinaisen sivuaineensa eli tilastotieteen lisäksi kaupallisia aineita Helsingin kauppakorkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. ”Monissa matemaatikon tehtävissä ohjelmointitaidoista tai esimerkiksi SAS:n osaamisesta voisi olla hyötyä”, Pirjo miettii.

Opintojensa ohessa Pirjo työskenteli käsittelijänä vakuutusyhtiössä. ”Siinä sai jalan mukavasti oven väliin”, Pirjo muistelee. ”Kun olin auttanut matemaatikoita opiskeluiden ohessa, oli matemaatikoksi siirtyminen luontevaa.”

Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja tarvitaan

Työssään matemaatikkona Pirjo tarvitsee vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä osaamista Excelin käytössä. Työhön liittyvä matematiikka on pääasiassa melko yksinkertaista: ”Kyllä moni työelämän ongelma palautuu kerto- ja yhteenlaskuksi. Olen muistaakseni vain kerran integroinut jotain. Kuitenkin asioiden laajempi ymmärtäminen on tärkeää, jotta osaa esimerkiksi arvioida, mitkä asiat ovat lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät.”

Pirjo työskentelee yhdessä toisten matemaatikkojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään asiakaspalvelun, myynnin, esimiesten, kirjanpidon, markkinoinnin ja viestinnän, juristien, johdon sekä sidosryhmien edustajien kanssa. Tavallista työpäiväänsä Pirjo kuvailee näin: ”Aina on kiire, kiireen taso vain vaihtelee. Tulee aikoja, jolloin tehdään paljon ylitöitä, mutta toisaalta välillä on hiljaisempaakin. Tämä varmasti vaihtelee yrityksittäin. Monesti päivä on erilainen kuin mitä on suunnitellut. Kun ajattelee tekevänsä jotain, niin tuleekin jotain muuta kiireellistä, ja alkuperäiset työt jäävät tekemättä.”

Ensimmäisessä työpaikassa työtehtävien oppiminen vei Pirjon mukaan enemmän aikaa kuin toisessa, jossa oppimisprosessi meni jo jouhevammin. ”Kyllä töihin pääsee käsiksi aika nopeasti. Monesti kuitenkin ensimmäinen vuosi on opettelua. Kun on kerran nähnyt ’vuosikellon’, seuraavana vuonna asiat periaatteessa toistuvat samalla tavalla. Erilaisten järjestelmien opettelu vie aikaa. Ja tietysti jos ala ei ole entuudestaan tuttu, niin perehtyminen voi kestää pidempään.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *