Opettaja Ville-Pekka Kilpi

Ville-Pekka valmistui matematiikan aineenopettajaksi maaliskuussa 2014 sivuaineinaan fysiikka ja opettajan pedagogiset opinnot. Nykyään hän työskentelee matematiikan ja fysiikan opettajana Pohjois-Tapiolan lukiossa.

Sijaisuuksista arvokkaita kontakteja

Kilpi_Ville-Pekka

”Nykyinen työpaikkani löytyi, kun tuttu opettaja jäi virkavapaalle lukiossa, jossa olen tehnyt kymmeniä sijaisuuksia”, Ville-Pekka kertoo. ”Viime lukuvuoden työpaikkani löytyi Helsingin kaupungin avoimista työpaikoista, mutta työpaikan saamisessa oli varmasti hyötyä siitä, että olin tehnyt kyseisessä lukiossa yhden sijaisuuden.” Työpaikkojen löytäminen on ollut Ville-Pekan mukaan yllättävänkin helppoa: ”Uusi työ on ollut aina tiedossa ennen kuin edellinen on loppunut. Jokaista saamaani työpaikkaa varten olen haastattelussa käynyt, mutta aina olen paikan myös saanut. Kaikkiin kiinnostaviin paikkoihin en kuitenkaan ole haastatteluun päässyt.”

Tulevia opettajia Ville-Pekka neuvoo luomaan suhteita kouluihin jo opiskeluaikana: ”Kannattaa tehdä sijaisuuksia koko opintojen ajan, jotta on kontaktit valmiina, kun valmistuu.”

Arvosanojen merkitystä työpaikan saamisessa on Ville-Pekan mukaan vaikea arvioida, vaikka todistusta on aina työhaastattelussa katseltu. ”Suoritetuista kursseista työnantajaa ovat erityisesti kiinnostaneet erikoisuudet, kuten tähtitieteen ja meteorologian kurssit sekä vaatteiden suunnittelun geometriaan liittyvät kandi ja graduni.” Aineenopettajan opinnot ovat olleet vaatimuksena lukuvuoden mittaisiin sijaisuuksiin.

Ohjaajakokemuksesta hyötyä opettajan työssä

”Tein sijaisuuksia koko opintojeni ajan ja viimeiset pari kolme vuotta työskentelin myös laitoksella ja kesäisin opettajana Espoon kesälukiossa”, Ville-Pekka kertoo. Nykyisen työn kannalta erityisen hyödyllisiä ja arvokkaita kokemuksia tarjosivat kisällikurssien sekä geometrian kurssin ohjaajana toimiminen.

Jos Ville-Pekka voisi tehdä jotain opinnoissaan toisin, menisi hän opettajalinjalle jo ensimmäisenä vuonna toisen vuoden sijaan. ”Työn saamisen kannalta parempi sivuaine olisi varmaan kemia, mutta en silti vaihtaisi”, Ville-Pekka pohtii. ” Jos vielä kolmannen opetettavan aineen opiskelisin, niin valitsisin varmaan filosofian.”

Innostusta, huumorintajua ja tehokkuutta

Opettajan työ vaatii Ville-Pekan mukaan taitoa tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa sekä kykyä innostaa ja motivoida erilaisilla tavoilla. “Myös huumorintajusta on paljon hyötyä”, hän huomauttaa. Työhön liittyvä matematiikka on lukion opetussuunnitelman mukaista. ”Tuttuihin asioihin ei kuitenkaan kyllästy, kun niitä erilaisille oppijoille eri tavalla selittää.”

Vaikka opettaminen oli Ville-Pekalle tuttua jo opiskeluajoilta, vaativat jotkin käytännöt aluksi hiukan sopeutumista. ”Kesti varmaan kuukausi tottua palaveeraamiseen ja päivittäiseen Wilman ja Fronterin käyttöön”, Ville-Pekka kuvailee ensimmäisen pitkän sijaisuutensa alkua. ”Uusia asioita en ole kauheasti joutunut opettelemaan, mutta olen oppinut kaikissa asioissa entistä tehokkaammaksi.”

Ville-Pekan työkavereita ovat toiset opettajat, jotka muodostavat todella kirjavan porukan. ”Hyvin olen aina mielestäni sopeutunut, vaikka ikäeroa kollegoihin on yleensä kymmeniä vuosia. Kun on koko päivän puhunut matematiikasta, niin on todella mukavaa käydä lounaalla esimerkiksi historianopettajien kanssa.”

”Tavallinen työpäivä alkaa wilma-viestien lukemisella ja niihin vastaamisella, jos aikaa on”, Ville-Pekka kertoo. Työpäivään kuuluu lisäksi maksimissaan kolme oppituntia sekä tuntien suunnittelua. Jos jaksossa on kursseja, joita Ville-Pekka ei ole ennen opettanut, kuluu suunnitteluun yhdestä kahteen tuntia päivässä. ”Suunnitteluun kuluu huomattavasti vähemmän aikaa, kun kurssin on opettanut edes kertaalleen aiemmin”, Ville-Pekka toteaa. ”Suunnitteluaikaa voisin vähentää käyttämällä enemmän kirjan esimerkkitehtäviä opetuksessa, mutta kiinnostavampien ja erikoisten tehtävien keksiminen on minulle mieluista puuhaa ja tärkeä osa opetustani.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *