Martina valmistui algebran ja topologian linjalta vuonna 2013 sivuaineinaan fysiikka ja antropologia. Nykyään hän työskentelee tohtorikoulutettavana laitoksellamme.

Apuraha varmisti jatko-opinnot

”Menin maisteriopintojeni loppuvaiheessa nykyisen ohjaajani kurssille ja pyysin häntä väitöskirjaohjaajakseni”, Martina muistelee jatko-opintojensa alkua. ”Ohjaajani keskusteli kanssani matematiikasta parin tunnin ajan ennen kuin hyväksyi minut ohjattavakseen. Hän ei katsonut arvosanojani, mutta varmasti oletti niiden olevan hyvät. Koska hänellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta palkata minua, haimme minulle apurahaa ennen jatko-opintojeni aloittamista. Sain myönteisen apurahapäätöksen Emil Aaltosen säätiöltä kolme kuukautta maisteriksi valmistumisen jälkeen.”

Sopivan jatko-opiskelupaikan löytyminen oli Martinan mukaan aluksi epävarmaa. ”Koska laitoksellamme ei ole topologian ja algebran tutkimusryhmää, sopivan ohjaajan löytyminen ja rahoituksen järjestyminen ei ollut selvää”, hän kertoo. ”Yhdeksi vaikeudeksi jatko-opintojen aloittamisessa minulle muodostui se, että en tuntenut laitoksen henkilökuntaa laajalti, koska olin suorittanut matematiikan opinnot hyvin pitkälti itsenäisesti. Väitöskirjaohjaajakseni kysyin vain nykyistä ohjaajaani, jonka tunsin hänen luennoimansa kurssin kautta.”

Jatko-opinnoista kiinnostuneita maisteriopiskelijoita Martina neuvoo pohtimaan mahdollista jatko-opintopaikkaa jo gradua aloittaessa: ”Kannattaa pyytää graduohjaajaksi professori, joka tutkii itselle kiinnostavaa alaa ja jolla on mahdollisuus projektin tai huippuyksikön kautta palkata jatko-opiskelijoita.”

Peitekuvauksia ja homotopiateoriaa

”Laitoksella suoritetut opinnot ovat antaneet hyvän perusosaamisen algebrallisessa topologiassa, joka on minulle tutkimuksen tekemisen edellytys”, Martina kertoo. ”Tutkimuksessani käytän muun muassa peitekuvausten teoriaa ja homotopiateoriaa.” Erikoistumislinjan valinta ja panostus maisteriopintoihin ovat Martinan mukaan olleet eduksi jatko-opinnoissa: ”Erikoistumislinjalla on merkittävä yhteys väitöskirjani aiheeseen, ja apurahoja haettaessa suositukset ja korkeat arvosanat ovat tärkeitä.”

Opiskeluaikanaan Martina teki satunnaisesti töitä Luma-keskukselle sekä piti laskuharjoituksia laitoksellamme. ”Laskuharjoitusvetäjänä oppii kurssin asiat paremmin itsekin”, hän huomauttaa. Pitkäksi sivuaineeksi Martina suosittelee tietojenkäsittelytiedettä, kemiaa tai fysiikkaa. Jos hän voisi tehdä jotain toisin maisteriopinnoissaan, ottaisi hän itsekin sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen.

Luovuutta ja järjestelmällisyyttä

Martinan tutkimus liittyy algebralliseen ja geometriseen topologiaan sekä geometriseen analyysiin. ”Työssäni tarvitsen luovuutta matemaattisten ajatusten hahmottamiseen, kirjalliseen esittämiseen sekä matemaattisten ongelmien ratkaisuun”, Martina kuvailee. ”Tutkimustyön itsenäisen luonteen vuoksi tarvitsen myös paljon järjestelmällisyyttä ja itsekuria. Tarvitsisin myös taitoa ottaa koviakin pettymyksiä vastaan liikaa lannistumatta.”

Jatko-opinnot ovat Martinan mukaan kehittäneet kykyä ilmaista matemaattisia ideoita kirjallisesti ja suullisesti: ”Olen joutunut opettelemaan miten matemaattisia ajatuksia esitetään kirjallisesti ja miten pidetään seminaariesitelmiä. Monia tutkimuksessa vaadittavia taitoja opin jo kirjoittaessani gradua. Työtehtävät alkoivat sujua hyvin jatko-opintojen alusta lähtien, koska sain mielenkiintoisen ja hyvän aiheen ohjaajaltani.”

Tavallisena työpäivänään Martina työskentelee lähinnä muiden matemaatikoiden kanssa. ”Tulen töihin yhdeksäksi. Yritän miettiä matemaattista ongelmaa tai kirjoittaa artikkelia puoleenpäivään asti. Pidän pari vartin mittaista taukoa. Kahdeltatoista menen työkavereiden kanssa lounaalle ja iltapäivällä saatan käydä seminaarissa tai luennolla tai jatkaa aamupäivällä tekemääni asiaa. Lähden kotiin neljän viiden maissa. Iltaisin ja viikonloppuisin en pääsääntöisesti tee töitä. Jos kuitenkin yritän ratkaista jotakin ongelmaa, ideoita tulee usein mieleen arkiaskareidenkin keskellä.”