Matemaatikko Meeri Kesälä

Meeri valmistui matemaattisen logiikan linjalta maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi vuonna 2007. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Oppimis- ja vuorovaikutustaidot vakuuttivat työnantajan

Kesälä  Meeri 585.png

”Olin ollut jo useamman vuoden ajan erilaisissa määräaikaisissa töissä tutkijatohtorina Suomessa ja ulkomailla, pariin otteeseen äitiyslomalla ja työttömänäkin. Tänä aikana kypsyi ajatus hakea töitä myös akateemisen maailman ulkopuolelta”, Meeri kertoo siirtymisestään vakuutusalalle. ”Noin puolen vuoden ajan hain melko aktiivisesti töitä ollen osa-aikaisesti töissä yliopistolla. En tosin keksinyt paljonkaan sopivia paikkoja, joten hakemuksia lähetin tänä aikana alle kymmenen. Kaksi kertaa pääsin haastatteluprosessiin. Ensimmäisellä kerralla pärjäsin hyvin ja sain paljon itseluottamusta, toisella kerralla sain työpaikan.”

Työpaikan saantiin vaikuttaneita tekijöitä Meeri kuvailee seuraavasti: ”Arvosanani olivat erinomaisia, mutta varsinaiseen tutkintooni ei kuulunut lainkaan vakuutusmatematiikkaa ja hyvin vähän tietojenkäsittelytiedettä tai muita sivuaineita. Minulla oli tuuria siinä, että hyviä arvosanojani arvostettiin ja onnistuin vakuuttamaan arvioijat oppimis- ja yhteistyötaidoistani. Korostin akateemisella uralla karttuneita muita taitoja kuten esiintymis- ja opetuskokemusta ja myös joitakin vanhoja tehtäviä työhistoriastani. Nykyisessä työssäni on tärkeä osata selittää matemaattisia asioita kansantajuisesti, joten Summamutikka-keskuksessa tekemäni matematiikan popularisointiin liittyvä työ kiinnosti haastattelijoita. Olin toiminut lisäksi esimerkiksi harjoittelijana soveltavan matematiikan parissa. Tentin työnhaun ohessa myös jonkin kurssin vakuutusmatematiikkaa, ja uskon, että tällä oli merkitystä, vaikka arvosana ei niin hyvä siitä ollutkaan.”

Oman työpaikkansa Meeri löysi netistä jonkin työnhakukoneen kautta: ”Löysin työpaikan, koska työnimike oli matemaatikko. Meillä on kuitenkin matematiikasta valmistuneita ihmisiä töissä esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijan työnimikkeellä.” Meeri muistuttaa, että muun muassa Suomen Aktuaariyhdistyksen nettisivuilla on listattu työeläke- ja vakuutusalan avoimia työpaikkoja. ”Meillä töissä olevat matemaatikot eivät välttämättä ole valmistuneet vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta, vaikka se paras vaihtoehto tähän työhön olisikin. Varmasti työnhaussa kannattaa mainita, jos on suorittanut SHV-matemaatikon tutkintoon vaadittavia kursseja kuten henkivakuutusmatematiikkaa ja riskiteoriaa.”

Rohkeasti kaavahäkkyröiden kimppuun

Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat kehittäneet Meerin mukaan erityisesti työn vaatimaa matemaattisen ajattelun taitoa: ”Lähden innokkaasti ratkomaan ongelmia ja perehtymään asioiden välisiin lainalaisuuksiin. En pelkää monimutkaisen näköisiä kaavahäkkyröitä vaan selvitän niiden sisältämän informaation ja pystyn selittämään sen myös muille. Minulla oli myös vahva pohja analyysissä maisteriopintojen ajalta ja uskon että siitä on ollut hyötyä vakuutusmatematiikkaan perehtymisessä.” Meeri tarvitsee työssään myös yhteistyö- ja ilmaisutaitoja, täsmällisyyttä, kykyä keksiä ratkaisuja ja esittää perusteluja sekä oppimistaitoja uusien asioiden omaksumiseen.

Hyviä sivuainevaihtoehtoja ovat Meerin mukaan tietojenkäsittelytiede ja tilastotiede. ”Myös esimerkiksi taloustiede ja oikeustieteen tuntemus voisivat olla hyviä osaamistärppejä”, hän jatkaa. ”Omissa opinnoissani mietin ehkä liian vähän työelämävalmiuksia ja menin kiinnostavan tuntuisille kursseille, jotka olivat lähinnä abstrakteinta matematiikkaa. Mietin kyllä silloin, että olisi pitänyt opiskella varmuuden vuoksi laajemmin tietojenkäsittelytiedettä ja pedagogiset opinnot, mutta molemmat tuntuivat kovin työläiltä vaihtoehdoilta”, Meeri muistelee.

Yhteistyötä, tarkkuutta ja huolellisuutta

Meeri työskentelee noin kymmenen hengen vakuutusmatemaattisessa yksikössä, jossa suurin osa on matemaatikkoja. ”Osastollamme on myös ekonomisteja ja muita asiantuntijoita, ja teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi lakiosaston kanssa.” Työtehtävät ovat Meerin mielestä mukavan vaihtelevia: ”Työpäivän aikana luen ja kirjoitan erilaisia laskelmia ja muistiota ja istun palavereissa. Joskus pidän koulutusta työeläkeasioista tai toimin ETK:n asiantuntijana jossakin työeläkealan työryhmässä.”

”Yllättävän paljon päivittäisestä työstä on yhteen- ja kertolaskua ja kuvien piirtämistä Excelillä”, Meeri kuvailee työn matemaattista sisältöä. ”Haasteena on selvittää, mitä lasketaan ja miksi. Tehtävänä voi olla esimerkiksi selvittää jonkin lakiehdotuksen vaikutusta johonkin eläkejärjestelmän monista yksityiskohdista. Käytettävissä on paljon tilasto- ja rekisteritietoa, ennustemalleja ja erilaisia laskukaavoja. On selvitettävä, mistä löydetään sopivat luvut ja miten määritellään vaikutukset, ja näistä pitää tehdä havainnollinen ja perusteltu laskelma. Aina voisi kehittää ennustemenetelmiä ja perehtyä syvällisempään mallinnustekniikkaan, mutta usein yksikertaisuuskin on valttia. Laskelman tulee olla uskottava annettavaksi eläkeyhtiön yliaktuaarille ja kuitenkin tarpeeksi yleistajuinen, että myös lakiosastolla siitä voidaan saada joku tolkku.”

Meeri on kiitollinen siitä, että ETK:ssa annettiin aikaa perehtyä uuteen työhön: ”Työtehtäviä ja vastuita tuli lisää vähitellen, mutta heti alusta asti sain kokea onnistumisen iloa. Työeläkeala on täynnä yksityiskohtia, joista pääsee perille lähinnä tekemisen kautta. Meillä myös kannustetaan opiskelemaan, ja olen tehnyt työn ohessa muun muassa SHV-tutkintoon liittyvän vakuutuslainsäädännön tentin. Nyt parin vuoden jälkeen tunnen olevani oikea työeläkealan asiantuntija, mutta uutta opittavaa tällä alalla kyllä riittää. Yksi asia, johon olen joutunut kiinnittämään huomiota, on tarkkuus ja huolellisuus detaljien kanssa. Toisin kuin tutkijana, ei enää riitä, että on ymmärtänyt tehtävän logiikan ja idean, vaan myös toteutus pilkun paikkoineen on mentävä nappiin. Tarkastusrutiinit tuntuvat joskus tylsiltä, mutta ovat tärkeitä.”

Uran ja perhe-elämän yhteensovittaminen tuntuu Meerin mukaan nykyisessä työssä paljon yksinkertaisemmalta kuin tutkijana toimiessa. ”En tiedä mikä on syy tai seuraus, mutta olen huomannut, että työeläkealalla on paljon menestyneitä naismatemaatikkoja johtavissa asemissa.”

Matemaatikko Kaarlo Reipas

Kaarlo valmistui matemaattisen logiikan linjalta kesällä 2012 sivuaineenaan tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Sopivalla osaamisella työeläketurvan kehittäjäksi

Kuva: Karoliina Paatos

Kuva: Karoliina Paatos

Kaarlo löysi työpaikkansa laitoksemme sähköpostilistalle tulleen ilmoituksen kautta parin kuukauden työnhaun jälkeen. ”Hakemuksien kirjoittaminen oli vähän hankalaa, kun ei ollut varsinaisesti kokemusta työelämästä, enkä osannut kaikessa vaatimattomuudessani oikein mainostaa itseäni”, Kaarlo muistelee. Hän ehti hakea muitakin työpaikkoja, mutta niistä haastattelukutsuja ei tullut.

Työnsaantiin vaikutti Kaarlon mukaan ennen kaikkea sopivien kurssien käyminen: ”Arvosanat antoivat positiivisen yleiskuvan matemaattisesta osaamisestani, mutta kursseilla oli varmasti enemmän merkitystä. Vaikka erikoistuinkin logiikkaan, olin opiskellut loppuvaiheessa hieman vakuutus- ja finanssimatematiikkaa ja se yhdistettynä vahvaan tietojenkäsittelytieteen osaamiseen osui hyvin yhteen työn vaatimusten kanssa.” Töitä etsiviä opiskelijoita Kaarlo neuvoo verkostoitumaan ja olemaan avoin erilaisille työtehtäville: ”Matemaatikon tutkinnolla voi tehdä muutakin kuin matematiikkaa.”

Mallinnusta, laskemia ja työryhmätyöskentelyä

Kaarlon toimenkuvaan kuuluu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin eläkemenoennustemallin kehitystyötä, ennustelaskelmien ja muiden selvitysten laatimista sekä työryhmätyöskentelyä. Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat olleet tarpeellisia: ”Vakuutusmatematiikan tunteminen on ollut aivan välttämätöntä työssäni. Ylipäätään todennäköisyydet ovat keskeisessä osassa ennusteiden laatimisessa.” Myös tietojenkäsittelytieteen opinnoista on ollut hyötyä Kaarlolle: ”Erityisesti tietokantojen ja funktionaalisen ohjelmoinnin tunteminen on auttanut.”

Opintojensa ohessa Kaarlo ohjasi laskareita ja luennoi kursseja sekä omalla laitoksellamme että Avoimessa yliopistossa. ”Opetuskokemuksesta on ollut hyötyä, sillä varsinaisten työtehtävien ohella olen toiminut kouluttajana ja joutunut muutenkin esitelmöimään matemaattisista aiheista ei-matemaatikoille”, Kaarlo kertoo. Varsinaisia kesätöitä hän ei tehnyt: ”Minulla oli hankaluuksia saada kesätöitä, joten käytin kesät opiskeluun ja valmistuin hieman tavoiteaikaa nopeammin.”

Sivuaineet Kaarlo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. ”Vakuutusalalla eniten hyötyä tuntuisi kuitenkin olevan tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä taikka talouden osaamisesta”, hän jatkaa. Omiin opintoihinsa Kaarlo on tyytyväinen eikä tekisi niissä mitään toisin. Tietojenkäsittelytieteen sivuainekokonaisuuteensa hän sai ujutettua pari matematiikan kurssiakin, nimittäin laskettavuuden teorian ja vaativuusteorian kurssit.

Erikoisosaaminen karttuu työn ohessa

Työssään Eläketurvakeskuksen matemaatikkona Kaarlo mallintaa ja simuloi Suomen työeläkejärjestelmää, pyörittelee tilastoaineistoja sekä tekee vakuutusmatemaattisia laskelmia. Työn vaatii monenlaisia taitoja: ”Matemaattisten taitojen lisäksi ohjelmointitaidot ovat oleellisia. Selvitykset ja laskelmat pitää myös osata esittää niin, että muutkin niitä ymmärtävät, eli jonkinlaista kirjoitus- ja esiintymistaitoa vaaditaan.”

Eläketurvakeskus työllistää noin 15 matemaatikkoa, ja suurimmalla osalla Kaarlon läheisimmistä työtovereista onkin joko matemaattinen, tilastotieteellinen tai taloudellinen koulutus. Joukossa on myös yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneita, ja yhteistyötä tehdään lisäksi esimerkiksi Eläketurvakeskuksen viestintä- ja tutkimusihmisten kanssa. Työpäivä kestää yleensä yhdeksästä viiteen: ”Aika menee pääosin tietokoneen naputteluun tai työkavereiden kanssa asioiden pohtimiseen. Kokoukset ja tapaamiset sidosryhmien edustajien kanssa vievät myös jonkin verran aikaa.” Ylitöitä Kaarlo on joutunut tekemään vain poikkeustapauksissa: ”Syksyllä tein laskelmia työmarkkinakeskusjärjestöille eläkeuudistusneuvottelujen tueksi, ja silloin jouduin kyllä olemaan useamman peräkkäisen viikonlopun töissä. Se ei kuitenkaan häirinnyt, koska työt olivat merkityksellisiä ja mielenkiintoisia, ja niistä sai tietysti ylityökorvauksen.”

Alkuaikoja nykyisessä työpaikassaan Kaarlo kuvailee seuraavasti: ”Alussa oli aika pitkä perehdytysjakso, ja perehtymistäkin oli valtavasti. Tein aluksi pienempiä hommia ja kokemuksen karttuessa sain pikkuhiljaa haastavampia työtehtäviä.” Työn vaatimat erikoisosaamisalueet ovat tulleet tutuiksi vähitellen: ”Eläketurvan ja sosiaaliturvan tuntemusta on tullut työn ohella opittua, ja oppiminen jatkuu edelleen. ETK on siitä mukava paikka, että itsensä kehittämiseen ja opiskeluun annetaan paljon aikaa ja tukea.”

Heikki Koivupalo, EKP

Heikki valmistui matemaattisen logiikan linjalta kesällä 2013 sivuaineinaan teoreettinen filosofia ja kasvatustiede. Nykyään hän työskentelee Euroopan keskuspankissa ”jokapaikanhöylänä”.

Heikki

Puolen vuoden työnhakuprosessi

Työpaikka löytyi netin kautta puoli vuotta valmistumisen jälkeen, ja vaikka työn löytäminen oli Heikin mukaan vaikeaa, hän ei kuitenkaan joutunut käymään useissa haastatteluissa. Työnsaannissa arvosanoilla oli merkitystä, suoritetuilla kursseilla ei niinkään.

Muita työpaikan etsijöitä Heikki neuvoo tallentamaan kaikki työhakemuksia varten kirjoitetut tekstit yhteen tiedostoon, josta niitä voi näppärästi kopioida eteenpäin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa työnhakuprosessia.

Opinnoista rohkeutta omien johtopäätösten tekemiseen

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella tiukkaa asiaa sisältäneet kurssit ovat auttaneet Heikkiä saamaan itsevarmuutta ja kannustaneet tekemään omia johtopäätöksiä. Työssään hän tarvitsee oma-aloitteisuutta, arviointikykyä, sujuvaa englannin kieltä, tarkkaa ja sujuvaa kommunikaatiota sekä ennustemalleihin liittyvää matematiikkaa ja tilastotiedettä.

Opiskeluaikanaan Heikki ehti työskennellä hitsaajana, opettajana ja taksikuskina. Nykyisen työn tai työnsaannin kannalta näistä töistä ei kuitenkaan ollut hänen mielestään hyötyä, koska ne eivät liittyneet hänen nykyisessä työssään vaadittuun osaamiseen.

Ongelmien ratkomista ja kommunikointia

Heikin tavallinen työpäivä sisältää ongelmien ratkomista sekä sähköpostien lukemista ja lähettämistä. Joskus päivät venyvät pitkiksi. Työkavereihin kuuluu tilastotieteilijöitä, ekonomisteja, kääntäjiä ja pari matemaatikkoakin. Heikki kertoo, että ensimmäisen puolen vuoden jälkeen työtehtävät Euroopan keskuspankissa alkoivat sujua hyvin. Aluksi piti opetella olemaan kohtelias.