Matemaatikko Pirjo Vihmo

Pirjo valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta keväällä 2010 sivuaineenaan tilastotiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Innova Palvelut Oy:ssä.

Kesätöiden kautta vakuutusmatemaatikoksi

VihmoPirjo2

”Ensimmäisen matemaatikon paikan sain vakuutusyhtiöstä, jossa olin kesätöissä”, Pirjo kertoo. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, sain käydä muutamissa haastatteluissa. Uusi työpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa. Työhaastattelut ovat aina hyvä tilaisuus nähdä erilaisia ihmisiä ja työpaikkoja. Kuva työpaikasta voi muuttua haastattelussa!” Arvosanoista tai muusta opiskeluun liittyvästä ei Pirjolta ole haastatteluissa kysytty. ”Hyvät arvosanat ja hyvä todistus ehkä nostavat omaa ammatti-itsetuntoa ja niiden merkitys voi korostua uran alussa. Työkokemuksen kartuttua niiden merkitys kuitenkin vähenee”, Pirjo pohtii. ”Itse valmistuin toimiessani jo matemaatikkona, joten todistukseni perään ei kyselty.”

Vakuutus- ja finanssimatematiikasta kiinnostuneita Pirjo rohkaisee hakeutumaan alan töihin jo opiskeluaikana, vaikkei matemaatikon töitä silloin vielä saisikaan: ”Myöhemmin työnhaussa on hyötyä, jos ala on tuttu ennestään.” Oma aktiivisuus on tärkeää työn löytämisessä: ”Kaikista vapaista paikoista ei tule työpaikkailmoitusta, joten kannattaa lähettää yrityksiin avoimia hakemuksia. Lisäksi osa ilmoituksista tulee nopealla aikataululla esille vain yrityksen nettisivuille. Aktuaariyhdistyksen kotisivuja kannattaa myös pitää silmällä.”

Työhakemus kannattaa Pirjo mukaan laatia huolella: ”Panosta hakemukseen! Älä niinkään luettele, mitä kaikkea olet opiskellut. Sen sijaan kerro, mitä sellaisia tietoja ja taitoja sinulla on, joista olisi hyötyä työnantajalle.” Matemaatikoiden työtilannetta Pirjo pitää hyvänä: ”Hakijoita ei ole paljoa verrattuna esimerkiksi markkinoinnin paikkoihin, joihin voi tulla satoja hakemuksia.”

Opinnot kehittivät ajattelutapaa ja ongelmaratkaisukykyä

Erityisesti henkivakuutusmatematiikan opinnoista on Pirjon mukaan ollut hyötyä hänen työtehtävissään: ”Henkivakuutusmatematiikan termeihin törmään töissä. Asiat tulevat kuitenkin joka tapauksessa tutuiksi työn kautta. Mitään ei ole menetetty, vaikka jokin kurssi olisi jäänyt suorittamatta!” Yleisemmällä tasolla matematiikan opinnot ovat Pirjon mielestä muokanneet ajattelutapaa ja kehittäneet ongelmanratkaisukykyä, mistä on ollut hyötyä työelämässä.

Sivuaineen Pirjo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. Hän esimerkiksi opiskeli varsinaisen sivuaineensa eli tilastotieteen lisäksi kaupallisia aineita Helsingin kauppakorkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa. ”Monissa matemaatikon tehtävissä ohjelmointitaidoista tai esimerkiksi SAS:n osaamisesta voisi olla hyötyä”, Pirjo miettii.

Opintojensa ohessa Pirjo työskenteli käsittelijänä vakuutusyhtiössä. ”Siinä sai jalan mukavasti oven väliin”, Pirjo muistelee. ”Kun olin auttanut matemaatikoita opiskeluiden ohessa, oli matemaatikoksi siirtyminen luontevaa.”

Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja tarvitaan

Työssään matemaatikkona Pirjo tarvitsee vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä osaamista Excelin käytössä. Työhön liittyvä matematiikka on pääasiassa melko yksinkertaista: ”Kyllä moni työelämän ongelma palautuu kerto- ja yhteenlaskuksi. Olen muistaakseni vain kerran integroinut jotain. Kuitenkin asioiden laajempi ymmärtäminen on tärkeää, jotta osaa esimerkiksi arvioida, mitkä asiat ovat lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät.”

Pirjo työskentelee yhdessä toisten matemaatikkojen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään asiakaspalvelun, myynnin, esimiesten, kirjanpidon, markkinoinnin ja viestinnän, juristien, johdon sekä sidosryhmien edustajien kanssa. Tavallista työpäiväänsä Pirjo kuvailee näin: ”Aina on kiire, kiireen taso vain vaihtelee. Tulee aikoja, jolloin tehdään paljon ylitöitä, mutta toisaalta välillä on hiljaisempaakin. Tämä varmasti vaihtelee yrityksittäin. Monesti päivä on erilainen kuin mitä on suunnitellut. Kun ajattelee tekevänsä jotain, niin tuleekin jotain muuta kiireellistä, ja alkuperäiset työt jäävät tekemättä.”

Ensimmäisessä työpaikassa työtehtävien oppiminen vei Pirjon mukaan enemmän aikaa kuin toisessa, jossa oppimisprosessi meni jo jouhevammin. ”Kyllä töihin pääsee käsiksi aika nopeasti. Monesti kuitenkin ensimmäinen vuosi on opettelua. Kun on kerran nähnyt ’vuosikellon’, seuraavana vuonna asiat periaatteessa toistuvat samalla tavalla. Erilaisten järjestelmien opettelu vie aikaa. Ja tietysti jos ala ei ole entuudestaan tuttu, niin perehtyminen voi kestää pidempään.”

Matemaatikko Jere Nivukoski

Jere valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta syyskuussa 2013 sivuaineinaan taloustiede, tilastotiede, fysiikka ja tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee LähiTapiolassa vakuutusmatemaatikkona.

Sisukasta työnhakua

JereNivukoski

Työpaikkansa Jere löysi Monster.fi-sivuston kautta ahkeran työnhaun jälkeen. ”Työn löytäminen oli äärimmäisen hankalaa. Lähetin noin 100 hakemusta syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Sadalla hakemuksella pääsin neljään haastatteluun, joista kolmannessa tärppäsi”, Jere kertoo. Hänen mukaansa arvosanoilla oli ehdottomasti merkitystä työpaikan saamisessa, samoin käydyillä kursseilla ja erikoistumislinjalla. ”Nykymaailmassa hyviä yliopistokoulutettuja hakijoita on 50 kutakin työpaikkaa kohden. Kaikella millä voit erottua on merkitystä”, Jere pohtii. ”Vakuutus- ja finanssimatematiikkaan erikoistuminen ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys alalle pääsyyn.”

Työtä etsiviä Jere neuvoo panostamaan täysillä hakuprosessiin: ”Näe vaivaa hakemuksen kirjoittamiseen. Pyri erottumaan muista ja ole oma itsesi. Lähetä paljon hakemuksia.” Työpaikkailmoituksia kannattaa katsella ennakkoluulottomasti: ”Harvoihin paikkoihin haetaan matemaatikkoa. Matemaatikko voi kuitenkin tehdä monenlaisia työtehtäviä.”

Opinnoista vankka pohja ammatilliselle kehittymiselle

Opintojen merkitystä Jere kuvailee näin: ”Matematiikan opinnot ovat ammatillisen osaamiseni pohja ja ne ovat valmistaneet minua oppimaan vakuutusalalle spesifistä matematiikkaa.” Käytännön työtehtävien kannalta hyödyllisimpiä ovat olleet tilastotieteen, tietojenkäsittelytieteen sekä oman erikoistumislinjan opinnot: ”Elämme digitaalisessa maailmassa, jossa dataa on yllin kyllin, mutta sitä pitäisi pystyä jotenkin hyödyntämään. Opiskelemani vakuutusmatematiikan kurssit liittyvät suoraan joka päiväiseen tekemiseeni ja ne myös mahdollistavat jatkuvan kouluttautumisen.”

Opintojensa aikana Jere työskenteli ainakin sanomalehtien jakelijana, varastomiehenä, opettajan sijaisena, ohjaajatuutorina, laskuharjoitusten ohjaajana ja yrittäjänä. ”Saattaa olla että joku homma jäi mainitsematta. Uskon, että jokaisesta työkokemuksesta on hyötyä.”

Sivuaineiden valinnassa Jere kehottaa miettimään, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. ”Pyri löytämään sellainen sivuaine, jonka avulla voit työllistyä ja hyödyntää matemaattista osaamista”, hän neuvoo. Jos Jere voisi itse tehdä opinnoissaan jotain toisin, opiskelisi hän enemmän tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä. ”Pyrkisin myös valmistumaan nopeammin, 5 vuotta on ihan maksimi.”

Hyppyjä prosenttilaskuista tariffiteoriaan

Vakuutusmatemaatikon rooli vakuutusyhtiössä on Jeren mukaan hyvin mielenkiintoinen. ”Työ sisältää välillä hyvinkin yksinkertaisten matemaattisten asioiden ratkaisemista tai tarkistamista, esimerkiksi helppoja prosenttilaskuja. Siitä sitten nopealla hyppäyksellä siirrytään monimutkaisiin vakuutusmatemaattisiin menetelmiin ja tariffiteorian tai riskiteorian pariin. Vakuutusmatemaatikkona tarvitsee myös paljon tilastotieteen osaamista. Yleistetyt lineaariset mallit taitavat hallita tällä hetkellä vakuutusalaa,” Jere linjaa.

Jeren työ vaatii vakuutusmatemaattisten menetelmien tuntemusta, Excelin käyttötaitoja, SAS-ohjelmoinnin osaamista sekä tilastotieteen hallintaa tilastollisten analyysien muodostamista ja tulkintaa varten. ”Ensimmäinen kuukausi uudessa työpaikassa meni enimmäkseen perehtymiseen ja vakuutusalan opiskeluun. Sen jälkeen työtehtävät alkoivat jossain määrin sujua, mutta tämä on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä”, Jere kertoo.

Työtoverit ovat enimmäkseen muita matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä, mutta Jere tekee paljon töitä myös yhteistyökumppaneiden kanssa. He ovat pääsääntöisesti jonkin muun alan kuin matematiikan asiantuntijoita. ”Tavallinen työpäivä sisältää jonkun verran palavereita ja muu aika menee vaihteleviin työtehtäviin kuten vakuutusmatemaattisten analyysien tuottamiseen ja tietokantapoimintoihin”, Jere kuvailee.

Ohjelmistokehittäjä Antti Pohjanpalo

Antti valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta syksyllä 2014 sivuaineinaan tilastotiede ja perinnöllisyystiede. Nykyään hän työskentelee vakuutusalan ohjelmistoyrityksessä nimeltä Profit Software Oy ohjelmistokehittäjänä ja matemaatikkona.

Harjoittelumääräraha avasi ovia

Antti Pohjanpalo

Vakuutus- ja finanssialasta kiinnostunut Antti keräsi vuoden ajan työpaikkailmoituksia ja kontakteja eri paikoista, pääasiassa osoitteesta www.actuary.fi. Valmistumistaan edeltävänä keväänä hän sai käyttöönsä yliopiston harjoittelumäärärahan ja ryhtyi kyselemään harjoittelumahdollisuuksia eri tahoilta. ”Harjoittelumäärärahan avulla paikka tuntui löytyvän helposti”, Antti kertoo. ”Kävin keväällä 2014 viidessä haastattelussa. Neljä paikkaa aukesi, ja niistä valitsin Profit Softwaren.” Harjoittelun jälkeen Antin työsuhde vakinaistettiin.

Antin mukaan sekä arvosanat että erikoistumislinja vaikuttivat työllistymiseen: ”Arvosanoilla oli iso merkitys harjoittelumäärärahan saannin kannalta, ja siten myös työpaikan saannin kannalta. Vakuutus- ja finanssialan yritykseen pääsemisen kannalta uskon erikoistumislinjan valinnallani olleen merkitystä.” Työnhaussa kannattaa kuitenkin olla rohkea ja ennakkoluuloton. ”Varmasti myös muilta linjoilta olisi ollut hyvät mahdollisuudet päästä nykyiseen paikkaani”, Antti arvelee.

Opintojen alkuaikoina Antti työskenteli kesäisin kiinteistönhuoltofirmassa. Viimeisenä opiskeluvuotenaan hän toimi Analyysin sivuainepajan ohjaajana, mistä hän uskoo olleen hyötyä työnhaussa.

Henkivakuutusmatematiikkaa ja loogista ajattelua

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella suoritetut kurssit ovat Antin mukaan kehittäneet ajattelukykyä, mistä on paljon hyötyä ohjelmointityössä. Henkivakuutusmatematiikan kurssin sisältöä on pitänyt muistella jonkin verran, mutta muuten työhön ei liity kovinkaan vaikeaa matematiikkaa. ”Loogisesta ajattelusta on kuitenkin työssäni kovasti hyötyä ja matematiikan opinnot ovat sitä kehittäneet”, Antti toteaa.

Sivuaineeksi Antti suosittelee tietojenkäsittelytiedettä. Sitä hän itsekin opiskelisi enemmän, jos voisi palata ajassa taaksepäin ja tehdä opinnoissaan jotain toisin.

Laskentamalleja ja asiakaspalavereja

Antin työhön kuuluu vakuutussopimuksiin liittyvien erilaisten laskentamallien toteuttamista ohjelmoimalla. Työtoverit ovat ohjelmistokehittäjiä ja matemaatikkoja. Laskentamallien syvällisempi pohdinta on vakuutusyhtiöiden matemaatikkojen vastuulla. ”Teen 7,5 tunnin päivää liukuvalla työajalla. Tavallinen työpäiväni muodostuu bugien korjailusta ja uusien ominaisuuksien toteuttamisesta. Taitojen kehittyessä asiakaspalavereista on tullut myös osa viikoittaista työrytmiä”, Antti kuvailee. Ylitöitä on tarvinnut tehdä vain muutaman yksittäisen kerran.

Työ vaatii osaamista muun muassa Java-ohjelmoinnissa, versionhallinnassa (Git) ja koontityökalujen käytössä (Maven). ”Ohjelmistokehitykseen liittyvien työkalujen käyttö oli ensimmäinen edellytys työtehtävien sujumiselle”, Antti kertoo. Ohjelmointitaitoja pääsee jatkuvasti kehittämään: ”Aloitin toukokuussa 2014 ja edelleen sormi menee monesti suuhun laajahkon järjestelmän kanssa.”

Matemaatikko Kaarlo Reipas

Kaarlo valmistui matemaattisen logiikan linjalta kesällä 2012 sivuaineenaan tietojenkäsittelytiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Eläketurvakeskuksessa.

Sopivalla osaamisella työeläketurvan kehittäjäksi

Kuva: Karoliina Paatos

Kuva: Karoliina Paatos

Kaarlo löysi työpaikkansa laitoksemme sähköpostilistalle tulleen ilmoituksen kautta parin kuukauden työnhaun jälkeen. ”Hakemuksien kirjoittaminen oli vähän hankalaa, kun ei ollut varsinaisesti kokemusta työelämästä, enkä osannut kaikessa vaatimattomuudessani oikein mainostaa itseäni”, Kaarlo muistelee. Hän ehti hakea muitakin työpaikkoja, mutta niistä haastattelukutsuja ei tullut.

Työnsaantiin vaikutti Kaarlon mukaan ennen kaikkea sopivien kurssien käyminen: ”Arvosanat antoivat positiivisen yleiskuvan matemaattisesta osaamisestani, mutta kursseilla oli varmasti enemmän merkitystä. Vaikka erikoistuinkin logiikkaan, olin opiskellut loppuvaiheessa hieman vakuutus- ja finanssimatematiikkaa ja se yhdistettynä vahvaan tietojenkäsittelytieteen osaamiseen osui hyvin yhteen työn vaatimusten kanssa.” Töitä etsiviä opiskelijoita Kaarlo neuvoo verkostoitumaan ja olemaan avoin erilaisille työtehtäville: ”Matemaatikon tutkinnolla voi tehdä muutakin kuin matematiikkaa.”

Mallinnusta, laskemia ja työryhmätyöskentelyä

Kaarlon toimenkuvaan kuuluu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin eläkemenoennustemallin kehitystyötä, ennustelaskelmien ja muiden selvitysten laatimista sekä työryhmätyöskentelyä. Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat olleet tarpeellisia: ”Vakuutusmatematiikan tunteminen on ollut aivan välttämätöntä työssäni. Ylipäätään todennäköisyydet ovat keskeisessä osassa ennusteiden laatimisessa.” Myös tietojenkäsittelytieteen opinnoista on ollut hyötyä Kaarlolle: ”Erityisesti tietokantojen ja funktionaalisen ohjelmoinnin tunteminen on auttanut.”

Opintojensa ohessa Kaarlo ohjasi laskareita ja luennoi kursseja sekä omalla laitoksellamme että Avoimessa yliopistossa. ”Opetuskokemuksesta on ollut hyötyä, sillä varsinaisten työtehtävien ohella olen toiminut kouluttajana ja joutunut muutenkin esitelmöimään matemaattisista aiheista ei-matemaatikoille”, Kaarlo kertoo. Varsinaisia kesätöitä hän ei tehnyt: ”Minulla oli hankaluuksia saada kesätöitä, joten käytin kesät opiskeluun ja valmistuin hieman tavoiteaikaa nopeammin.”

Sivuaineet Kaarlo kehottaa valitsemaan oman kiinnostuksen mukaan. ”Vakuutusalalla eniten hyötyä tuntuisi kuitenkin olevan tietojenkäsittelytieteestä, tilastotieteestä taikka talouden osaamisesta”, hän jatkaa. Omiin opintoihinsa Kaarlo on tyytyväinen eikä tekisi niissä mitään toisin. Tietojenkäsittelytieteen sivuainekokonaisuuteensa hän sai ujutettua pari matematiikan kurssiakin, nimittäin laskettavuuden teorian ja vaativuusteorian kurssit.

Erikoisosaaminen karttuu työn ohessa

Työssään Eläketurvakeskuksen matemaatikkona Kaarlo mallintaa ja simuloi Suomen työeläkejärjestelmää, pyörittelee tilastoaineistoja sekä tekee vakuutusmatemaattisia laskelmia. Työn vaatii monenlaisia taitoja: ”Matemaattisten taitojen lisäksi ohjelmointitaidot ovat oleellisia. Selvitykset ja laskelmat pitää myös osata esittää niin, että muutkin niitä ymmärtävät, eli jonkinlaista kirjoitus- ja esiintymistaitoa vaaditaan.”

Eläketurvakeskus työllistää noin 15 matemaatikkoa, ja suurimmalla osalla Kaarlon läheisimmistä työtovereista onkin joko matemaattinen, tilastotieteellinen tai taloudellinen koulutus. Joukossa on myös yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneita, ja yhteistyötä tehdään lisäksi esimerkiksi Eläketurvakeskuksen viestintä- ja tutkimusihmisten kanssa. Työpäivä kestää yleensä yhdeksästä viiteen: ”Aika menee pääosin tietokoneen naputteluun tai työkavereiden kanssa asioiden pohtimiseen. Kokoukset ja tapaamiset sidosryhmien edustajien kanssa vievät myös jonkin verran aikaa.” Ylitöitä Kaarlo on joutunut tekemään vain poikkeustapauksissa: ”Syksyllä tein laskelmia työmarkkinakeskusjärjestöille eläkeuudistusneuvottelujen tueksi, ja silloin jouduin kyllä olemaan useamman peräkkäisen viikonlopun töissä. Se ei kuitenkaan häirinnyt, koska työt olivat merkityksellisiä ja mielenkiintoisia, ja niistä sai tietysti ylityökorvauksen.”

Alkuaikoja nykyisessä työpaikassaan Kaarlo kuvailee seuraavasti: ”Alussa oli aika pitkä perehdytysjakso, ja perehtymistäkin oli valtavasti. Tein aluksi pienempiä hommia ja kokemuksen karttuessa sain pikkuhiljaa haastavampia työtehtäviä.” Työn vaatimat erikoisosaamisalueet ovat tulleet tutuiksi vähitellen: ”Eläketurvan ja sosiaaliturvan tuntemusta on tullut työn ohella opittua, ja oppiminen jatkuu edelleen. ETK on siitä mukava paikka, että itsensä kehittämiseen ja opiskeluun annetaan paljon aikaa ja tukea.”

Matemaatikko Joona Honkavaara

Joona valmistui vakuutus- ja finanssimatematiikan linjalta kesällä 2014 sivuaineinaan kansantaloustiede ja tilastotiede. Nykyään hän työskentelee matemaatikkona Porasto Oy:ssa.

Rohkea asenne palkittiin

HonkavaaraJoona

Joona kertoo työn löytämisen olleen aluksi vaikeaa: ”Laitoin monia kymmeniä hakemuksia vaikka minne ja pääsin vain yhteen haastatteluun niiden avulla.” Noin kolmen kuukauden kuluttua työnhaun aloittamisesta hän löysi Poraston ilmoituksen, jossa haettiin kokenutta matemaatikkoa. ”Haku oli jo päättynyt eikä minulla kokemustakaan ollut, mutta laitoin kuitenkin viestiä ja sain kutsun haastatteluun ja sitten soveltumiskokeisiin ja sitten tehtiinkin jo työsopimus”, Joona kuvailee tapahtumia. Vapaamuotoisen hakemuksen lähettämisestä työsopimuksen solmimiseen kului noin viikko.

Joona arvelee, että erikoistumislinjalla ja arvosanoilla oli merkitystä työnsaannin kannalta: ”En tietenkään varmaksi osaa sanoa mutta uskoisin, että oli. Varmasti auttaa, jos arvosanat ovat korkeita. Kursseilla voisin kuvitella olleen suurtakin vaikutusta, sillä olen käynyt kaikki SHV-tutkintoon vaadittavat kurssit ja ne liittyvät suoraan työhöni. Vakuutus- ja finanssimatematiikan linja sopii tähän työhön kuin nenä päähän.” Myös Joonan gradun aihe liittyy läheisesti hänen nykyisen työnantajansa toimialaan, mistä oli hyötyä työllistymisessä.

Muita työpaikan etsijöitä Joona rohkaisee: ”Kannattaa etsiä ahkerasti eikä luovuttaa, vaikka homma luultavasti tuntuukin ihan toivottomalta. Kannattaa myös rohkeasti laittaa viestejä tai soittaa, vaikka mitään virallista hakua ei olisikaan käynnissä.”

Opinnoista hyvä valmiudet vakuutusmatemaatikon töihin

Työssään vakuutusmatemaatikkona Joona tarvitsee matemaattista osaamista sekä hyvää Excelin hallintaa. Opinnot matematiikan ja tilastotieteen laitoksella ovat Joonan mukaan auttaneet häntä hänen nykyisessä työssään todella paljon. ”Harri Nyrhisen vetämät kurssit antavat erittäin hyvän pohjan ja tiedot vakuutusmatemaatikon töihin”, Joona painottaa. ”Useat Nyrhisen käyttämät merkinnät vastaavat laskuperusteissa esiintyviä merkintöjä, joten apua on todellakin ollut korvaamattoman paljon.”

Sivuaineiksi Joona suosittelee tilastotiedettä ja tietojenkäsittelytiedettä: ”Kansis on ihan ok, mutta uskon, että käpistelystä olisi ollut loppujen lopuksi enemmän hyötyä.” Jos ajassa voisi palata taaksepäin, Joona vaihtaisikin toisen sivuaineensa kansantaloustieteestä tietojenkäsittelytieteeseen. ”Lisäksi vähentäisin alun rellestystä ehkä pikkaisen. Ei liikaa kuitenkaan”, hän jatkaa.

Stokastiikkaa ja todennäköisyysteoriaa

Joona kertoo olevansa eräiden eläkesäätiöiden laskeva matemaatikko, mikä tarkoittaa, että hän tekee muun muassa kyseisten eläkesäätiöiden vastuulaskelmat tilinpäätöstä varten, vakuutustekniset tutkimukset ja mahdolliset 10 vuoden ennusteet. Lisäksi hän laskee yrityksille eläkelupauksista syntyviä vastuita tilinpäätöksiä varten. ”Tällä hetkellä lasken vain lisäeläkkeisiin liittyviä asioita mutta kohtapuoliin myös lakisääteistä puolta”, Joona tarkentaa.

Matematiikan osa-alueista Joona käyttää työssään stokastiikkaa, todennäköisyysteoriaa sekä kaikkea vakuutusmatematiikkaan liittyvää. Kun kysytään, millaisia taitoja työssä vaaditaan, Joona vastaa: ”Kykyä soveltaa oppimaani matematiikkaa. Kykyä lukea laskuperusteita, joita ei todellakaan ole kirjoitettu yhtä täsmällisesti kuin yliopistolla. Hyviä Excel-taitoja. Hyviä asiakaspalvelutaitoja. Stressinsietokykyä. Tarkkuutta.”

Joonan tavallinen työpäivä alkaa kello seitsemän ja päättyy kello kolme: ”Välillä joutuu tekemään vähän pitempää päivää mutta eipä se mitään haittaa, kun pitäähän hommien tulla tehdyksi.” Joona työskentelee enimmäkseen muiden matemaatikkojen kanssa, mutta joukkoon mahtuu myös kirjanpitäjiä sekä eläkeosaajia. Työt uudessa työpaikassa alkoivat sujua noin puolen vuoden kuluttua työn aloittamisesta. Työkaverit ovat kuitenkin kertoneet, että kaikkien osa-alueiden hallitseminen vaatii noin vuoden tai kahden työskentelyn.

Heikki Koivupalo, EKP

Heikki valmistui matemaattisen logiikan linjalta kesällä 2013 sivuaineinaan teoreettinen filosofia ja kasvatustiede. Nykyään hän työskentelee Euroopan keskuspankissa ”jokapaikanhöylänä”.

Heikki

Puolen vuoden työnhakuprosessi

Työpaikka löytyi netin kautta puoli vuotta valmistumisen jälkeen, ja vaikka työn löytäminen oli Heikin mukaan vaikeaa, hän ei kuitenkaan joutunut käymään useissa haastatteluissa. Työnsaannissa arvosanoilla oli merkitystä, suoritetuilla kursseilla ei niinkään.

Muita työpaikan etsijöitä Heikki neuvoo tallentamaan kaikki työhakemuksia varten kirjoitetut tekstit yhteen tiedostoon, josta niitä voi näppärästi kopioida eteenpäin. Tämä helpottaa ja nopeuttaa työnhakuprosessia.

Opinnoista rohkeutta omien johtopäätösten tekemiseen

Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella tiukkaa asiaa sisältäneet kurssit ovat auttaneet Heikkiä saamaan itsevarmuutta ja kannustaneet tekemään omia johtopäätöksiä. Työssään hän tarvitsee oma-aloitteisuutta, arviointikykyä, sujuvaa englannin kieltä, tarkkaa ja sujuvaa kommunikaatiota sekä ennustemalleihin liittyvää matematiikkaa ja tilastotiedettä.

Opiskeluaikanaan Heikki ehti työskennellä hitsaajana, opettajana ja taksikuskina. Nykyisen työn tai työnsaannin kannalta näistä töistä ei kuitenkaan ollut hänen mielestään hyötyä, koska ne eivät liittyneet hänen nykyisessä työssään vaadittuun osaamiseen.

Ongelmien ratkomista ja kommunikointia

Heikin tavallinen työpäivä sisältää ongelmien ratkomista sekä sähköpostien lukemista ja lähettämistä. Joskus päivät venyvät pitkiksi. Työkavereihin kuuluu tilastotieteilijöitä, ekonomisteja, kääntäjiä ja pari matemaatikkoakin. Heikki kertoo, että ensimmäisen puolen vuoden jälkeen työtehtävät Euroopan keskuspankissa alkoivat sujua hyvin. Aluksi piti opetella olemaan kohtelias.

Laskenta-asiantuntija Teemu Lyly

Teemu valmistui matematiikan aineenopettajaksi keväällä 2012 sivuaineinaan kemia ja kasvatustiede. Nykyään hän työskentelee OP Ryhmässä vakavaraisuuslaskennan laskenta-asiantuntijana.

Visioimalla mielenkiintoiseen työpaikkaan

TeemuLylyAlkuperainenKokoTyöpaikan löytymisestä Teemu kertoo seuraavaa: ”Soitin kahteen yritykseen ja sanoin, että haluaisin tulla niihin tekemään B2B-myyntiä. Ajattelin, että vaikka avointa paikkaa ei ollutkaan, kannattaisi kuitenkin yrittää. Yrityksistä yksi lupasi palata asiaan ja toinen kutsui haastatteluun. Tämä tie päättyi kuitenkin umpikujaan, joten menin nettiin. Työpaikkailmoituksista löytyi monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Minulla kävi hyvä tuuri, ja tulin valituksi ensimmäiseen työpaikkaan, johon laitoin hakemuksen.” Hakemuksen jättämisestä töiden alkuun kului noin kaksi kuukautta. Teemun nykyisellä työnantajalla oli positiivisia kokemuksia eräästä aiemmin rekrytoidusta matematiikan opettajasta, millä saattoi olla merkitystä työnsaannissa. Arvosanoista tai kurssivalinnoista ei haastattelussa keskusteltu.

Muita työpaikan etsijöitä Teemu neuvoo seuraavasti: ”Kannattaa visioida itsensä työpaikkaan ennen hakemuksen tekemistä. Visiointi auttaa hahmottamaan, mitä työ voisi olla. Näin työpaikka ja työtehtävät tulevat tutuiksi jo hakemusvaiheessa. Haastattelussa olisi mielestäni hyvä saada sanotuksi, että paikka kiinnostaa. Jos ei tule valituksi, niin reippaasti vain uutta mielenkiintoista työpaikkailmoitusta etsimään.”

Opinnoista hyvä pohja oma-aloitteiseen työskentelyyn

Teemu kertoo saaneensa matematiikan ja tilastotieteen laitokselta hyvän pohjan oma-aloitteiseen ja ajattelukyvyt haastavaan työskentelyyn. Työssään satojen pankkien muodostaman yhteenliittymän vakavaraisuuslaskennan asiantuntijana hän tarvitsee ryhmätyötaitoja ja kykyä hahmottaa sekä suuria kokonaisuuksia että pieniä laskentateknisiä yksityiskohtia. Laskenta perustuu Euroalueen pankkeja koskevaan sääntelyyn, joten myös englannin kieltä tarvitaan. Aineenopettajakoulutuksesta on ollut Teemulle hyötyä erityisesti asioiden esittämisessä ja toisten perehdyttämisessä työtehtäviin.

Opiskeluaikanaan Teemu työskenteli SATS ELIXIA -kuntokeskusketjussa osa-aikaisena asiakaspalvelijana ja myyjänä. Tämän ohella hän toimi kahtena vuonna ohjaajatuutorina. Viimeiset kaksi opiskeluvuotta Teemu työskenteli osastosihteerinä laitoksemme kansliassa.

Tarkkuutta ja tilastotieteeseen perustuvia malleja

Työssään tarvitsemaansa matematiikkaa ja tilastotiedettä Teemu kuvailee näin: ”Työssäni käytettävät mallit ja laskentakaavat perustuvat tilastotieteeseen. Vakavaraisuuslaskennan asiantuntijan työssä tulkitaan vakavaraisuutta koskevaa sääntelyä ja sovelletaan niitä sääntelystä löytyviä laskukaavoja ja käsittelysääntöjä, jotka vastaavat pankkien harjoittamaa liiketoimintaa. Toisinaan uusia liiketoimintamalleja varten tietoteknisiä järjestelmiä on kehitettävä, ja tällöin tulosten oikeellisuuden tarkistamiseksi kaavoja saatetaan laskea myös Excelillä. Tämä vaatii tarkkuutta sulkulausekkeiden, neliöjuurien, eksponenttien ja jakaumien sijoittelun kanssa. Tulosten tulkitsemiseksi laskentaan vaikuttavista parametreista lasketaan myös erilaisia painotettuja keskiarvoja, ja muutoksia painotetaan edelleen erilaisilla herkkyyksillä, joten luovasta kertolaskutaidosta on hyötyä.”

Jatkuvaa kehittymistä monialaisessa työyhteisössä

Teemun tavallinen työpäivä alkaa avokonttorissa yhdeksältä ja loppuu viideltä. Työajat ovat joustavat: ”Voin tehdä pitkää tai lyhyttä päivää kotona tai työpaikalla, kunhan tuntimäärät pysyvät keskimäärin tietyssä haarukassa. En joudu tekemään ylitöitä, mutta olen saanut tehdä ylitöitä joinakin iltoina ja viikonloppuina, kun sille on ollut tarvetta.” Työyhteisöön kuuluu kirjanpitäjiä, suunnittelijoita, koodaajia, tietojärjestelmäarkkitehteja, laskenta-asiantuntijoita, matemaatikkoja, analyytikkoja, controllereita ja johtajia. Melkein kaikilla on maisterin tai insinöörin tutkinto kaupalliselta, matemaattiselta tai tekniseltä alalta.

Työssä kehittyminen on Teemun mukaan jatkuvaa: ”Pääsin kiinni kuukausirutiineihin melko nopeasti, mutta pankkialan termien, liiketoimintojen, kirjanpidon peruskäsitteiden, tietojärjestelmäarkkitehtuurin ja vakavaraisuuslaskentaa koskeva sääntelyn ja sen toteutuksen muodostama kokonaisuus alkoi hahmottua vasta useiden kuukausien jälkeen. Sääntely ja liiketoiminta muuttuvat koko ajan, joten uutta opittavaa on jatkuvasti.”