Lääkäri tarvitsee matematiikkaa esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa, kun erilaisista mittaustuloksista tehdään päätelmiä potilaan tilasta ja hoitosuunnitelmista. Korva- ja kurkkutautien erikoislääkäri tekee matematiikan avulla päätelmiä äänihuulten toiminnasta äänilaboratoriossa tehtyjen mittausten perusteella. Äänenvoimakkuutta voidaan mitata mm. desibeleinä ja tämän kertaisessa tutkimustehtävässä tutkitaankin eri kohteiden melutasoa.
Katso haastattelu kokonaisuudessaan täältä.
Tutustu myös, mihin sairaanhoitaja tarvitsee matikkaa täällä.
Tutkimuksen tekemistä varten tarvitset: desibelimittarin (tai kännykkään ladatun desibeli-mittarisovelluksen), paperia, kyniä
Melutaso muuttuu haitalliseksi 85 desibelissä. Ylittääkö joku tutkimuskohteista tämän rajan? Raportoi tutkimustuloksista jättämällä kommentti tämän postauksen kommenttikenttään. Muistathan jättää viestisi omalla nimelläsi tai nimimerkillä varustettuna!
Kävimme lähi moottoritien varrella mittaamassa äänenvoimakkuutta. Mittasimme kännyköillä sekä fysiikan varastosta löytyneellä desibelimittarilla. Kännyköiden mikrofoneissa oli eroja. Eri puhelimilla saatiin eri tuloksia vaikka sovellus oli sama. Laskimme keskiarvon kaikkien puhelimien tuloksista. Oikea desibelimittari mittasi tulokseksi 83 dB ja puhelimien keskiarvo näytti 80 dB.
Huh, melutaso pysyi alle haitallisen tason 85 desibeliä! Hienosti keksitte laskea keskiarvon saamistanne mittaustuloksista.
Hei. Täällä HJYkin kerholaiset. Mittasimme äänen voimakkuutta eri puolilla koulua. Hiljaisin mittaus oli englannin luokassa joka oli n. 20 desibeliä. Korkein mittaus oli ala-asteen laulaessa n. 80-90 dB. Mittaus tulokset tehtiin kännyköillä.
Mielenkiintoisia mittaustuloksia!