University of Helsinki
Musikaalisuus on älykkyyden tai verbaalisen lahjakkuuden tapainen kognitiivinen ominaisuus. Kaksos- ja neurobiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että musikaalinen lahjakkuus perustuu biologisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi absoluuttinen musiikkikorva, synnynnäinen epämusikaalisuus ja musisointikyky ovat geneettisesti periytyviä ominaisuuksia. Irma Järvelän ryhmä käytti koko genomin kattavaa seulaa löytääkseen uusia musikaalisuuteen vaikuttavia geenejä. He tutkivat kolmea musikaalista sukua ja niiden verrokkina 172 henkilöä. Kummankin ryhmän musikaaliset kyvyt tutkittiin useilla menetelmillä (ns. COMB luokitus) ja koko genomin geneettisellä seulalla, joka kattoi 733202 geneettistä variaatiota eli SNIPiä. Seulassa jäi kiinni useita geenejä, joiden tiedetään vaikuttavan hermoston kehitykseen, oppimiseen ja muistiin. Esimerkiksi deleetio 5q31.1 alueella, jossa sijaitsee protokadheriini-α geenien rypäs, assosioitui alhaiseen COMB-arvoon eli epämusikaalisuuteen. Prokadheriini vaikuttaa hermosolujen vaeltamiseen, erilaistumiseen ja synapsien muodostukseen. Musikaalinen luovuus taas assosioitui glukoosi mutarotaasi (GALM) geenin kahdentumaan. GALM kuten monet muutkin musikaalisuuteen assosioituvat geenit vaikuttavat serotorinergiseen järjestelmään, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin tauteihin. Näin luovuus ja hulluus näyttävät liittyvän toisiinsa myös geenitasolla. Vaikka tekijät varoittelevat tulkitsemasta tuloksia liian voimakkaasti, on varsin hauskaa kuvitella, että tulevaisuudessa musiikkileikkikoulun sisäänpääsykokeeseen ei talsita viulu kainalossa vaan DNA-näyte kädessä.
Ukkola-Vuoti L, Kanduri C, Oikkonen J, Buck G, Blancher C, Raijas P, Karma K, Lähdesmäki H, Järvelä I.
Genome-wide copy number variation analysis in extended families and unrelated individuals characterized for musical aptitude and creativity in music.
PLoS One. 2013;8(2):e56356. doi: 10.1371/journal.pone.0056356. Epub 2013 Feb 27.