University of Helsinki
Suomessa 75 % kohonneista maksa-arvoista johtuu ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasta. Se liittyy läheisesti metaboliseen oireyhtymään ja on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä. Ei-alkoholiperäisen rasvamaksan taustalla voi olla useita tekijöitä, mukaan lukien hiilihydraattien saanti ravinnosta. Aiemmissa tutkimuksissa erityisesti ravinnon suuri hedelmäsokerin määrä on näyttänyt lisäävän ei-alkoholiperäisen rasvamaksan riskiä.
Noora Kanerva, Johan Eriksson ja kumppanit tutkivat hedelmäsokerin saannin yhteyttä ei-alkoholiperäisen rasvamaksan riskiin poikkileikkaustutkimuksella Helsinki Birth Cohort -tutkimuksen aineistossa 2003 suomalaisella miehellä ja naisella. Tutkittavat olivat syntyneet vuosina 1943-44 ja osallistuivat tutkimukseen vuosina 2001-2004. Tutkittavilta mitattiin pituus, paino, vyötärön ympärysmitta sekä veren triglyseridien ja gammaglutamyylitransferaasin pitoisuudet, joiden perusteella laskettiin maksan rasvamäärää ja ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuvaava pisteytys. Hedelmäsokerin saantia arvioitiin tarkan ruokakyselyn perusteella.
Yllättäen suuri hedelmäsokerin kulutus vähensikin rasvamaksan riskiä merkittävästi. Tutkimus näyttääkin kumoavan aiemmat oletukset hedelmäsokerin kulutuksen ja rasvamaksan yhteydestä. Koska ruokakyselyn avulla ei voitu erottaa hedelmäsokerin saantia luonnollisista ja keinotekoisista lähteistä, näiden mahdollisista erilaisista vaikutuksista ei tässä tutkimuksessa saatu näyttöä. Lisäksi, koska tutkimus oli asetelmaltaan poikkileikkaustutkimus ja tutkimusotos rajoittui vanhempiin Helsingissä syntyneisiin miehiin ja naisiin, tarvittaisiin väestöpohjaisia pitkittäistutkimuksia vahvistamaan tutkimuksen tulokset.