Huippu-urheilija elää muita pidempään

Tilastotieteen grand old manin Seppo Sarnan ohjaama ryhmä tutki huippu-urheilijoiden yleistä kuolleisuutta tavallisiin terveisiin verrattuna sekä sitä, millaisiin tauteihin se liittyi. Materiaali kerättiin alunperin vuosina 1978-1979. Nyt jo 50 vuotta seurattuun kohorttiin kuului yhteensä 2675 entistä miesurheilijaa, jotka olivat edustaneet Suomea erilaisissa urheilukisoissa vuosien 1920-1965 aikana. Heidän verrokkeinaan toimivat 1712 tervettä miestä, jotka olivat todettu 20-vuotiaana varusmieskelpoisiksi. Huippu-urheilijat jaettiin kolmeen luokkaan: kestävyysurheilijat (pitkän matkan hiihto ja juoksu), joukkueurheilijat (jalka- ja koripallo, jääkiekko, korkeushyppy, lyhyiden matkojen juoksu) ja voimalajien urheilijat (nyrkkeily, paini, painonnosto, heittolajit). Elinajan odotusarvo oli lisääntynyt merkittävästi kestävyysurheilijoilla (79.1 vuotta) ja joukkueurheileilijoilla (78.8 vuotta) verrattuna verrokkeihin, jotka kuolivat keskimäärin 72.9-vuotiaina. Voimalajien urheilijat kuolivat keskimäärin 75,6-vuotiaina, mikä myös on korkeampi ikä kuin kontrolleilla, mutta ei tilastollisesti saavuttanut merkittävyyttä. Kaikissa ryhmissä suurimmat kuolleisuuden aiheuttajat olivat iskeemiset sydäntaudit, joihin kuoli yhteensä 815 kohortin jäsentä. Kestävyys – ja joukkueurheilijoiden kuolleisuus tässä tautiryhmässä oli verrokkeja selvästi pienempää. Näissä ryhmissä myös syöpä- ja aivohalvauskuolleisuus olivat verrokeja pienempää. Voimalajien harjoittajilla ei nähty tilastollisesti merkittävää kuoleman vähentymää verrokkeihin verrattuna. Heidän dementiariskinsä sen sijaan oli selvästi lisääntynyt. Tämän takia purettiin voimalajit lajikohtaisiin ryhmiin, joiden dementiariski selvitettiin. Nyrkkeilijöillä dementiaa on huomattavasti normaaliväestöä enemmin. Alkoholikuolemia kohortissa oli vähän, mutta yllättävältä tutkijat pitivät sitä, että sekä joukku- että voimaurheilijoiden alkoholikuolemat olivat hieman verrokkeja yleisempiä. Tutkimuksen erityinen vahvuus on puolen vuosisadan seuranta. On turha sanonta, että ei urheilija tervettä päivää näe. Miesurheilijat elävät 5-6 vuotta pidempään kuin tavalliset terveet. Se on paljon – melkein yhtä paljon kuin koko väestössä miesten ja naisten välisen elinajan ero.

Jyrki A Kettunen, Urho M Kujala, Jaakko Kaprio, Heli Bäckmand, Markku Peltonen, Johan G Eriksson,Seppo Sarna. All-cause and disease-specific mortality among male, former elite athletes: an average 50-year
follow-up. Br J Sports Med. 2014 Sep 2. doi: 10.1136/bjsports-2013-093347