Tuhopolttajien psykopatia

Suomessa tehdään jopa 3000 tuhopolttoa vuodessa. Motiivina on vain harvoin halu tappaa, yleensä teko liittyy henkiseen pahoinvointiin, parisuhdeongelmiin (kosto) ja itsetuhoisuuteen. Tyypillinen tekijä on humalainen mies, joka sytyttää kohteen kotinsa lähistöllä. Ns. pyromaaneja eli sellaisia, jotka saavat tulipalosta nautintoa, on näistä tekijöistä vain pieni osa.

HUS:n oikeuspsykiatrian yksikössä tutkittiin 10-vuotisjaksolla 1989-98 kaikkiaan 135 miespuolista tuhopolttajaa. Oikeuspsykiatrian professori Nina Lindbergin johtamassa tutkimuksessa heille tehtiin persoonallisuushäiriöiden skriinaus erityisesti psykopatian suhteen (Hare Psychopathy Check List-Revised, PCL-R). Tässä aineistossa keski-ikä oli 32 vuotta (vaihteluväli 16-67). Heistä 4% oli henkisesti kehitysvammaisia (ÄO<70), 22% psykoottisia ja 56%:lla oli jokin persoonallisuushäiriö. Vain yhdellä (0.7%) ei tullut esiin mitään psykiatrista diagnoosia.

Psykopatiaa tutkittiin tarkemmin niiden 129 kohdalla, joilla oli normaali ÄO. Psykopatialla tarkoitetaan vaikeaa epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä, joka ilmenee ihmissuhteissa mm. vastuuttomuutena, empatian puutteena, impulsiivisuutena ja patologisena valehteluna. Yleisen käyttäytymisen tasolla psykopatia saattaa ilmetä taipumuksena pitkästymiseen, parasiittimaisena elämänasenteena ja pitkäjänteisen suunnitelmallisuuden puutteena. Rikollisuutta ilmenee usein jo teini-iässä. Psykopatiaa esiintyy vajaalla prosentilla kansalaisista, hieman enemmän miehillä kuin naisilla. Vankilaväestössä psykopatia on yleistä.

Tämän tutkimuksen aineistossa 15% täytti pohjoismaihin sovelletut höllennetyt psykopatian kriteerit (PCL-R score >25), mutta vain 1.6%:lla oli ”vaikea” psykopatia (PCL-R score >30). Vaikeaa psykopatiaa esiintyi tässä aineistossa vähemmän kuin suomalaisessa vankilaväestössä (12%). Tutkimuksessa etsittiin eroja psykopatian esiintyvyydessä rikosprofiilin mukaan kuten rikoksenuusijoilla ja niillä, joilla on taipumusta monentyyppisiin rikoksiin (monirikollisuus). Noin 30% tutkituista oli rikoksenuusijoita, mutta heillä psykopatian esiintyvyys tai sen aste eivät eronneet merkitsevästi niistä, jotka olivat tehneet vain yhden tuhopolton. Kun pelkkiä tuhopolttoja tehneitä (n=50) verrattiin monirikollisiin (n=79), havaittiin psykopatiassa merkittävä ero. Pelkkiä tuhopolttoja tehneistä vain 2% kun taas monirikollisista 25% täytti psykopatian ja 2.5% vaikean psykopatian kriteerit. Psykopatia ei näytä siis olevan tuhopolttajille ominainen piirre, vaan se liittyy enemmän muihin rikoksiin.

Thomson A, Tiihonen J, Miettunen J, Sailas E, Virkkunen M, Lindberg N. Psychopathic traits among a consecutive sample of Finnish pretrial fire-setting offenders. BMC Psychiatry. 2015 Mar 10;15(1):44.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25886305?dopt=Abstract