Fyysinen aktiivisuus ja dementia – pitkäaikaistutkimus kaksosilla

Alhainen fyysinen aktiivisuus on liittynyt dementian riskiin useissa seurantatutkimuksissa. Lapsuuden kokemukset ja perimä voivat vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen, eikä seurantatutkimuksissa useinkaan voida erottaa vaikuttaako fyysinen aktiivisuus itsenäisesti vai fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat lapsuuden kokemukset ja perimä dementian riskiin.

Paula Iso-Markku, Jaakko Kaprio ja kumppanit tutkivat fyysisen aktiivisuuden vaikutusta dementiakuolleisuuteen Suomalaisessa kaksoskohortissa. Aineistona käytettiin 21791 suomalaista kaksosta, joilta oli kyselytutkimuksella selvitetty vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta vuosina 1975 ja 1981. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään voimakkaan fyysisen aktiivisuuden pysyvyyden perusteella: ei voimakasta fyysistä aktiivisuutta kumpanakaan tutkimusvuonna, voimakasta fyysistä aktiivisuutta molempina vuosina ja muutos fyysisessä aktiivisuudessa vuosien välillä.

29 vuoden seurannan aikana 353 tutkittavaa kuoli dementiaan. Henkilöillä, jotka harrastivat vapaa-ajallaan voimakasta fyysistä aktiivisuuttta molempina tutkimusvuosina oli 35% pienempi riski (hazard ratio 0.65) kuolla dementiaan kuin henkilöillä, jotka eivät osallistuneet voimakkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen kumpanakaan vuonna. Sekoittavien tekijöiden huomioiminen ei muuttanut tuloksia. Verrattaessa kaksospareja todettiin, että aktiivisemmalla kaksosella oli 52% pienempi riski kuolla dementiaan kuin vähemmän aktiivisella kaksosella. Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteydestä dementiariskiin ei voitu tehdä varmoja johtopäätöksiä.

Näin ollen, pysyvä voimakas fyysinen aktiivisuus suojaa dementialta, eikä lapsuuden ympäristö näytä selittävän tätä vaikutusta. Liikuntaharrastuksista kannattaa siis pitää kiinni, myös aivojen vuoksi.

Iso-Markku P, Waller K, Kujala UM, Kaprio J. Physical activity and dementia: Long-term follow-up study of adult twins. Ann Med. 2015 Jan 22:1-7.

Uusia perinnölliselle mahasyövälle altistavia geenimuutoksia tunnistettu suomalaispotilaista

Viisikymmentä vuotta sitten mahasyöpä oli maamme yleisin syöpätauti, mutta taudin ilmaantuvuus ei enää yllä kymmenen yleisimmän syöpätaudin joukkoon. Mahasyövän vakavaa luonnetta kuvaa kuitenkin se, että kasvain on maassamme miesten viidenneksi ja naisten kuudenneksi yleisin syöpätauteihin liittyvä kuolinsyy. Vaikka mahasyövän ilmaantuvuus on laskenut jyrkästi länsimaissa, on se maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin syöpätauti ja toiseksi yleisin syöpäkuoleman syy.

Mahalaukun syövistä yli 90 % on adenokarsinoomia, jotka voidaan jakaa Pekka Laurénin (1965) luoman luokituksen perusteella rauhasrakenteita muodostavaan intestinaaliseen ja rakenteettomaan diffuusiin tyyppiin. Nämä histologiset tyypit eroavat toisistaan epidemiologian, etiologian ja molekyyligeneettisten muutosten suhteen. Esim. HER-2 monistuma, joka on täsmähoidon kohden rintasyövän lisäksi mahasyövässä, löytyy kymmenen kertaa useammin intestinaalisesta syövästä verrattuna diffuusiin alatyyppiin. Ympäristötekijöillä ja etenkin Helicobakteeri infektiolla on keskeinen rooli mahasyövän synnyssä, mutta muutama prosentti mahasyöpäpotilaista sairastuu perinnöllisen altistuksen takia.

Yksi perinnöllinen mahasyöpä syndrooman syy on solu-solu adheesioproteiini E-kadheriiniä koodaavan geenin CDH1 mutaatio, joka aiheuttaa diffuusia mahasyöpää (hereditary diffuse gastric cancer, HDGC). Tosin vain noin kolmanneksella HDGC potilaista voidaan todeta CDH1 geenin mutaatio. Nyt Pia Vahteristo ryhmineen on tutkinut suomalaisesta HDGC suvusta eksomi sekvensointia hyödyntäen kahden syöpään sairastuneen potilaan geenimuutoksia. Työn tuloksena tunnistettiin kolmessa geenissä altistavia muutoksia (INSR, FBXO24 ja DOT1L), joista etenkin INSR geenin koodaama insuliini reseptoriin kohdistuva mutaatio on mielenkiintoinen, koska sen on havaittu glykolysoivan E-kadheriiniä ja näin säätelevä syöpäsolun invaasiokykyä.

Donner I, Kiviluoto T, Ristimäki A, Aaltonen LA, Vahteristo P. Exome sequencing reveals three novel candidate predisposition genes for diffuse gastric cancer. Fam Cancer. 2015 Jan 10. [Epub ahead of print] PubMed PMID: 25576241.