Uusi syöpätaudeissa esiintyvä hankittu muutos ei-koodaavassa DNA:ssa

Hankitut muutokset perimässä altistavat mm. syöpätaudeille. Proteiineja koodaavien DNA-jaksojen mutaatiot tunnetaan varsin kattavasti, mutta ei-koodaavien rakenteiden muutosten luonne ja merkitys on epäselvempi.

Kromatiinin silmukoituminen yhdistää geenien säätelyalueita sekä toisiinsa että kohdegeenin promoottoriin säädellen sekä geenin luentaa että genomista stabiliteettiä. Kromatiinisilmukoitumista säätelevät mm. kohesiini proteiinit, joiden mutaatioita on aikaisemmin kuvattu syöpätaudeissa. Kohesiinien lokalisaatio DNA:ssa paikantuu usein transkriptiotekijä CTCF:n (CCCTC-binding factor) sitoutumiskohtiin. Nyt Lauri Aaltonen ja Jussi Taipale tutkimusryhmineen ovat osoittaneet CTCF/kohesiini sitoutumiskohtien mutaatioiden olevan yleisiä syöpätaudeissa.

Koko genomin ja kromatiini-immunopresipitaatiosaaliiden sekvensointi 213 kolorektaalisyövästä ja in silico data analyysi muissa syöpätaudeissa osoitti CTFC/kohesiini sitoutumiskohtien mutaatioiden olevan yleisiä. Mutaatioiden laaja genominen levinneisyys, poikkeavuus perinnöllisten syöpien mutaatioprofiilsta tai POLE mutatoituneista tuumoreista ja nukleotidimuutoksen luonne viittaavat ympäristötekijöiden mahdolliseen merkitykseen syntymekanismina. Osa näistä muutoksista voi olla paremminkin seuraus kuin syy karsinogeneesin suhteen, mutta tämä uusi DNA-muutos tarjoaa houkuttelevan tutkimuskohteen sen syntymekanismin ja vaikutusten selvittämiseksi.

Katainen R, Dave K, Pitkänen E, Palin K, Kivioja T, Välimäki N, Gylfe AE, Ristolainen H, Hänninen UA, Cajuso T, Kondelin J, Tanskanen T, Mecklin JP, Järvinen H, Renkonen-Sinisalo L, Lepistö A, Kaasinen E, Kilpivaara O, Tuupanen S, Enge M, Taipale J, Aaltonen LA. CTCF/cohesin-binding sites are frequently mutated in cancer. Nat Genet. 2015 Jun 8. doi: 10.1038/ng.3335. [Epub ahead of print]

Aivoverenvuodon (SAV) pitkäaikaisennuste

Subaraknoidaalivuoto (SAV), toiselta nimeltään lukinkalvon alainen verenvuoto on Suomessa yleisempi kuin maailmalla keskimäärin ja siihen kuolee noin 1/3 potilaista. Helsingin yliopiston ja HYKS:n Töölön sairaalan neurokirurgi Seppo Pakarinen kuvasi 1960-luvulla ensimmäisen kunnollisen potilassarjan, jossa kuvattiin SAV:n ennuste (Pakarinen S. Incidence, aetiology, and prognosis of primary subarachnoidhaemorrhage. A study based on 589 cases diagnosed in a defined urban population during a defined period. Acta Neurol Scand. 1967;43:Suppl 29:1-28 ). Tämä tutkimus oli pitkään ainoa valikoimaton otos SAV potilaiden varsin lohduttomasta kohtalosta ja sitä siteerattiin aikanaan ahkerasti alan oppikirjoissa.

Perinteikäs ja arvostettu tutkimus SAV:n saralla jatkuu. Justiina Hautakangas, Martin Lehecka ja kumppanit ovat tutkineet aneurysman pohjalta SAV kokeneiden potilaiden kohtaloita pitkällä aikavälillä. Töölön sairaalassa oli hoidettu 4228 SAV-potilasta vuosina 1980-2007. Aineistoksi valikoitui 3078 potilasta (73%), jotka olivat eläneet vähintään vuoden SAV:n jälkeen. Potilaiden keski-ikä oli 49 vuotta SAV:n sattuessa ja potilasvuosia seuranta-aikana kertyi kunnioitettavat 48,918 (keskimäärin 15 vuotta per potilas).

Tässä tutkimuksessa tunnistettiin useita myöhempään kuolleisuuteen liittyviä tekijöitä. Korkea ikä (>60 vuotta), huono preoperatiivinen kliininen tila, valikoituminen konservatiiviseen hoitoon (liittyy usein kliiniseen tilaan), ja huono toipumisaste vuoden kohdalla eivät ole yllättäviä kuolleisuutta lisääviä tekijöitä. Nämä on havaittu myös niissä harvoissa pienemmissä tutkimuksissa, joita tästä aiheesta on julkaistu.

Uutena löydöksenä tuli esiin vuotamattomat aneurysmat, sillä niihin liittyi uusia fataaleja SAV:ia 3%:lla niistä, joilla oli useampia aneurysmia. Kirjoittajat pohtivatkin, että nämä vuotamattomat aneurysmat tulisi hoitaa ennaltaehkäisevästi. Saman aneurysman uusintavuoto lisäsi kuolleisuutta vain 5 ensimmäisen vuoden ajan (4%:lle tuli fataali uusintavuoto tänä aikana).

Toisena uutena löydöksenä tuli esiin lisääntynyt kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, erityisesti alle 65 vuotiailla verrattuna ikävakioituun muuhun suomalaisväestöön. Sekä sydäntaudit (26% kuolemista) että aivoverisuonitaudit (13% kuolemista, muut kuin SAV) vaikuttivat kuolleisuuteen. Kirjoittajat pohtivat, että kuolleisuus voi liittyä SAV:n aiheuttamaan yleiseen sydämen ja verisuonijärjestelmän kuormituksen lisääntymiseen tai yhteisiin riskitekijöihin (kohonnut verenpaine, tupakointi). Kirjoittajat painottavatkin varhaista puuttumista näihin riskitekijöihin ja niiden hoitoa.

Long-Term Excess Mortality After Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage: Patients With Multiple Aneurysms at Risk. Huhtakangas J, Lehto H, Seppä K, Kivisaari R, Niemelä M, Hernesniemi J, Lehecka M. Stroke. 2015 Jun 4