Month: August 2015

Samaan aikaan kun on kiivaasti vastustettu hormonihoitoja, naiset läiskivät itseensä vaikka millaisia puutereita, suihkeita, voiteita ja väriaineita. Niiden aiheuttamista riskeistä ei ole kovinkaan paljon kirjoiteltu. Kuitenkin esimerkiksi hiusvärien on joidenkin tutkimusten mukaan väitetty lisäävään rintasyöpää, toisten taas ei. Monissa väriaineissa on aromaattisia amineja, muita karsinogeeneiksi tulkittuja aineita ja niitä on löydetty lisääntyneitä määriä tukkaansa värjäävien naisten rintasyövistä. Markku Koskenvuon ryhmä tarttui nyt tähän kuumaan ja mitä ilmeisimmin kosmetiikkateollisuuden kannalta arkaan aiheeseen. Retrospektiivisessä tutkimuksessaan hänen ryhmänsä kysyi 6567:ltä rintasyöpäpotilaalta ja heidän 21598:lta verrokiltaan, miten paljon suomalainen nainen värjäsi tukkaansa ja millä aineilla. Tukan värjääjällä oli selvä oma tyylinsä. Hän tupakoi, joi alkoholia ja käytti hormoniehkäisyä selvästi enemmän luonnonväriin luottavaan sisareen verrattuna. Värjätty tukka antoi myös potkua lastentekoon. Lapsettomia kontrolleissa oli 18 ja värjääjissä vain 10 prosenttia. Mitä tästä nyt voisi sanoa. Värjätty tukka antaa vauhtia elämään. Entä kolikon toinen, se synkempi puoli. Rintasyövän määrä on lisääntynyt hiusvärien käyttäjillä 23 prosenttia. Ennen vuotta 1950 syntyneiden riski oli tätäkin suurempi eli 28 prosenttia. Tulos on varma assosiaatio, mutta syy- ja seuraussuhteen osoittaminen vaatisi prospektiivisen tutkimusasetelman. Kun kyse on nopeasti yleistyneestä erittäin tavallisesta syövästä, näin suuren riskilisän huolellinen tutkiminen on varmasti paikallaan. Sitä ennen en ainakaan minä käyttäisi hiusvärejä. En kyllä ole koskaan käyttänytkään.

Heikkinen S, Pitkäniemi J, Sarkeala T, Malila N, Koskenvuo M (2015) Does Hair Dye Use Increase the Risk of Breast Cancer? A PopulationBased Case-Control Study of Finnish Women. PLoS ONE 10(8): e0135190. doi:10.1371/journal.pone.0135190

Raskausajan diabetes on nopeasti lisääntyvä ongelma, jolla on suuri merkitys sekä äidin että lapsen terveydelle. Tärkein syy tähän kehitykseen on ylipainoisuuden yleistyminen odottavilla äideillä. Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen välinen vahva yhteys on hyvin tunnettu ja useat tutkimukset osoittavat, että diabeteksen riskiä voidaan merkittävästi vähentää jos liikuntaa saadaan edes vähän ylös ja painoa alas. On hämmästyttävää, että yhtään kunnollista kontrolloitua tutkimusta ei ole julkaistu raskausdiabeteksen ehkäisystä elmäntapamuutosten kautta. Tämä puute on nyt korjattu erinomaisella tavalla RADIEL-tutkimuksen kautta, joka toteutettiin HUS:n ja Etelä-Karjalan keskussairaalan naistentautien yksiköissä.

Tutkimukseen rekrytoitiin alkuraskauden aikana naisia, joilla oli aiemmin todettu raskausdiabetes tai joiden painoindeksi oli yli 30. Lopulta 290 naista pystyttiin arpomaan interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventio oli verrattain yksinkertainen. Se koostui yhdestä ravitsemusterapeutin antamasta ryhmäneuvontatilaisuudesta ja kolmesta ylimääräisestä käynnistä tutkimushoitajan (kätilön) luona, jolloin kullekin tutkittavalle räätälöitiin mahdollisimman hyvin hänelle sopiva liikunta- ja ruokavaliosuositus, jonka toteutumista seurattiin. Vertailuryhmä sai normaalin äitiysneuvolapalvelun, joka toki myös pyrki painonhallintaan. Tulokset osoittivat, että raskausdiabeteksen ilmaantuvuus oli kontrolliryhmässä 21.6 % (27 tapausta) ja interventioryhmässä 13.9% (20 tapausta). Ero oli merkitsevä (p=0.044) monimuuttuja-analyysin jälkeen.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksia on kritisoitu siitä, että saavutetut hyvät tulokset perustuivat niin ekstensiiviseen interventioon, ettei siihen ole mahdollisuuksia normaalin terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa. Tämä tutkimus on erityisen tärkeä, koska käytetty interventio olisi varmasti toteutettavissa normaalin äitiyshuollon toimesta, kunhan riittävistä resursseista huolehditaan. Tutkimus lähettää tärkeän viestin poliitikoille ja terveyspäättäjille, jotka haluavat säästöjä: erinomaisen neuvolamme resursseja ei missään tapauksessa pidä leikata vaan päinvastoin lisätä.

Koivusalo SB, Rönö K, Klemetti MM, Roine RP, Lindström J, Erkkola M, Kaaja RJ, Pöyhönen-Alho M, Tiitinen A, Huvinen E, Andersson S, Laivuori H, Valkama A, Meinilä J, Kautiainen H, Eriksson JG, Stach-Lempinen B. Gestational Diabetes Mellitus Can Be Prevented by Lifestyle Intervention: The Finnish Gestational Diabetes Prevention Study (RADIEL): A Randomized Controlled Trial. Diabetes Care. 2015 Jul 29. pii: dc150511. [Epub ahead of print] PubMed PMID: 26223239.