Tag: kuolleisuus

Posted on

Huonot hampaat ovat riski terveydelle

Kaisu Pitkälän ryhmä tutki hampaiston kunnon vaikutusta palvelutalon asukkaiden ravitsemustilaan ja terveyteen. Tiedot kerätiin 1475:ltä vanhukselta Helsingin ja Espoon palvelutaloissa. Asukkaat haastateltiin. Heiltä kerättiin demografiset tiedot,anamneesi, toimintakyky ja kognitiivinen status. Ravitsemustila tutkittiin MNA-menetelmällä. Hampaita puuttui yli puolelta asukkaista (52%). 7 prosentilla oli hampaattomuuden takia proteesi ja 45 prosentilla tekohampaat. 48 prosentilla hampaita oli jäljellä.

Kuten olettaa saattaa, hampaiden kunto korreloi ikään, sukupuoleen, koulutustasoon, terveydentilaan ja toimintakykyyn. hampaattomuus lisäsi aliravitsemukseen esiintymistä. 13% oli aliravittuja, 65 % sen riskissä. Vain 22 % oli ravitsemustilaltaan normaaleja.

3 vuoden seurannan jälkeen tutkittiin vanhusten kuolleisuus.  Hampaattomista joilla oli proteesi kuolleisuus oli 52 %, tekohampaisilla 48% ja niillä joilla oli vielä hampaita 40%.  Tulos alleviivaa tarvetta yhteistyöhön vanhusten hoidossa. Palvelutalojen vanhusten hampaat eivät ole riittävän hyvässä hoidossa.

Saarela RK, Soini H, Hiltunen K, Muurinen S, Suominen M, Pitkälä K.
Dentition Status, Malnutrition and Mortality among Older Service Housing Residents
J Nutr Health Aging. 2014;18(1):34-8. doi: 10.1007/s12603-013-0358-3.
 

Posted on

Sukupuolierot sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa eri ikäryhmissä

Mikkola TS, Gissler M, Merikukka M, Tuomikoski P, Ylikorkala O. Sex differences in age-related cardiovascular mortality. PLoS One. 2013 May 20;8(5):e63347.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy länsimaissa. Miehillä on elämänsä aikana suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin naisilla, vaikkakin tämä ero on kaventunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Epidemiologisten tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että naisten riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa vaihdevuosien jälkeen nopeammin kuin samanikäisillä miehillä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin osin ristiriitaisia.

Tomi Mikkola, Olavi Ylikorkala ja kumppanit tutkivat sukupuolieroja sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa Suomessa. Aineistona oli Suomen kuolinsyyrekisterin yli miljoona kuolemantapausta vuosilta 1986-2009. Joukossa oli noin 250 000 miesten ja 280 000 naisten sydän- ja verisuonitautikuolemaa. Ikästandardoitu sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli 80%  suurempi miehillä kuin naisilla. 45-54 ikävuoden jälkeen miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus kasvoi samaa tahtia kuin ei-vaskulaarinen kuolleisuus, kun taas naisilla sydän- ja verisuonitautikuolleisuus kasvoi muuta kuolleisuutta huomattavasti nopeammin 60 ikävuoden jälkeen.

Miesten sydäntautikuolleisuus kohoaa jo melko nuorella iällä, mutta naisilla riski kasvaa voimakkaasti 60 vuoden iässä. Tämä voi olla seurausta 10-20 vuotta aiemmin ilmaantuvista riskitekijöistä. Olisikin tärkeää tunnistaa ja ehkäistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä jo fertiili- ja keski-ikäisillä naisilla.