Hormonikierukka lisää rintasyöpäriskiä

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Pahanlaatuinen kasvu voi alkaa rinnan rauhasliuskoista (lobulus) tai rauhasliuskoja yhdistävistä pienistä tiehyeistä (ductus). 70% rintasyövistä on duktaalisia eli tiehytperäisiä, kun taas lobulaarinen rintasyöpä on toiseksi yleisin rintasyöpätyyppi.

Jo pitkään on tiedetty, että hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Hormonikierukka on Suomessa kehitetty ja maassamme varsin yleisesti käytetty levonorgestreelia vapauttava kohdunsisäinen ehkäisyväline. Nyt suomalaistutkimuksessa, jossa olivat mukana HY:n professorit Jorma Paavonen ja Heikki Joensuu, selvitettiin hormonikierukan ja rintasyövän, erityisesti lobulaarisen syövän, yhteyttä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kelan korvausrekisteriä hormonikierukan käyttäjien löytämiseksi, ja heidän joukostaan identifioitiin Suomen Syöpärekisterin avulla yli 2000 alle 55-vuotiaana rintasyöpään sairastunutta naista. Kävi ilmi, että hormonikierukan käyttö lisää riskiä sairastua paitsi lobulaariseen, myös duktaaliseen rintasyöpään.

Soini T, Hurskainen R, Grénman S, Mäenpää J, Paavonen J, Joensuu H, Pukkala E (2015) Levonorgestrel-releasing intrauterine system and the risk of breast cancer: A nationwide cohort study. Acta Oncol [Epub ahead of print]

Abstract

Systeemibiologiaan professuuri, fokuksessa rintasyöpätutkimus

Systeemibiologia on tärkeä osa lääketieteellistä tutkimusta, joka hyödyntää laajoja biologisia tietokantoja ja laskennallisia menetelmiä solujen toiminnan kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä. Genominlaajuiset määritysmenetelmät tuottavat runsaasti dataa, jonka analysointi edellyttää laskennallisia erityistaitoja, työkaluja ja työntekijöitä. Erilaisten mallitusten avulla voidaan testata sekä tutkimusasetelmia että luoda uusia hypoteeseja. Tavoitteena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti biologisia systeemejä, erityisesti soluviestintää tai geeninsäätelyä.

Professori Hautaniemen tutkimusryhmä pyrkii pääasiassa selvittämään kuinka syöpäkasvaimet tulevat vastustuskykyisiksi lääkeaineille. Rintasyövän osalta he ovat selvittäneet sekä biologisesti että hoidollisesti tärkeän estrogeeni reseptorin solusignalointia SPINLONG algoritmiä hyväksi käyttäen (PLoS Comput Biol. 2013 Jun;9(6):e1003100). Näiden tulosten perusteella solun varhaisvaiheen muutokset johtuvat ennemminkin solun sytoplasmassa tapahtuvasta signaloinnista (MAPK reitti) kuin tämän reseptorin klassisesta transkription säätelyyn johtavista tapahtumista. Rintasyövässä on myös selvitetty kasvunrajoitegeenin p53 geenivarienttien merkitystä taudin ennusteen kannalta ja (Int J Cancer. 2013 May 1;132(9):2044-55) ja syöpägeenin HER-2/cErbB2 roolia invaasiotapahtumaan liittyvässä signaloinnissa (Mol Cell. 2012 Mar 30;45(6):764-76). Juuri julkaistussa työssä (Genome Biol. 2013 Nov 20;14(11):R126) on integroitu geneettistä (monistumat) ja epigeneettistä (metylaatiotaso) dataa, ja selvitetty niiden yhteyttä mikro-RNA molekyylien ilmentymisprofiileihin. Rintasyövässä 70 mikro-RNA molekyylin havaittiin olevan joko epigeneettisesti tai geneettisesti säädelyjä, ja osaa säädeltiin molemmilla mekanismeilla. Nämä mikro-RNA:t voitiin jakaa viiteen alaryhmään, ja perheiden jäsenet saattoivat samanlaisesta säätelystä huolimatta sijaita eri kromosomeissa. Biologisia korrelaatteja haettiin soluviljelykokeista, joiden perusteella ainakin viidellä mikro-RNA molekyylillä oli looginen vaikutus syöpäsoluun, kun sitä verrattiin syöpäkasvaimissa todettuun ilmentymisen säätelyyn.

Professori Sampsa Hautaniemi on toiminut Helsingin yliopiston systeemibiologian professorin kuluvan vuoden alusta lähtien, ja tällä viikolla on tilaisuus kuulla hänen Juhlaluentonsa (4.12. klo 14.15 Runeberg-sali, Yliopiston päärakennuksen uusi puoli, 2. krs).

Aure MR, Leivonen SK, Fleischer T, Zhu Q, Overgaard J, Alsner J, Tramm T, Louhimo R, Alnæs GI, Perälä M, Busato F, Touleimat N, Tost J, Børresen-Dale AL, Hautaniemi S, Troyanskaya OG, Lingjærde OC, Sahlberg KK, Kristensen VN.
Individual and combined effects of DNA methylation and copy number alterations on miRNA expression in breast tumors.
Genome Biol. 2013 Nov 20;14(11):R126. [Epub ahead of print] PubMed PMID: 24257477.