Medicinare och skönlitteratur

På initiativ av Lux Humana-arbetsgruppen vid campusbiblioteket Terkko i Mejlans grundade vi denna vår två bokcirklar. Jag ser det som en stor ära att få vara med och leda den svenska bokcirkeln tillsammans med en litteraturstuderande, en ung dam som nyligen lämnat in sin kandidatuppsats vid humanistiska fakulteten. Alla fem medicine studerande, som anmält sig till bokcirkeln, kom till den första träffen i slutet av april.

Hjalmar Söderbergs Doktor Glas är en roman från 1905 – en omstridd bok, som fortfarande väcker känslor. Vi diskuterade själva boken i nästan två timmar på basis av en lista, som litteraturvetaren Hanna hade gjort upp i förväg. Endast cirka tio minuter (på slutet) sattes på att diskutera huvudpersonens eventuella diagnos och vi var alla ense om att han nog inte verkade deprimerad, vilket många källor på Internet låter förstå. Listan med diskussionspunkter var uppgjord med sakkännedom och eftertanke. Alla vi medicinare var tagna av litteraturvetarens synvinkel på verket och tyckte inte alls att diskussionstema var “för litterära” – tvärtom var det fint att få en inblick i litteraturvetarens tänkesätt.

Vi kommer att fortsätta med vår verksamhet i höst, sannolikt i september. Det finns plats för några till, i första hand för dem som tidigare meddelade om intresse och inte kunde komma till den första träffen, men också ett par personer till. Tag kontakt, ifall du vill vara med!

Ni andra kan ju passa på att läsa boken under sommaren. Den är lättläst trots att den skrevs för länge sedan — och dessutom är den tunn. Och framför allt: givande som läseupplevelse.

Julkaistu luokassa Sekalaista | Avansanat: , , | Kommentoi

Voihan weboodi!

Opetukset hallitaan weboodin kautta, kätevä sähköinen alusta josta kaikki löytyy? Kyllä. Ja ei. Kuten ihan kaikki muutkin sähköiset alustat, myös weboodi on vain niin hyvä kuin sen käyttäjät. Pian 1.5 vuoden syvällisen kokemuksen perusteella voin vain todeta, että toimii jos toimii, ja tunnustaa suoraan omankin osaamattomuuteni tämän nimenomaisen alustan suhteen. Selvästi opiskelijan oma tarkistuspiste on keväällä, kun ollaan menossa kesätöihin ja kaikki suoritukset pitäisi olla kasassa ja kansissa. Kaikki suoritukset eivät ole weboodista ainakaan löydettävissä ja printattavissa tätä tarkoitusta varten. Päästäänkin tilanteeseen, jossa asian tilaa on selvitettävä. Vuosien kokemus varmasti (toivottavasti) parantaa tässäkin osaamista.
Ongelma voipi olla, että opiskelija ehkä ei ole alun perin ilmoittautunutkaan koko kurssille weboodiin. Siis vaikka yksinkertainen sääntö on ilmoittautua joka kurssille juuri tähän järjestelmään (ainakin)!! En tiedä miten tämän saisi opetettua jokaiselle sisäänpääsytentin selvittäneelle, sillä ainakaan se ei näytä olevan selvää pässinlihaa. Ilmoittautuminen menee aina kiinni johonkin päivämäärään mennessä ja mattimyöhäisiä tuntuu löytyvän muutama joka kurssilta. Pikkuhiljaa on onneksi hahmottunut, kuka kyseisestä kurssista jotain tietää. Intranetistähän ne tiedot löytyvät, kun vaan jaksaa kaivaa (ja lopulta saa apua ystävälliseltä työtoverilta).
Kun ope on vaihtunut kerran tai useamman kerran, ei ole aivan itsestään selvää, että muutaman vuoden takaiset tiedot löytyvät. Lopulta päästään sitten miettimään korvaavia tehtäviä. Niitä nähtävästi kertyy ja pikkuhiljaa niistä voinee alkaa rakentaa pankkia. Se ei mene weboodiin, jonne taas suoritusmerkinnät pitää saada hoidettua. Ja kierros on täysi.

Julkaistu luokassa Sekalaista | Avansanat: , | Kommentoi

Kauniita unia!

Täysimittaisen simulaation avulla voidaan opettaa ja harjoitella monenlaisia asioita. Teoriatietoa ei aina ole helppoa muuttaa suoraan käytännön osaamiseksi, jollei sitä ole mahdollista harjoitella käytännössä. Erästä amerikkalaisen jalkapallon gurua mukaillen: ”Teoriassa käytäntö on helppoa – käytännössä ei”. Yleisanestesian eli potilaan nukuttaminen vaatii monenlaista osaamista farmakologian ja fysiologian teoriasta käden taitojen hallintaan ja vielä koneiden käyttökin olisi hyvä hallita.

Valinnaisella Käytännön anestesiologian kurssilla kerrataan luennoilla teoriatieto ja sen jälkeen harjoitellaan asioita käytännössä. Perusasioihin eli monitorointiin ja laskimokanyylin laittoon ei tässä vaiheessa enää paneuduta. Annettujen esitietojen perusteella opiskelijat laskevat yleisanestesian aloitukseen tarvittavien viiden lääkkeen määrät (mg) ja antavat ne simulaationukelle oikeassa järjestyksessä. Anestesiahoitajaa esittävä toinen opiskelija esihappeuttaa potilasta. Molemmat vastaavat potilaan kysymyksiin rauhallisesti, vaikka potilaan äänenä esiintyvä ohjaaja kertookin jännittävänsä kovasti.

Potilaan nukahdettua annetaan lihasrelaksantti, ventiloidaan ja intuboidaan. Monitoriin ilmestyvä C02-käyrä kertoo putken menneen oikeaan aukkoon. Putken oikea paikka varmistetaan vielä kuuntelemalla. Tämän jälkeen onkin aika säätää hengityskonetta: paljonko litroja, tasapaino hengityskaasujen välillä, hengitystiheys, kertatilavuus – mutta miten siirrytään manuaalisesta konehengitykseen?

Ensimmäinen kerta on vielä aika helppo, sillä siinä harjoitellaan yleisanestesian aloitusta. Seuraavalla kerralla induktio on lähtötilanne ja tapahtumat alkavat kehittyä sen jälkeen. Jos tilanne käy ylitsepääsemättömän hankalaksi, pelin voi aina viheltää poikki ja kerrata tapahtunutta keskustellen ohjaajan kanssa. Loppujen lopuksi ongelma ei ollutkaan niin kovin suuri kuin miltä hämmennys sai sen näyttämään. Tavalliset ongelmat ovat yleisimpiä ja tämän jälkeen ne on helppo hoitaa – simulaatiotilanteessa on turvallista tehdä erehdyksiä ja oppia niistä

Valokuva Pia Lottonen

. Potilaamme voivat siis ensi kesänäkin rauhallisina nukahtaa ajatellen mukavia asioita, jotta tulee kauniita unia.

Julkaistu luokassa Sekalaista | Avansanat: , | Kommentoi

Liitetiedostoja – tentissä. Miksi ihmeessä??

Moodlessa toteutettu EBM-tiedonhaun kurssin tenttikin tapahtuu täysin verkossa. Suoritus perustuu itsenäiseen ongelmanratkaisuun, tenttikysymykset arpoutuvat isosta poolista (samasta aiheesta useita rinnakkaisia tehtäviä)  joten jokaisen opiskelijan tentti on käytännössä erilainen.  Moodlen automatiikka tarkastaa ja pisteyttää tentin 95%:sti, mistä on opettajalle todella suuri apu.

 

Tentissä opiskelija tekee lukuisia mm. potilastapauksiin perustuvia tietohakuja MEDLINEssa, Cochrane-kirjastossa sekä Best Practice ja Clinical Evidence tietokannoissa. Laatimansa tehtäväratkaisut hän syöttää Moodlen tenttitoimintoon. Sen kanssa rinnan hänen kuitenkin pitää tehdä jokaisesta tehtäväsuoritteestaan ruutukaappauksen avulla dokumentaatio. Ne kaikki hän kokoaa tenttiraportiksi,  joka tulee mailata opettajalle tunnin kuluessa tenttisuorituksesta.

Tenttiraportilla on kaksi funktiota: (1) se on osoitus tenttisuorituksen asianmukaisesta suorittamisesta ja (2) sen perusteella voin tarkistaa yksityiskohtia tietohakujen suorituksesta (esim. jos moodle-automatiikka luokittaa vastauksen vääräksi voi opiskelijan tiedonhakutoteutus  olla hyvinkin oikeilla jäljillä; näin arvostelussa opiskelija voi saada ’ansionsa mukaan’ myös onnistuneen osasuorituksen yhteydessä).

Julkaistu luokassa Sekalaista | Avansanat: , , | Kommentoi

EBM-tiedon hyötypotentiaaleja hakemassa

Verkkokurssi ”EBM-tiedonhaku” opastaa L3:n kandeja tekstiaineistojen, videomuotoisten lyhytluentojen ja vuorovaikutteisten tehtävien avulla ratkaisemaan EBM-tiedonhallinnan haasteita. Niitä varmaan joutuvat kokeneet kliinikotkin toistuvasti pohdiskelemaan.

Kurssilla saa evästystä kuinka hakea kliinisen päätöksenteon tueksi ajantasaista EBM-tietoa. Esimerkiksi käyttämään Clinical Evidence –tietokannan umbrella (sateenvarjo) –katsauksia, jotka tarjoavat eri hoitomuotojen yhteisvertailun.  Tai hyödyntämään MEDLINEn Clinical Queries –suodattimia tiedonhaussa.

 

EBM-tiedon käytön haasteita

Julkaistu luokassa Sekalaista | Avansanat: , , | Kommentoi