Oppimista auttaa, jos aihe tuodaan lähelle oppijan kokemuspiiriä. Aloitan usein elvytysopetuksen kysymällä opiskelijoiden elvytyskokemuksia – joka ryhmästä ainakin yksi on nähnyt todellisen elvytystilanteen. Kysymys televisiossa tai elokuvissa nähdyistä elvytyksistä herättää yleistä hilpeyttä ja opiskelijat osaavatkin kertoa yleisimmät virheet.
1. Painelutekniikka – hauiksia käyttäen tai aivan liian ylhäältä
Näyttelijät paineluelvyttävät toista näyttelijää eli elävää ihmistä – ohjaajan olisi vaikea huomaamatta vaihtaa elvytyksen kohdetta nukkeen. Painelutekniikka ei ole virheellinen vain visuaalisista syistä vaan myös siksi, ettei satutettaisi elvytyksen kohdetta näyttelevää henkilöä.
2. Defibrillaatio
Defibrilloiminen on näyttävä toimenpide ja se lisää draaman tuntua. EKG:n perushahmo on helppo tunnistaa, mutta defibrilloitavat elvytysrytmit taas ovat maallikolle hankalia. Ohjaaja kertoo asystolea näyttämällä sydämen pysähtyneen.
Tehokkaan paineluelvytyksen aikana rintalasta painuu 5-6 cm (www.duodecim.fi/Käypä hoito). Elävää ihmistä se sattuisi, mutta elottomalla tehokas painelu on ainoa tapa saada potilaan veri kiertämään. Defibrillaatio ei anna potilaalle elämän kipinää kuten Jumalan sormi Sikstuksen kappelin freskossa vaan se ainoastaan pysäyttää kaoottisen sähköisen aktivaation antaen tilaa sydämen omalle rytmille. Defibrilloitavia rytmejä ovat kammiovärinä (jokaisella solulla on omat bileet) ja kammiotakykardia. Sähköisesti mykän sydämen defibrilloimisessa ei sen sijaan ole mitään ideaa. Itse lisäisin virheiden listaan myös kolmannen kohdan eli liian nopean painelutahdin. Visuaalisesti frekvenssi 120-150 on varmasti tehokas, mutta sydänlihaksen perfuusion kannalta huono ratkaisu.
Oikeassa elvytyksessä siis
1. Rintalasta painuu 5-6 cm, kädet suorina ja liike lähtee vartalon lihaksista
2. Defibrilloitavia rytmejä ovat kammiovärinä ja kammiotakykardia
3. Oikea frekvenssi on 100 kertaa minuutissa
On elokuvista jotakin hyötyäkin – oikea painelufrekvenssi löytyy Saturday night fever-elokuvasta tutusta laulusta Staying alive!
One Comment
Leila, olipa hauska kirjoitus! Elvytysopetuksissa on varmaan hyvä tunnelma vaikka vakavasta asiasta onkin kyse. Mäkin olen ymmärtänyt että lääkisopiskelijat seuraavat aika paljon lääkärisarjoja telkkarista ja on varmaan hyvä käydä opetuksen aikana läpi kaikki telkkarista opitut asenteet ja ennakkokäsitykset. ..ja kuinka huvittava tuo “Staying alive” -juttu olikaan