Helsingin yliopisto
Hiljainen tieto jakoon – kokemuksia ryhmämentoroinnista
Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos osallistui lukuvuonna 2012-13 ensimmäistä kertaa järjestettyyn ryhmämentorointiin. Laitoksen opiskelijoista muodostettiin kaksi ryhmää, joille etsittiin heidän tarpeitaan vastaava mentori. Toinen ryhmistä oli historia- ja toinen kulttuuripainotteinen. Ryhmät kokoontuivat 5-6 kertaa.
Avartava kokemus mentorille
Kulttuuriryhmän mentorina toimi Aino Turtiainen-Visala. Hän on työskennellyt pitkään musiikkialalla erilaisissa tuotantotehtävissä ja on nykyään Fazer konserttitoimiston toimitusjohtaja. –Lähdin mentoriksi, koska kulttuurialalla oman osaamisen jakaminen on tärkeää. Taiteessa on aina ollut mestari-kisälli –asetelma, ja sitä voi hyvin laajentaa muuhunkin kuin taitojen opettamiseen. Uteliaisuuttani halusin myös nähdä, millaista mentorointi oikein on.
-Mentorointi oli sekä kiinnostavaa että avartavaa. Se oli hieno tilaisuus päästä lähelle nuorempaa sukupolvea ja heidän näkemyksiään. Palkitsevaa oli sekin, että sain iältään, elämäntilanteiltaan ja koulutustaustoiltaan heterogeeniset opiskelijat toimimaan hyvin ryhmänä. Yksi työelämänkin kannalta keskeisiä asioita on se, että oppii sietämään erilaisuutta ja toimimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Voisin hyvinkin lähteä mentoriksi toisenkin kerran, sanoo Aino Turtiainen-Visala.
Opiskelijoiden ammatti-identiteetti vahvemmaksi
Erika Voutilainen ja Saara Hilpinen ovat historian opintojen loppuvaiheessa. Ryhmän toiminta suunniteltiin heidän toiveidensa mukaiseksi, ja alussa tehtiin mentorisopimus, jossa sovittiin mm. se että kaikki ryhmäkeskustelut pidetään salaisina. Ryhmässä käytiin läpi mm. cv:n ja apuraha-anomuksen tekeminen, julkaisuprosessi ja kontaktien hankkiminen.
-Parasta oli avoimuus ja ennakkoluulottumuus. Lähdin mukaan, koska äitiysloman jälkeen tunsin epävarmuutta ammatillisesta identiteetistäni. Kannatti ehdottomasti osallistua. Käsitykseni siitä, että omia unelmia kannattaa jahdata, vahvistui, kertoo Saara.
Erika kannustaa kaikki opiskelijoita osallistumaan, vaikka ajatus hirvittäisikin. -Tällaisilla aloilla, joilla on paljon ”hiljaista tietoa”, mentoroinnista on monenlaista hyötyä. Humanisteilla ei välttämättä ole realistisia käsityksiä siitä, miltä mahdollisuuksia työelämässä on ja millaisia taitoja siellä tarvitaan. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin ehkä jatko-opinnoista olisi voinut puhua enemmän.
Saaralla on terveiset uusille mentoreille ja mentoroitaville: ”Olkaa avoimia ja nähkää vaivaa”.
Teksti:Pia Purra
Tutustu myös muihin kertomuksiin:
