Juutinmaan pääkaupungin leveillä kaduilla lasiseinäisten tornitalojen varjossa ja viikinkituulten armoilla ymmärtää, että paksumpi vaatekerta olisi tullut tarpeeseen. Sää Kööpenhaminassa on siis ainakin ollut kodikas kolmipäiväisen NTAG -konferenssin ajan. Vaikka lentokone kuljetti työryhmästä Paulan, Annukan ja Marikan Helsingistä etelään, ollaan edelleen Pohjoismaissa: se näkyi myös konferenssin puheenvuoroissa, joista suuri osa käsitteli Skandinavian menneisyyttä.
Nordic Theoretical Archaeology Group järjestää vuosittain konferenssin, jonka ohjelmassa oli tällä kertaa paljon mielenkiintoisia puheevuoroja fennistinkin näkökulmasta. Työryhmän sydäntä lähinnä oli sessio Archaeology and Language – and the Future of Archaeo-Linguistic Studies. Yhteensä 21 puheenvuoron aikana keskustelu lainehti geenitutkimuksen saloista aina agraarikulttuurin ja karjanhoidon suhteesta kielten leviämiseen pohjoisen Euraasian alueella. Arkeologian ja lingvistiikan (ja paikoin genetiikankin) avulla luotiin uusia näkökulmia vallitsevaan tutkimustilanteeseen. Kokemuksia vaihdettiin myös opetusmetodeista: sekä Kööpenhaminassa että Helsingissä on koettu hedelmällisiksi monitieteinen, arkeologiaa ja kielentutkimusta yhdistävä kurssimuoto.
Työryhmän oma esitys käsitteli merellisen Helsingin asutushistoriaa paikannimistön ja arkeologian keinoin. Ensimmäinen esiintyminen kansainvälisessä konferenssissa oli harjoittelijoille jännittävä kokemus, joka päättyi hedelmälliseen keskusteluun – yleisön mielenkiinto kohdistui erityisesti saariston paikannimiin. Keskustelu jatkui yhteisissä illanistujaisissa Kööpenhaminan vanhan yliopiston juhlavassa päärakennuksessa. Hyvässä seurassa viinilasillisen ääressä eri tieteenalojen yhteistyötä ja tulevaisuuden tutkimuksen suuntaviivoja pohdittiin pitkälle yöhön. Tästä on hyvä jatkaa: seuraavaksi tie vie Villinkiin, saaren inventointi ja nimistön keruu odottaa!
-Annukka ja Marika-
