Säveltäjä Einari Marvian arkisto

Filosofian maisteri Liisa Aroheimo

Ensimmäiset käyntini tein Kansalliskirjastoon ylioppilasvuosinani 1970-luvulla. Opiskelin ihailemani professori Erik Tawaststjernan aikana musiikkitiedettä pääaineena ja samaan aikaan professori Lars Petterssonin johdolla taidehistoriaa Helsingin yliopistossa. Kävin tuolloin useasti kirjastossa etsimässä sanomalehtien mikrofilmeiltä tietoja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosesta ja Suomen valtion vuonna 1935 häneltä tilaamasta Jean Sibeliuksen muotokuvasta, taidehistorian laudaturtyöni kohteesta. Kuljin aina ihailevin katsein arvokkaan, kauniin Kupolisalin kautta mikrofilmien pariin. Interiööri on jäänyt lähtemättömästi mieleeni.

Vuosia myöhemmin, jo valmistuttuani filosofian maisteriksi, mieleeni on erityisesti jäänyt edesmenneen puolisoni Einari Marvian, ”Kurren” kanssa tehty tulevalle tutkijalle tarkoitettu opastuskierros. Hän halusi perehdyttää minut kädestä pitäen Kansalliskirjaston musikologian tärkeimpiin lähteisiin. Hänen kuoltuaan v. 1997 uudet haasteet täyttivät elämäni, ja suunnitelmissa olleet Suomen musiikin kustantamisesta kaavaillut jatkotutkimukset jäivät.

Einari Marvia oli innokas kirjaston käyttäjä. Hän oli tutkijana kiinnostunut akateemisesta musiikin harjoituksesta sekä Turussa että Helsingissä. Hän oli viettänyt vuosia omien tutkielmiensa parissa kirjastossa ja tunsi näin ollen sen sisältämät aineistot hyvin. Hänellä oli läheinen ja samalla kunnioittava ystävyys silloiseen ylikirjastonhoitajaan, professori Esko Häkliin. Mieleeni ovat myös jääneet arvostavan hienot puhelinyhteydenotot kotikirjaston työpöydän äärestä, Kansalliskirjasto oli hänelle, musiikin humanistille ja esteetikolle ”pyhä paikka”.

Selvittäessäni Marvian jälkeensä jättämää kotiarkistoa vuonna 2003 sain Inkeri Pitkärannan rohkaisemana ajatuksen ottaa yhteyttä nykyiseen ylikirjastonhoitajaan, professori Kai Ekholmiin. Tiedustelin, ottaisiko Kansalliskirjasto suojiinsa Kurt Einar Marvian, säveltäjän, musiikin tutkijan ja musiikinkustantajan kotiarkistot, Vastaus oli heti myöntävä. Näin perustettiin Einari Marvia (19151997) -niminen arkistokokonaisuus, joka sisältää sävellyksiä, sävellyskäsikirjoituksia, luonnoksia ja tutkimustyön aineistoa. Marvia oli erityisesti tutkinut ylioppilaiden musiikkiharrastuksia 1600-luvulta alkaen sekä laajasti Suomen musiikin varhaisvaiheita. Marvian lahjoitus on nyt pääpiirteissään luetteloitu.

Koska olen itsekin vuosia seurannut läheltä edesmenneen puolisoni ahkeraa työskentelyä ja  tutustunut laajaan järjestelemättömään kotiarkistoon, olen hyvin kiitollinen Kansalliskirjaston asiantuntevalle ja innostuneelle henkilökunnalle, erityisesti Petri Tuoviselle ja Marjut Hjeltille.

Einari Marvian nimeä kantava arkisto Kansalliskirjastossa on minun aarteeni ja edellä mainitut ystäväni sen aarteen vartijoina.

Linkki: Einari Marvian arkisto Kansalliskirjaston Finna-tiedonhalupalvelussa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *