Heideggerin lumo

Taiteilija, laulaja, säveltäjä, kirjailija M.A.Numminen

Suhteeni saksalaiseen filosofiin, Martin Heideggeriin, alkoi kehittyä jo 1960-luvun alussa. Luin englantilaisen filosofin, Bertrand Russellin kirjan Länsimaisen filosofian historia. Siinä Russell suhtautuu erittäin arvostavasti menneiden aikojen, eritoten antiikin, filosofeihin. Mutta mitä lähemmäksi 1900-luvun puoliväliä tullaan, sitä kärjekkäämmäksi käy Russellin ironinen, jopa satiirinen, suhde aikalaisfilosofeihin. Nauroin kyyneleet silmissä Russellin huvittavaa pilantekoa Martin Heideggerista ja ranskalaisesta Henri Bergsonista. Anglosaksifilosofin sarkasmi ei suinkaan karkottanut minua näistä kahdesta metafyysikosta, päin vastoin: tutustuin molempien ajatteluun.

Martin Heidegger on kuuluisa vaikeatajuisuudestaan. Tämän laadun kuuluisuus perustunee paljolti siihen, että hänen kirjojaan ei ole tutkittu riittävän tarmokkaasti, vaan annettu niiden tekstien omalaatuisuuden aiheuttaa torjuntaa. Heidegger uudisti tarpeidensa mukaan saksan kieltä. Hänen mielestään vain kaksi kieltä pystyi välittämään filosofista ajattelua kunnolla: kreikka ja saksa. Niinpä hänen kirjoissaan on vähän väliä kreikaksi kirjoitettuja lainauksia tai omia ajatuksia, eikä niitä ole aina saksannettu. Tämä on tuottanut minulle, kreikkaa osaamattomalle, suurta päänvaivaa. Jos oikein koville on ottanut, olen pyytänyt apua Goethe-Instituutin nyt jo eläkkeellä olevalta johtajalta, Eike Fuhrmannilta, joka on klassisessa lyseossa kreikkansa ja latinansa niin hyvin lukenut, että osaa näitä kieliä yhä.

Tietenkin joillekuille on vaikeaa hahmottaa, mitä Martin Heidegger tarkoittaa, kun hän käyttää esimerkiksi ilmaisua ”Die Welt weltet.”, maailma maailmoi. Tämäkin lause avautuu sellaiselle lukijalle, joka ei takerru näin hämmentävään uudistoteamukseen (jota ei edelleenkään muut käytä), vaan tutkii, minkälaisista ajatuksenkuluista Heidegger tähän ajatuksensa kiteyttää. Harrastefilosofina olen huvittanut saksalaisia poimimalla Heideggerin kirjoista vaikeatajuisia virkkeitä, jotka muodostavat ankaraa pohdintaa vaativan kokonaisuuden ja lopettanut lauseryöpyn filosofin omaan toteamukseen: ”Diese Tatsache versteht sich von selbst.”, suomeksi: Tämä tosiasiahan on aivan ymmärrettävä. (teoksesta ”Was heißt Denken”) Yleisö on puhjennut nauruun.

Heideggerin vasta vuonna 2014 julkaistut Mustat vihkot (Die schwarzen Hefte) saivat Saksassa aikaan todellisen myrskyn. Näissä muistiinpanoissa, jotka sisältävät hänen ajatuksiaan 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa, Heidegger on nähty ilmeisenä antisemiittinä. Niinpä esimerkiksi Saksan Heidegger-seuran puheenjohtaja, Günter Figal, Freiburgin yliopiston filosofian professori, erosi seuran puheenjohtajan paikalta. Syyksi hän ilmoitti Heideggerin Mustista vihkoista paljastuvan juutalaisvastaisuuden ja Heideggerin 1930-luvun alusta kehittyneen ”monologisen ajattelun”. Suomessakin Mustat Vihkot saivat aikaan vilkasta keskustelua, ja moni tuntui haluavan tuomita Heideggerin fasistisena antisemiittinä. Onneksi professori Tarmo Kunnas tarttui aiheeseen Kanava-lehden numerossa 8/2015. Kunnas sanoo Mustien Vihkojen toimittajan, Peter Trawnyn, keskittyvän perifeeriseen ja sekundaariseen Heideggerin ajattelussa. Tarmo Kunnas toteaa, että Heideggerilla oli monia juutalaisia ystäviä, kuten rakastajattarensa Hannah Arendt. ”Heideggerin ajattelun ydin oli pahimmillaankin (H. liittyi natsipuolueeseen 1933, mutta pian alkoi kritisoida sitä mitä ankarimmin:) etäällä kansallissosialismin sumuisesta ’rotutieteestä’.”

Martin Heideggerin filosofiasta ja ajattelusta saa tietenkin parhaan käsityksen lukemalla hänen kirjojaan. Suomeksikin niitä on ilmestynyt sen verran, että asiasta saa kohtalaisen käsityksen. Heideggerin pääteos on vuonna 1927 ilmestynyt ”Sein und Zeit”, suomeksi Oleminen ja aika (Vastapaino, Tampere, 2000). Sitä pidetään yhtenä filosofian vaikeatajuisimmista julkaisuista. Se ei ole varsinaisesti ihme, sillä sen kääntäminen vieraille kielille on vain osittain onnistunut. Esimerkiksi englanninnos, ”Being and Time”, on paikoin alkuperäistä työläämpää lukea ja ymmärtää. Jos voi, kannattaa pitää alkuperäislaitosta rinnalla ja katsoa sieltä apua. Aivan ongelmaton ei ole Reijo Kupiaisen suomennoskaan. Ruotsiksi kirja ilmestyi vuonna 1981 (Doxa Press, Lund) Richard Marzin kääntämänä, ”Varat och tiden”. Toisen painoksen siitä julkaisi göteborgilainen Daidalos vuonna 2004. Marz myöntää käyttäneensä käännöksessään myös ”usein ankarasti kritisoitua” englanninnosta. Tämä Richard Marzin ruotsinkielinen Varat och tiden ei ole kovinkaan helppoa lukea, vaikka ruotsi ja saksa ovat melko lähellä toisiaan.

Iso oli iloni, kun vuonna 2013 näin Hedengrenin kirjakaupassa, Tukholman Stureplanilla, uuden ruotsinnoksen, ”Vara och tid” (Daidalos). Kääntäjä on filosofi Jim Jakobsson, jonka tekstejä olen innostuneesti seurannut monen vuoden ajan. Ilmeisesti kauan Ruotsissa käydyn vilkkaan Heidegger-keskustelun vauhdittamana Jakobsson oli päättänyt kääntää Sein und Zeitin selkoruotsille. Tässä tehtävässään hän on onnistunut niin suurenmoisesti, että minusta tämä Vara och Tid pitäisi olla pohjana kaikille muille kielille uudestaan käännettäville Sein und Zeit -kirjoille. Se olisi syytä kääntää Jakobssonin ruotsinnoksesta takaisin myös saksaksi, jotta nykysaksalaiset pääsisivät Heideggerin ajattelun juurille.

Jos joku lukija saa impulssin ruveta tutkimaan Vara och tid -kirjaa, suositan lämpimästi, että hän tutustuisi aluksi Jim Jakobssonin jälkikirjoitukseen. Se on noin 40 sivua pitkä, perusteellinen selvitys Heideggerin ajattelusta ja Sein und Zeit -teoksesta. Jakobsson kirjoittaa jälkipuheensa alussa näin:

”Kaikista vastakkaisista huhuista huolimatta Vara och tid, Heideggerin magnus opus vuodelta 1927, tuskin kuuluu filosofianhistorian vaikeatajuisimpiin ja hämärimpiin teoksiin. Eräällä tasolla se on pikemminkin niitä harvoja filosofisia tekstejä, joiden pitäisi olla tavalliselle lukijalle helposti lähestyttäviä ja käsitettäviä: kuten monet muut filosofian klassikot se ei vaadi erityisiä esitietoja tai harvinaista syvämielisyyttä, vaan sen voi vaivatta lukea myös filosofisesti harjaantumaton.”

Aivan näin optimistisesti — siis että sen ymmärtää ”filosofisesti harjaantumatonkin” —  Jakobssonin uuden ruotsinnoksen lukemiseen en suhtaudu. Joitakin peruskäsitteitä on pakko opiskella ensin, jotta voisi ymmärtää ’metafyysisen’ tai erottaa ’ontologisen’ ja ’onttisen’. Ontologinen on olemista tai olevana olemista, onttinen on konkreettisempaa olemista, luonnontieteellistä.

Jakobsson esittelee Heideggerin peruskäsitteitä. Niitä ovat ”Kysymys olemisen tarkoituksesta”, ”Ajallisuus ja temporaalisuus” tai Heideggerin peruskäsitteisiin lukeutuvan ”Dasein”, joka käännöksissä tarvitsee monia vaihtoehtoisia ilmaisuja, muiden muassa ilmauksia ”täällä-oleminen” ja ”maailmassaolo”.

Kaikki filosofitkaan eivät pidä metafysiikasta, joten ei olisi outoa, jos joku, joka arvostaa ennen kaikkea loogista empirismiä, kokemuksesta pääteltyä ajattelua, ei muutaman sivun luettuaan haluaisi jatkaa. Silti suositan myös tällaisille ihmisille ”Vara och tidiä”, suomeksi ”Olemista ja aikaa”. Tekee hyvää ajattelulle, jos itsestään selviltä tuntuvat asiat ja käsitteet esitetään totunnaisesta poiketen. Aivoja hivelee ja parhaassa tapauksessa niitä uudistaa, jos tutustuu arkisten asioiden pohtimiseen niin, että se asettaa koko sovinnaisen, jo varhain omaksutun, käsityksen maailmasta täysin uuteen valoon.

Toinen mielifilosofini, Ludwig Wittgenstein, aloittaa kuuluisimman teoksensa, Tractatus Logico-Philosophicus, hyvin loogisin lausein ja logiikka jatkuu lähes läpi kirjan. Lopussa Wittgenstein toteaa, että kaikkea ei ole mahdollista selittää vain logiikan keinoin. Tractatuksen lause 6.522 kuuluu: ”On olemassa jotakin sanoin ilmaisematonta. Se vain käy ilmi. Se on mystistä.” Tämän jälkeen seuraa vielä kaksi päälausetta, 6.53 ja 6.54, jotka jatkavat 6.522-mietteen ajatusta. Sitten seuraa kuuluisa lopputoteamus, lause numero 7: ”Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen.” Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta.

 

Linkki: Finna-tiedonhakupalvelu

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *