Miksi puolaisperheessä itkettiin yliopiston tiedeuutista?

Helsingin yliopiston kansainvälinen viestintä kulkee vielä vähän niin kuin varovasti varpaisillaan. Se on sinänsä hiukan hassua, onhan tiede kansainvälistä ja tutkijat liikkuvat maailmalla itsestään selvästi ja hyvinkin sulavasti. Jotakin viestinnällisesti uutta voisi varmasti kehitellä. Miten olisi Team Finlandin kaverina Science Squad Helsinki?

Tiedotteita ja tutkimusuutisia Helsingistä joka tapauksessa lähtee kansainväliselle yleisölle viikoittain. Yliopistolla on omat mediankontaktinsa maailmalle, ja hyvin usein uutiset päätyvät alkajaisiksi kahden ison kansainvälisen nettitiedeuutispalvelun huomaan.

EurekAlert ja AlphaGalileo, näiden kautta pääsen otsikkoni perheeseen, sen äitiin, ja myös puhumaan siitä, kuinka ennalta-arvaamatonta tiedejulkisuus on – tietysti siinä kuin mikä tahansa muukin julkisuus. Miten tiedotteesta kasvaa monihaarainen kertomus, niin kuin tässä, sitä saan aina silloin tällöin seurata. Tarinan loppua en välttämättä edes kuule. Mutta suunnan näen aika pian.

Siis kohti Puolaa.

Marraskuussa työstimme kemian tutkijoiden kanssa Kumpulan tiedekampuksella  uutisen sisältävää tiedotetta. Aiheena oli havainto, että nesteeseen voi kirjoittaa tai piirtää laservalolla – että kiinteälle pinnalle pystyy kirjoittamaan valolla, se oli jo kemisteille ennestään tuttua.

Havainnon teki nuori väitöskirjaansa kirjoittava tutkija, Szymon Wiktorowicz. Hän onnistui valmistamaan valokemiallisesti aktiivisen ja nesteeseen liukenevan polymeerin, ja myös videokuvasi tämän ilmiön. Se on nyt YouTubessa esillä nimellä Drawing in liquid with light, ja sitä on katsottu tähän mennessä 2403 kertaa. Se on itse asiassa hyvin, koska yliopiston tiedevideoiden latauskerrat pysyttelevät enimmäkseen kymmenissä tai korkeintaan sadoissa.

Meillä oli siis uusi havainto, siitä tiedote ja 48 sekunnin video.

AlphaGalileo välitti tämän tiedotteen avainsanojen perusteella 3 856 toimitukselle tai toimittajalle ympäri maailmaa. Osumia eli latauksia se on toistaiseksi saanut 262. EurekAlertin kautta sitä on luettu 1 139 kertaa. Nämä ovat lukuja, jotka ovat hyvinkin tyypillisiä yliopiston tiedotteen saamalle kansainväliselle medianäkyvyydelle.

Vuosittain AlphaGalileo välittää 40 miljoonaa sähköpostiviestiä toimittajille. Viime vuonna sen uutissivustoa ladattiin 4,5 miljoonaa kertaa. Lontoossa päämajaa pitävän toimiston perusti vuonna 1998 silloinen hiukkasfyysikoiden ja tähtitieteilijöiden tutkimusrahoitusorganisaatio Particle Physics and Astronomy Research Council. Nykyisin AlphaGalileo Foundation on voittoa tavoittelematon yritys.

AlphaGalileota käyttävät lehdet ympäri maailmaa kuten Aftonbladet, Science, BBC, Daily Telegraph, Economist, Der Spiegel, El Pais, Le Monde, Associated Press, Nature, Moskovskaja Pravda, Washington Post.

EurekAlertia ylläpitää Yhdysvalloissa toimiva tieteellinen seura American Association for the Advancement of Science, AAAS. Se tunnetaan ennen kaikkea Science-lehden julkaisijana. EurekAlert kertoo, että sen julkaisemilla tiedotteilla on kaikkiaan 5,8 miljoonan yleisö ja sen palveluun on rekisteröitynyt 9 700 toimittajaa eri puolilta maailmaa.

Kansainväliset tiedotepalvelut ovat siis vallan mainioita välineitä näkyvyyden saamiseksi.

Mitä tämän jälkeen parhaimmillaan tapahtuu?

Ulkomaalaiset toimittajat lähtevät tutustumaan tutkimukseen paikan päälle.

Tiedottajakollegani mukaan yliopistossa vieraili tänä vuonna toimittajia 33 maasta ja tapaamisia oli yli 100 toimittajan kanssa. Eniten toimittajavieraita tuli Venäjältä (16) ja Kiinasta (10) sekä Kanadasta ja Saksasta (kummastakin tuli 9 vierasta). Vieraita saapui myös Ukrainasta ja esimerkiksi Isosta-Britanniasta.

Päälle tulevat tietysti tiedetoimittajien viikon kestänyt maailmankokous Helsingissä kesäkuussa. Ulkomaalaisia osallistujia täällä oli 504 yhteensä 73 maasta, kaikilta mantereilta.

Kun AlphaGalileo ja EurekAlert painottuvat luonnontieteisiin, tekniikkaan ja lääketieteeseen, yliopistossa vierailleiden toimittajien aiheita ovat olleet opettajankoulutus ja koulu, terveydenhuoltomme, Kaisa-kirjasto, suomalainen ruoka sekä esimerkiksi onnellisuus ja innovatiivisuus, myös plagointi, ja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin.

Eikä vähäinen ole täällä vierailleiden toimittajien vaikutuspiiri: Kiinan televisio CCTV kävi Suomessa tekemässä ohjelmaa kiinalaisesta uudenvuoden vietosta ja vieraili Kaisa-kirjastossa. Sen ohjelmia katsoo 120 miljoonaa ihmistä. Ukrainan televisio ICTV taas vieraili Tiedekulmassa ja Kaisa-kirjastossa, sen katsojaluvut yltävät 1 miljoonaan.

Radio France on vierailunsa jälkeen toistaiseksi lähettänyt kolme ohjelmaa helsinkiläistutkimuksesta, aiheina englanninkielinen opetus, Itämeri, opettajakoulutus ja koulu. Neljäs ohjelma on kai vielä työn alla.

Vaan takaisin alun uutiseen kemiasta. Tohtorikoulutettava Wiktorowicz lähetti minulle pitkän listan kansainvälisistä verkkolehdistä, jotka olivat kirjoittaneet uudesta polymeerihavainnosta tiedotteemme perusteella. Polish Press Agencystä, PAPista, tuli tutkijan kanssa enemmänkin puhetta. Se oli tehnyt hänestä jutun, joka levisi Puolassa. Ja tämähän oli se syy, miksi puolalainen äiti, tietysti Wiktorowiczin äiti, itki. Ilosta itki.

Nyt iso puolalaislehti on tekemässä artikkelia, joka pohtii syitä, miksi tutkijat lähtevät ulkomaille tekemään tutkimusta. Juttua rakennetaan nuoren polymeerikemistin ympärille.

Hyvä viestintä on kohdennettua, siis tehdään niin, että mahdollinen kiinnostunut yleisö on mietittynä heti työn aluksi. Ja silti, vieläkin jaksan hämmästyä tiedotteiden matkan käänteistä. Kaikki hyvin, niin kauan kun kyyneleet ovat näitä ilon kyyneleitä.