Sen jälkeen Roberto lähti Milanoon

Lyhtypylväässä mainostetaan kokonaisvaltaista kasvojenhoitoa. Hoito sisältää myös jalkahoidon, ja lopulta melko paljon muutakin hyödyllistä ja hyvää. Tämä pieni paperilappunen portin pielessä rajaa hyvin kuvan siitä, mitä viestintä on, ja mitä myös tiedeviestintä on.

Viestintä on yhteydenpitoa toisiin, vuorovaikutusta ja tiedon ja kokemuksen välittämistä ja vaihtamista. Vähän tilanteen mukaan viestintä painottuu keskusteluksi tiedonvaihtoon sopivista välineistä, toisessa paikassa viestintä on osa organisaation johtamis- ja ohjauskulttuuria. Näkökulmia tähän aiheeseen on itse asiassa hyvin paljon, eikä niistä mikään voi olla kovin huono tai väärä.

Tiedeviestinnän kysymyksesi jalkahoitoa sisältävä kokonaisvaltainen kasvojenhoito muuttuu siinä kohtaa, kun pitää tietää, mikä osa ruumiista on jalkaa ja mikä kasvoja.

Harvoin väärä viesti tai väärin ymmärtäminen siltikään johtaa kovin uhkaaviin tilanteisiin, oletan ja toivon. Lääketieteessä ja luonnontieteissä osien ja kokonaisuuksien erottaminen ja erottuminen on tietysti helposti hengen asia, ja sitä se on kyllä myös kosmeettisissa hoidoissa, hyvin nopeasti, jos käytössä olevat aineet eivät ole tuttuja.

Tiedon ja tieteen arvo kasvaa, kun sen jakaa

Tiedemaailmassa, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, tutkijat näkevät joka tapaksessa joka päivä sen tarpeen, että omasta työstä pitää kertoa muillekin. Ei siinä sen kummempia lappuja valotolpissa tarvita.

Ehkäpä myös siksi suomalaiset kirjankustantajat ovat tänä vuonna tarttuneet reippaasti tiedon yleistajuistamiseen; syksyllä julkaistaan vielä ainakin pari tiedeviestintään liittyvää kirjaa.

Maanantaina 19.9. julkistetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana Mai Allon toimittama teos Yhdessä ilmakehässä – Tieteen huipulle ydinturman jäljiltä, joka kertoo eloisasti suomalaisen ilmakehätieteen synnystä, sen noususta tutkimuksen huippuyksiköksi. Iloja on, ja vastoinkäymisiä, avainhenkilöinä Markku Kulmala, Pertti Hari ja Toivo Pohja.

Kuka oikein tietää? – Kun mielipide haastoi tieteen on Tiina Sarjan Docendon kustantama uutuuskirja. Sen teemoista tiedetoimittajat keskustelevat Oulussa keskiviikkona 22.9.

Syyskuussa ilmestyy Vastapainolta Maito tappaa – ja muita tiedeuutisia Ulla Järven ja Tuukka Tammen toimittamana. Kirjan räväköiltä kuulostavia otsikkoaiheita pohditaan tiedehuudeilla Turun Kirjamessuilla perjantaina 30.9.

Esa Väliverrosen Julkinen tiede ja Tiina Raevaaran Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle ilmestyivät jo aiemmin tänä vuonna. Ne ovat töitä, jotka rohkaisevat tutkijoita osallistumaan yleiseen keskusteluun ja puhumaan niin, että tulevat ymmärretyksi. Aikalainen-lehdessä Pekka Wahlstedt kiittää Raevaaran kirjaa siitä, että kaunokirjallisuudestakin tuttu kirjailija kertoo myös omista kokemuksistaan tieteen parissa.

Kun tämä kirjasato yllä on pinossa, voin kysyä esimerkiksi julkisesta tieteestä, että kuka oikein tietää jos maito tappaa ja tajuaako sitä kukaan?

Urpu Strellmanin ja Johanna Vaattovaaran Tieteen yleistajuistaminen vuodelta 2013 on muuten edelleen kurantti opas viestintäänsä vinkkejä hakevalle.

Minkä jälkeen hän lähti Italiaan?

Metropolian Ammattikorkeakoulussa opiskeleva nuorimies tekee nyt ilmeisesti parastaikaa iloisena lähtöä vuodeksi opiskelijavaihtoon. Enempää Roberto Aarniosta en juuri tiedä, kuin että ennen matkaansa hän oli tekemässä graafista suunnittelua avointa ilmastoalan MOOC-kurssia varten.

Ilmasto.nyt on moniin suuntiin vievä kokonaisuus ilmastonmuutoksen perusteista. Se sisältää kuvaa ja tekstiä, videohaastatteluja ja -luentoja, tehtäviä ja testejä. Juuri julkaistu aineisto on verkossa koottu niin, että jokainen näkee, mitä ilmastonmuutos luonnontieteellisenä ilmiönä oikein on ja kuinka voimme hillitä sitä. Itsekseen voi opiskella, tai sitten suorittaa kokonaisuus osana opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Kurssialustalle pääsee tästä.

Ilmasto.nyt-sivuston tekijät ovat tieteen ja taiteen eri aloilta. He tulevat Helsingin yliopistosta, mutta myös Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja tietysti Metropoliasta. Tekijät ovat opiskelijoita ja opettajia, tutkijoita ja taiteilijoita. Heidän yhteinen työnsä on tiedeviestintää, joka tekee vaikutuksen.

Ilmasto.nyt-sivuilla on YouTube-video nimeltä Hiilen kierto. Siinä kuvataiteilija Elina Aho piirtää hiilellä alkuaineen kiertokulun. Videon voi katsoa myös ilman ääntä!