Lennokkijournalismi ja Zeppeliinillä liitävät tiedemiehet

Kun mediakenttä muuttuu, uudet välineet ja keinot ovat tarpeen. Sen myötä journalismiin puhkeaa uudenlaisia muotoja, niin kuin hidas journalismi, josta viimeksi kirjoitin. Jos pitkästi kirjoittavat hitaan journalismin edustajat, niitä siis on, pyrkivät laatuun, niin vastavoimana on live. Kaikensuuntaisia uusia tuulia viestinnässä puitiin Suomen Akatemian Etsi Xpertti -palvelun seminaarissa toimittajille ja tiedottajille vastikään. Mieleeni jäi erityisesti jojo-puheenvuoro, jonka piti innovaatiojournalismia tutkinut Turo Uskali Jyväskylän yliopistosta.

YouTube-video mobiililaitteella, voiko sen nopeammaksi tai välittömämmäksi kuva tulla? Tämän tekee mahdolliseksi tekniikka, joka on synnyttänyt ubiikin eli joka paikan journalismin. Se valtaa alaa. Se on verkossa, siis kaikkialla ja korostetun reaaliaikaisesti. Livebloggausta ja livekuvaa. Lyhimmillään videoklipit eli -pätkät ovat nykyisin 6 sekuntia (Vinepeek.com). Ja sitä tekevät niin sanotusti kaikki.

Melkein kaikki, tai aika moni teki tätä: katsoi livenä, kun itävaltalainen Felix Baumgartner lokakuussa 2012 teki vapaan pudotuksen yliääniennätyshyppynsä. Suorana lähetyksenä hyppäämistä seurasi 8 miljoonaa katsojaa. Ihan samoihin lukuihin ei ehkä pääse Higgsin metsästäjät -blogi, mutta Mikko Voutilaisen et tutkijakumppaneiden sivustolla on kunnioitettavasti vuodesta 2008 alkaen vaihe vaiheelta seurattu ja selostettu yhtä hiukkasfysiikan suurinta koetta, Higgsin bosonin etsintää Cernissä. Se tekee siis viitisen vuotta yhteistä tiedeviestintää porukalla.

Mikä nyt näkyy, on muuten aika hyvä kysymys, kun puhutaan katsomisesta. Sitä voi kysyä silloinkin kun puhutaan tieteestä.

Uskali nimittäin puhui myös lennokkijournalismista. Siinä kauko-ohjattavaan vimpaimeen kiinnitetty videokamera kuvaa tapahtumia isoissa massakokoontumisissa, ja tätä uutiskuvaa sitten välitetään ahkerasti edelleen. Uusi tekniikka puhaltaa näköjään henkeä, tai ainakin antaa vauhtia, johonkin vanhaan.

Tuttua ja vanhaa on se, että kirjekyyhkyjä on vuosisatojen ajan käytetty viestien ja sanomien kuljettamiseen. Viestilinnut, ne kun lentävät sodassa ja rauhassa. Tämän päivän Helsingin Sanomissa toimittaja Matti Koskinen viittaa BBC:hen kertoessaan, että Iso-Britannia on avannut miehittämättömien kauko-ohjattavien lennokkien ohjauskeskuksen omassa maassaan. Tiedustelulennokit toimivat Afganistanissa, mutta ohjaamo on Lincolnshiressä.

Täällä Etelä-Suomessa sen sijaan kannattaa vapun tienoilla, ja toukokuussa muutenkin, nostaa katse taivaalle. Saattaa olla, että näkyviin purjehtii lähes 100-metrinen ilma-alus matkallaan Tukholmasta yliopiston tutkimusasemalle Hyytiälään. Sään salliessa ja niin kuin tuulten kuljettamana kulkeva Pegasos-alus kantaa mukanaan yliopiston fyysikoiden mittalaitteita ja tekee mahdolliseksi ilmakehän pienhiukkasten mittaamisen korkeuksissa, joihin tutkimusmastot eivät riitä.

Vaikka akatemiaprofessori Markku Kulmalan ja tutkijaryhmän aineistoa kerätään Hyytiälässä näin näyttävästi kuukauden ajan, tuloksia esitellään perinteisesti seminaarissa ja pressitilaisuudessa Kumpulassa toukokuun lopussa. Veikkaan, että videokuvaa on silloin tarjolla.

Seuraa ilma-aluksen kulkua livenä ja tästä.