Tutkijoiden manifesti on matkalla Pariisiin

Mikään ei liikahda ilman sitä ensimmäistä aloitetta. Kaiketi pappi, teologian tohtori ja professori Martin Lutherkin aikoinaan tuskastui tunnistamiinsa epäkohtiin ja julkaisi ne kuuluisat teesinsä kaikkien nähtäville saadakseen aikaan nimenomaan keskustelun, väittelyä, ja sitten vielä sen muutoksenkin.

Lutherin ei auttanut pelätä. Eikä auta tutkijan tänäänkään, ei vaikka viestintäblogissa  vastikään todettiinkin, että tutkijat jäävät tutkimustietonsa kanssa poliittisten lobbareiden jyräämiksi. Välttämätta ja aina se ei ole niin.

Tämän vuoden huhtikuussa järjestettiin ympäristötutkimuspäivä, jossa tutkijat, virkamiehet, poliitikot, suunnittelijat ja kansalaisjärjestöjen edustajat keskustelivat tutkijoiden alustuksista kiertotaloudesta ja kestävän ruokajärjestelmästä.

Syntyi Ympäristötiedon foorumin ja Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen- ja opetuksen yksikön HENVI:n julkaisemana politiikkasuositus ”Kiertotalous ja ruoka”, joka on luettavissa täältä.

Kohtia suosituksissa on useita: paikallisen ruoantuotannon suosiminen, ravinnevirtojen paikallinen kierrättäminen, ruokapakkausten sääntely ja kestävämpien kulutuspäätösten mahdollistaminen. Mutta siihen tässä ei vielä oteta kantaa, kuka näitä lähtee ajamaan. Maan hallituksen hommilta toki kuulostaisi. Eli jatkoa pitänee vielä odottaa.

Maaperää hitaasti muokkaavat tutkijoiden politiikkasuositukset

Loppukeväästä myös Kaupunkiakatemia julkaisi politiikkasuosituksia tai paremminkin tiivistelmän puheista, jotka oli pidetty kaupunkiseudun haasteita käsitelleessä seminaarissa.

Sieltä löytyy ainakin yksi kiinnostava ratkaisu kaupunkien kehittäjille: kestävän sosiaalisen sekoittamisen toteuttaminen, mikä onkin EU:n toimenpidesuositus lyhenteellä CPTED.

Sen mukaan asuinympäristöt pitäisi suunnitella yhteisöllisyyden alustoiksi ja erilaisia paikallisia pienimuotoisia ja pehmeitä keinoja voisi käyttää turvattomuuden kokemuksen minimoimiseksi. Kullekin yhteisölle olisi rakennettavissa tila, jota se pystyy arjessaan sosiaalisesti kontrolloimaan.

Kaupunkiakatemia on siitä erityisen kiinnostava, että se pyörii paljolti innostuneiden nuorten varassa. Se on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteistyöverkosto, joka yhdistää monitieteisen tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kaupunkitutkimuksen alalla. Ajatuksena on luoda yhteistyöllä parempi kaupunki kaikille. Akateemisten oppiaineiden ja kaupungin hallinnonalojen siiloutuminen halutaan murtaa, ja menetelmänä on yhteiskehittely, co-creation. Yliopistotutkijat ja opiskelijat, kaupunkien päättäjät, suunnittelijat, virkamiehet ja asukkaat tuodaan yhteen.

Tutkijoiden ohjelmajulistus on menopaluulippu tulevaisuuteen

Viime vuosina on joissakin yliopistoissa lähtenyt kasvamaan Earth system science:ksi  kutsuttu tieteenala. Painotus on nyt sanalla systeemi, järjestelmä, mikä nyt ehkä ensi alkuun kuullostaa vähän tylsältä ja kuivakkaalta.

Maanantaina 17.8. joukko maineikkaita suomalaistutkijoita joka tapauksessa esitteli maapallon kestävyyttä kokonaisuutena tarkastelevan ohjelmajulistuksen ”Sustainable Earth System Manifesto”.

Perusteltu huoli on ympäristöstä, pienenevistä luonnonvaroista ja ihmisen tuhovoimasta. Puhe on kasvavasta väestöstä, ruuan ja energian tarpeesta, tästä kasvavasta epäsuhdasta ihmisen ja luonnon välillä, mikä jo näkyy huonossa ilmanlaadussa, saastuneissa vesissä ja näivettyvissä ekosysteemeissä.

Koska ongelmat ovat yhteiset, ne on tutkijoiden mukaan ratkaistava yhdessä, tieteen näkökulmasta siis monitieteisesti, ja politiikojen kanssa. Ohjelmajulistus on myös luonnontieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöden yhteistyön manifesti, joka on tarkoitus viedä kansainvälisiin tutkijayhteisöihin. Ja tottahan fyysikoiden ja Venäjä-tutkijoiden julistuksen toivotaan kiinnostavan myös suurta yleisöä. Medianäkyvyyttä se ainakin jo sai.

Lyhyesti sanoen tutkijat haluavat rakentaa globaalin työympäristön, jonka monitieteinen kriittinen massa on riittävän suuri maapallon haasteita ratkomaan ja jolla on selkeä yhteys nopeaan poliittiseen päätöksentekon.

Tällä listalla on kolme ehdotusta toimenpiteiksi.

1.      Ympäristöä ja ilmastoa havainnoivia mittausasemia tarvitaan globaalissa verkostossa 200. Euroopassa ja Yhdysvalloissa näitä jo on, mutta aukkoja on Venäjällä, Kiinassa, Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. 4 miljardia euroa olisi laskettu hinta.

2.      On perustettava hubeja, keskittymiä, paikkoja, jotka ylittävät poliitisen vastaikkainasettelun ja hyödyntävät tieteellistä tietoa. Niiden tulisi olla monialaisia ja tieteidenvälisiä, jotta tieteen tulokset hyödyntäisivät yhteiskuntaa.

3.      Maapallon vakauttamiseen tarvitaan yhteinen asialista tukemaan teknologian kehittämistä  ja sen siirtoa yhteiseen käyttöön.

Samanaikaisesti kun olen tutustunut tutkijoilta lähiaikoina tulleisiin poliittisiin avauksiin, olen seurannut verkossa  keskustelua tiedeviestinnän määrittelemiseksi. – Näitä muuten käydäänkin usein ja monissa paikoissa! Ja aika monella kirjoittajalla näyttää sitä paitsi olevan oma määritelmänsä.

Olennaisinta on silti se, että vaikutuksen saa aikaiseksi vain se, joka viestiessään kuulee puhekumppaninsa, tunnistaa yleisönsä tarpeet ja toiveet. Se ei ole ihan helppo paikka. Ja Pariisiinkin on jo tunkua.

Ja miten se nyt menikään, näinkö: Vihollisesi vihollinen on pian paras ystäväsi.

Joka tapauksessa Lutherin työn tuloksena 1500-luvulla syntyi katolisen kirkon uudistusliike. Ilmastoon liittyvissä kysymyksissä tutkijat ovat antaneet meille 40 vuotta aikaa saada aikaan muutos, joka on merkittävä ympäristön kannalta. Hyvin perusteltuja aloitteita on, pitäisi jo pinnistää liikkeelle muidenkin eli lähteä rakentamaan, hyvät keskustelijat!

Seuraa lähestyvää YK:n ilmastokokousta Pariisissa 30.11.–11.12.2015 Twitterissä  esimerkiksi avainsanalla #Pariisi2015 sekä osoitteissa @COP21 ja @SolutionsCOP21.

Ympäristöministeriön sivuilla tulevasta kokouksesta lisää ja ajankohtaisinta tietoa luvataan Uutta ilmastosopimusta rakentamassa -blogissa.

P.S. Kaupunkiakatemia tarjoaa 21.8. kahvit, kevyen aamupalan ja rennon seminaarityyppisen verkostoitumistilaisuuden Laiturilla (Narinkka 2, Helsinki). Näitä tilaisuuksia järjestetään syksyn mittaan kerran kuussa, alustusten aiheet vaihtuvat ja keskustelu on vapaa. Perjantaina 21. päivä kello 8 alkaen aiheena on kampuskehittäminen pääkaupunkiseudulla. https://www.facebook.com/events/938015019554630/