Tieteidenvälinen tutkimus on kiinnostavaa

Geometria on mukana kaikkialla, erityisesti arkkitehtuurissa ja taiteessa. Se on ajatus Kristallikukkia peilisaleissa -kurssin takana. Tällä dosentti Kirsi Peltosen organisoimalla monitieteisellä kurssilla opettavat sekä matemaatikot että taiteilijat. Mukana on kansainvälisiä vierailijoita kuten Urs B. Roth ja Yves Klett. He myös pitävät suurelle yleisölle suunnatut esitykset: Urs B. Roth matematiikasta ja muodoista 18.2. ja Yves Klett origamista, ilma-aluksista ja arkkitehtuurista 18.3.

Kurssin lupauksena on, että sen päätyttyä opiskelijat osaavat tarkastella ja kehittää omaa alaansa modernilla matematiikalla, yhteisellä kielellä. Kiinnostavaa, eikö totta?

Kun Jukka-Pekka Heiskanen, Ylen tieteestä vastaava tuottaja, puhui Helsingin yliopiston Challenge-kilpailuun osallistuville tieteestä jutun aiheena mediassa, hän nosti päällimmäiseksi tutkimusaiheen kiinnostavuuden yleisön kannalta. Yleisöistä tärkeimpänä hän sitten piti alle 30-vuotiaita. Eli se, mikä kiinnostaa nuoria aikuisia, kiinnostaa myös valtamediaa.

Uusi on aina kiinnostavaa. Kiinnostavia ovat konfliktit, sodat ja kilpailut. Avaruus, ravinto ja terveys kiinnostavat. Niin, ja tietenkin ihmiset ja juorut. Ympäristö. Sää ja ilmasto. – Eivät muuten tieteenaloja vaan asiakokonaisuuksia.

Yliopiston kiinnostavuus muiden silmissä syntyy uutta tekevien tutkijoiden työstä. Niinpä yliopistoilla on näkyvyysmarkkinoilla aina sijansa. Koska ihminen kuitenkin hahmottaa asiat itsensä ja oman ympäristönsä kautta, eikä tieteenaloittain, tieteidenvälisillä lähestymistavoilla ja monitieteisyydellä on nostetta.

Akatemiaprofessori Uskali Mäki on ollut rakentamassa tieteidenväliselle keskustelulle paikkaa, toria väittelyille, AIDia (Agora for Interdisciplinary Debate). Hänen erityisalaansa on tieteidenvälisen yhteistyön tutkimus. Hän hakee vastavoimaa sirpaloituvalle tieteelle ja vain lisää erikoistuville tutkijoille, tässä tilanteessa jossa niin sanotun suuren kokonaiskuvan rakentajat ovat olleet vähissä.

Ilmiöt ovat paikkoja moniääniselle keskustelulle

Mäellä on ehdotus: tieteen erikoistumisen voisi kiepsauttaa uudelle tasolle perustamalla uusia erikoisosaamisen alueita yleiskysymyksille, näille kuuluisille ihmiskunnan isoille yhteisille haasteille. Niistä vähäisin ei ole ilmaston muuttuminen. Ehkä ilmastonmuutos onkin lopulta se ilmiö, joka pakottaa ihmisen katsomaan ympärilleen uudella tavalla, määrittelemään tärkeän ja vähemmän tärkeän niin, että keskustelussa on mukana tiedemaailma, suuri yleisö ja yhteiskunnassa päätöksiä tekevät?

Mäen ja ryhmän seuraava kaikille avoin tapaaminen on maanantaina 9.2., ja silloin katsotaan epidemiologisia lähestymistapoja myös taloustieteen ja tieteenfilosofian näkökulmista. Miten yhteisiä eri tieteille ovat piirteet kuten empiirisyys, kvantitatiivisuus ja todennäköisyys?

Lähestymiskulma on mielenkiintoinen. Johdatuksessa epidemiologiaan Anssi Auvinen esittelee tämän lääketieteelliseksi esiintyvyystutkimukseksi tai lääketieteelliseksi syytutkimukseksi määritellyn alan historiaa. Yhteiskunnan kehityksen myötä on tapahtunut muutos sairauksien kirjossa, hän sanoo. Menneitä ovat 1800-luvun epidemiat, ja keskeinen terveysongelma on vaihtunut lasten infektiokuolleisuudesta vanhenevien ikäluokkien elintasosairauksiksi.

Epidemiologian saavutuksiksi mainitaan tupakan ja syövän välisen yhteyden löytäminen ja menestyksekkäiden rokotusohjelmien kehittäminen sekä ruokavalion ja sydän- ja verisuonitautien yhteys. – Selittäisikö jokin uusi nyt taloustilanteen?

Vuoropuhelua tieteiden sisällä, välissä ja myöhemmin suuren yleisön kanssa sekä maailmankuvan uudistamista hakee myös Helsinki Challenge -semifinalistiryhmä Upstream Solutions. Tiimi yhdistää luonnontieteet ja filosofian. Huolena on, että pitkälle erikoistuneet tutkijat eivät enää yksin näe kokonaisuuksia eivätkä kohta pysty keskustelemaan edes lähialojen kanssa.

Maaliskuun viimeisenä päivänä filosofi Paavo Pylkkänen pohtii kosmologi Syksy Räsänen kanssa Tiedekulmassa laajoja nykynäkymiä tulevaisuuteen: On sata vuotta siitä, kun Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria mullisti maailmankuvan ja maailmankaikkeus nähtiin ensimmäistä kertaa muuttuvana ja laajentuvana. Se on kohta, josta voi ajatella, että myös ihmisen historia liitettiin osaksi maailmankaikkeuden rakennetta.

Täydellisestä yliopistosta virtuaalitutkimukseen

Tilaisuuden juontaa tutkija Suvi Tala, joka väittelee tohtoriksi 13.2. aiheenaan fysiikka teknotieteenä. Hänenkin näkökulmansa on monitieteinen. Hän tarkastelee väitöksessään tietotekniikan nopeaa kehitystä joka muuttaa tieteen tekemisen perustaa. Hänen havaintonsa on tämä: luonnontieteilijän tutkimuskohde ei ole luonto vaan virtuaalitodellisuus. Ilmiön kehittelemisellä virtuaalisessa todellisuudessa on tärkeä osa väitöskirjan empiirisessä osassa tarkasteltavassa nanotutkimuksessa, kuten sillä on yhä useammalla tieteenalalla, fysiikassa ja kemiassa, hän katsoo.

Tala on siis virtuaalitodellisuudessa vuonna 2015. Yliopiston ensimmäinen väitöskirja oli moraalifilosofiaa. Työ oli Michael Wexoniuksen De Prudentia (”Järkevyydestä”, teoksessa Helsingin yliopisto 1640-1990, I osa, Kuninkaallinen Turun Akatemia 1640-1808, s. 590, kirjoittajat Matti Klinge et al.), joka tarkastettiin 18.12.1641. Siinä käsiteltiin hyveitä ja hyviä tapoja, mikä liittyi yliopiston silloiseen käytännöllisyyttä korostavaan sivistystehtävään.

Wexoniuksesta on pakko todeta tämä: Varo uutta! Suomessa vuonna 1640 perustetun yliopiston, Turun Akatemian, tehtävänä oli klassisen sivistysperinnön välittäminen tuleville virkamiehille eikä uuden tiedon tuottaminen. Professori Timo Soikkanen viittaa rehtori Michael Wexoniuksen lausumaan vuodelta 1642: ”Varoitan itse kutakin professoria olemaan esittämättä mitään uutta siinä tarkoituksessa, että voisi antaa jotain parempaa ja enemmän kuin muut, mistä epäilemättä aiheutuu pahennusta ja epäsopua.” Soikkanen näkee sen niin, että tieteellistä innovatiivisuutta ja kilpailua piti tuolloin suorastaan välttää.

Täydelliseksi ajateltuun yliopistoon on vanhastaan kuulunut neljä tiedekuntaa: teologinen, oikeustieteellinen, lääketieteellinen ja filosofinen. Kun yliopisto aloitti Suomessa, sen runko syntyi kymnaasin lehtoreista, jotka nostettiin  professoreiksi. Heitä oli 11.

Teologian professoreita Turussa oli 3, kun yhden miehen oppialoja olivat juridiikka, pyhät kielet, fysiikka ja botaniikka, valtio-oppi ja historia, logiikka ja metafysiikka, kaunopuheisuus, matematiikka, lääketiede (Helsingin yliopisto 1640-1990, I osa, s. 78, Matti Klinge et al.).

Monialaiseksi ja pirstaleiseksi on opetus- ja tutkimusmaailma kasvanut, kun jo pelkästään Helsingin yliopistossa on nyt 11 tiedekuntaa: humanistinen, käyttäytymistieteellinen, oikeustieteellinen, teologinen, valtiotieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, lääketieteellinen, bio- ja ympäristötieteellinen, eläinlääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen ja farmasian tiedekunta.

Se, mikä oppiala, oppituoli tai oppiaine milloinkin on kuulunut mihinkin tiedekuntaan, on sitten vaihdellut melko lailla, ja aikojen alussa yhden miehen osaamisen varassa oli moni asia.

Luonnontutkija Pehr Kalm innostui empiirisestä tutkimuksesta 1700-luvulla, teki säähavaintoja ja keräsi tutkimusretkillään huomiota ”luonnonhistoriasta, fysiikasta, lääketieteestä, talousopista ja muinaismuistoista”. Hänet nimitettiin talousopin professoriksi ja hän suuntautui myös teologiaan. Vuonna 1757 hänet vihittiin Piikkiön kirkkoherraksi.

Mitä kaikkea  tekikään Johan Gadolin, suomalaisen kemian isäksi sanottu tiedemies? Hän oli kemisti, fyysikko ja mineralogi, joka löysi maametalleihin kuuluvan metallimaisen alkuaineen, yttriumin. Professori Gadolin kirjoitti myös maamme ensimmäisen farmakopean eli lääkeaineita määrittelevän ohjekirjan.

Nämä aikansa monitaiturit, nämä alkuaikojen 11 tiedemiestä ja monet kumpanit, liikkuivat näennäisen vaivatta aiheesta, ilmiöstä ja maasta toiseen. Sama taiturillisuus on tieteissä ja niiden rajoilla edelleen, tutkimusryhmissä ja niiden välisessä yhteistyössä eri alojen välillä. Se voi olla virtuaalista tai pieniä kristalleja, aina kiinnostavaa, usein uutta.

*******************************

Lue lisää AID-istuntojen aihepiireistäTieteessä tapahtuu -lehdessä:
http://www.helsinki.fi/tint/aid_articles.htm

Seuraava kuolemansyyt-tilasto ilmestyy vuoden 2015 lopussa. Katso Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. 2013, Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolemansyyn ja iän mukaan 2013, molemmat sukupuolet. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.2.2015]:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2013/ksyyt_2013_2014-12-30_tau_001_fi.html

Euroopan farmakopea sisältää sitovat laatuvaatimukset lääkeaineille, apuaineille ja lääkevalmisteille:
http://www.fimea.fi/lait_ja_ohjeet/euroopan_farmakopea#sthash.JmUxwDPJ.dpuf

Luettelo lääkeaineiden yleisnimistä 2014:
http://www.fimea.fi/download/27970_INN_ad_72_2014_12.pdf