Kuvia tieteellisen julkaisemisen trendeistä

Julkaisujen määrä ja sisältö Helsingin yliopistossa vuosina 2005-2012/13; jostakin lähdetään ja johonkin päädytään. Jos luen raporttia oikein, sen voi kiteyttää näin: toivomuslistalla olisi sitten lisää kansainvälisessä yhteistyössä tehtyä tieteidenvälistä tutkimusta. – Varmaankin toive, joka ei ole vain helsinkiläisellä muistitikulla vaan myös jossain yhteisessä akateemisessa isossa tietopilvessä?

Helsingin yliopiston kirjasto on tuottanut mielenkiintoisen kuvauksen siitä, miltä yliopiston tutkimus näyttää sen tutkijoiden julkaisujen valossa. Raportti näyttää sen, ketkä ovat julkaisseet yhdessä ja mistä yliopistoista nämä tutkijat ovat. Värillä on nyt väliä: Trendikartassa iso punainen pallura on julkaisuissa menestyvä viitattu tieteenala, kuumaa ja hottia. Sininen on kylmä väri, viileä, eikä ehkä ala, jota se kuvaa enää ole kovin kiinnostava?

Juha Rikama pohti Tieteessä tapahtuu 2/2015 -lehdessä kiinnostavasti sitä, missä vaiheessa tulkinta tiedosta muuttuu tosiasiaksi, yhteiseksi totuudeksi. Hän nostaa esille tiedon käyttäjän, yleisön vaikutuksen, joten onneksi kirjaston asiantuntija Eva Isaksson sanoo raporttia esitellessään heti, että ”tulokset ja prosessi riippuvat datasta ja valinnoista”.

Tieteidenvälinen kansainvälinen yhteistyö hehkuu punaisena

Yliopistot profiloituvat nyt uudeksi, tekevät valintoja. Helsingissä työn alla on yliopiston strategia vuosille 2017-2020. Olemassa on myös yliopiston Visio400-ryhmä. Sen työ päättyy tämän vuoden syyskuun lopussa. Sekin katsoo trendejä, megatrendejä ja muutoksia toimintaympäristössä. Ja sen tulee nostaa esiin asioita, joista emme nyt vielä edes tiedä.

Hallituksen päätöksiä tulevasta voi seurata täällä. Katsaus viime vuoteen on juuri ilmestynyt.

Painoalatyössä haetaan vahvuuksia, nousevia tieteenaloja sekä yhteisiä teemoja usean tieteen alalta, sanoo kehitysjohtaja Ritva Dammert Helsingin yliopistosta. Ja ymmärtää sen. Jos opetus- ja kulttuuriministeriö antaa rahanjaossaan korkeimman tason kansainväliselle tieteelliselle julkaisulle kertoimen 3 tai 4, ja vertaisarvioimaton yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuva yleistajuinen julkaisu saa kertoimen 0,1, väreillä on pian paljonkin väliä.

Raportin visualisoinnissa punaisin ja suurin ala on hauskasti tieteidenvälisyys, silmämääräisesti sitä seuraavat nanotiede, sosiologia, lingvistiikka, ilmakehätiede. Katso ihmeessä trendikarttaa!

Menestyneimmät tieteelliset julkaisut tulevat laajasti ottaen luonnontieteistä

Alat, jotka tuottavat eniten kansainvälisiä julkaisuja, jotka noteerataan Web of Sciencessä (WoS) ja joihin viitataan, sitä siis nyt on analysoitu. Yliopiston tutkijoiden WoS-julkaisuja ja niiden päälle vielä hiukan muutakin, sillä WoS-dataa on täydennetty tarkistetuilla tiedoilla Tuhat-tutkimustieotokannasta.

Erityisen menestyneet Web of Science -alat ja viittausluvut 2005-2012/13:

Fysiikka, ydinfysiikka 5.49
Lääketiede, yleinen ja kansainvälinen 4.23
Fysiikka, monitieteinen 4.11
Matematiikka 2.56
Fysiikka, hiukkasfysiikka ja kentät 2.15
Tähtitiede ja astrofysiikka 2.09
Biologia 1.85
Filosofia 1.74
Genetiikka ja perinnöllisyystiede 1.70
Maataloustiede, monitieteinen 1.67
Kliininen neurologia 1.67

Koko yliopistossa viittausten määrän normalisoitu keskiarvo oli 1.43, kansainvälisen yhteistyön luku oli 1.80; viitatuimpien 10 prosentin kuuluvien osuus koko yliopistossa oli 13.69 ja kansainvälisesti 17.42.

Lääketiede, biotieteet ja useat luonnontieteet ovat hyvin edustettuina listassa yllä, sen sijaan humanistiset ja useat yhteiskuntatieteet näkyvät huonosti. Se nyt johtuu siitä valinnasta. Tutkittu on 7 tieteenalan ja 35 tutkimusalan julkaisutrendejä aikavälillä 2005-2012/2013, työtä teki 30 henkeä Helsingin yliopistossa. Yliopiston julkaisut WoS-raakadatatietokannasta poimi Leidenin yliopistossa toimiva tieteentutkimuksen keskus CWTS.

Analyysin kohteena olivat artikkelit, katsaukset ja kirjeet, yhteensä 28 357 julkaisua. Julkaisut olivat vuosilta 2005-2012 ja viittaukset vuosilta 2005-2013, eli vuodelta 2013 laskettiin vain viittauksia, ei enää julkaisuja.

Tulosten mukaan kansainvälinen yhteistyö lisää julkaisujen näkyvyyttä ja tuottaa viittauksia Web of Sciencessa. Yli puolet 28 000 julkaisusta oli tehty kansainvälisenä yhteistyönä. Niin ikään 400 000 viittauksesta yli puolet, 265 000 liittyi kansainväliseen yhteistyöhön.

Sitä vastoin tutkimus Helsingin yliopiston sisällä tai kansallisena yhteistyönä ei lisää tutkimusjulkaisujen näkyvyyttä, yksinkertaisesti syystä, että niihin ei viitata. Itse asiassa Web of Science sisältää 10-20 prosenttia töitä, joihin ei koskaan viitata. Ei-viitattujen osuus koko yliopistossa oli 12.32 prosenttia, kansainvälisessä yhteistyössä luku oli 10.2.

Viimeinen luku on varsin tyly. Ei-viitattuja töitä oli 18.95 prosenttia, jos tutkimusta ei ollut tehty yhteistyössä tai se on vain Helsingin yliopiston sisäinen työ.

Kun Web of Science ei riitä

Web of Science ei tietystikään riitä kaikkeen, ja niin kirjasto teki täydentävän analyysin yliopistolle ja sen jokaiselle tiedekunnalle Tuhat-datasta vuosille 2010-2013. Se katsoi julkaisujen määrät ja tyypit, niissä käytetyt kielet sekä kirjoittajien määrät tiedekunnittain ja koko yliopistossa.

Tämän lähilukemisen mukaan yleistajuiset artikkelit ovat vähentyneet 3-4 vuoden aikana eikä yllätys liene sekään, että tieteen kieli on englanti – suomenkieliset julkaisut ovat vähentyneet Helsingin yliopistossa.

Muitakin havaintoja aineistosta voi tehdä. Yhden tiedekunnan tutkimus jakautuu eri tieteenaloille, se jo synnyttää tieteidenvälisyyttä. Affiliaatiot, tai oikeammin niiden puuttuminen ja esiin kaivaminen, ovat panneet kirjastolaiset lujille, samoin kuin tietojenkäsittelytieteilijöiden tapa julkaista työnsä konferensseissa eikä yleisissä tiedejulkaisuissa.

Hankalat kohdat aineistossa on ratkaistu, ja lopputuloksesta on myös siivottu pois 528 kappaletta matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan hiukkasfysiikan julkaisua, joissa kirjoittajia oli 100-2000 ja aiheena työ hiukkastörmäyttimellä Cernissä.

Kaikkien julkaisujen, 48 642 kappaletta, analyysit tekivät Maria Forsman, Kari Haatanen ja Isaksson.

No miltä tutkimusalojen visualisointi näyttää?

Niille aloille, joissa julkaisuja oli yli 100 kappaletta, kirjasto teki tutkimusaiheista myös alakohtaisia visualisointeja. VOSviewer-visualisointien tarkoituksena on antaa havainnollista lisätietoa sisällöistä, eli näyttää, mitä ja keitä tutkimusta lukujen ja otsikoiden takana on.

Lauri BangJari Friman ja Isaksson loivat termikartat ja löysivät tieteen kuumat kasvualat. Kirjaston väki poimi ohjelmallisesti termikarttoihin asiasanoja julkaisujen otsikoista ja abstrakteista ja tunnisti termien läheisyyden ja muutoksia niiden esiintyvyydessä.

Kuvissa väri on työn impakti, vaikuttavuus eli esiintyvyyden muutos, ja palluran koko on tutkijoiden yhteistyön määrä. Avainsana lämpenee aikajanalla, ja yhteistyö kasvattaa linkin vahvuutta eli palluran kokoa.

Yhteistekijyyskartat näyttävät sen, ketkä ovat julkaisseet yhdessä ja minkä yliopistojen kanssa on julkaistu yhdessä.

Miten tämä mihinkään liittyy?

Yliopiston kirjasto tilasi Leidenin yliopiston CWTS:n kehittämän tieteen- ja tutkimusalakohtaisen analyysiin ajanjaksolle 2005-2012/13. Työ alkoi kesällä 2014, ja Leidenin lopullinen raportti tuli joulukuussa 2014. Kirjasto teki omat täydentävät ja tarkistavat lisäanalyysinsä  ja järjesti julkaisutuloksista seminaarin  helmikuun lopussa.

Tehtiin bibliometrinen analyysi, ja käytössä oli osittamaton laskutapa, koska ei haluttu vertailla toimintaa vaan katsoa vain Helsingin yliopistoa. Jokainen julkaisu laskettiin 100 prosenttiseksi, riippumatta yliopiston tutkijoiden osuudesta. Näin nimenomaan yhteistyö eli yhteisjulkaiseminen näkyy, eikä aineisto asetu tiedekuntajakoon.

Huoli on tänään silti ehkä tässä: Korkeatasoinen tieteellinen julkaiseminen ei ole sama asia kuin päätöksentekoa tukevan tutkimustiedon tuottaminen. Vai onko tai voisiko edes olla? Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen lisäksi myös tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on noussut tiedepoliittiseen keskusteluun. Joten tietysti voi olla, että YVV-julkaisujen merkitys vielä rahanjaossa kasvaa. Tähän ainakin valmistaudutaan eri tahoilla.

Kaskas Media Oy on tiedeviestintään ja yhteiskunnalliseen tietoon erikoistunut viestintätoimisto. Se järjesti maaliskuussa seminaarin, jossa pohdittiin, miten yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta saataisiin tieteellisen julkaisemisen ohella kannattavaa. Lopputulemaan voi tutustua täällä.

Future Earth taas on vuonna 2012 aloittanut kansainvälinen globaalin muutoksen kymmenvuotinen tutkimusohjelma luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutukselle. Sen kansallinen komitea Future Earth Suomi on käynnistämässä verkostoa ratkaisukeskeisille tutkimushankkeille, niiden käynnistämiseen ja fasilitointiin, ja mukaan halutaan sekä tutkimustiedon tuottajat että sen hyödyntäjät.

Koska Strategisen tutkimuksen neuvosto painottaa monitieteisten tutkimuskonsortioiden muodostamista ja suunnitelmallista yhteistyötä tutkimustiedon hyödyntäjien kanssa, Future Earth Suomi oli mukana järjestämässä strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuutta maaliskuussa.

Siellä tuotiin yhteen tutkimushankkeita valmistelevia tutkijoita ja tutkimustiedon loppukäyttäjiä. Kävi ilmi, että käytännön haasteita vuorovaikutuksen suunnittelulle asettavat jo tieteen ja politiikan erilaiset aikajänteet.

Ehkäpä siksi tieteellisesti kunnianhimoisten kysymysten ja yhteiskunnassa vaikuttavien vastausten  välisessä tasapainottelussa erilaiset tiedon tuottajien, eli tutkijoiden, ja tiedon käyttäjien rajapintaorganisaatiot kuten Ympäristötiedon foorumi ja Future Earth Suomi ovat vielä isoksi avuksi, kun kaivataan uusia ideoita työhön niin kuin uudet rahoitusmuodot vaativat.

Tieteellinen julkaisu ei ole mikä tahansa teksti

Syksyllä 2014 Leidenista lähti myös manifesti. Sen mukaan määrällisillä analyyseillä halutaan tukea laadullista sisällönarviointia. Missäköhän sen voisi allekirjoittaa vai olisikohan yliopistopuoleen hommia tämä?

Toivottavasti ainakaan tähän ei ihan heti tarvitse mennä: Tekstipalvelu  on uusi verkkopalvelu, josta voit hankkia minkä tahansa tekstin alkaen 20 senttiä kirjain. Työstä vastaa joukko toimittajia, kirjailijoita ja mainosalan kirjoittajia.

Tämän tiedon välitti Deski.fi, joka on viestintätoimisto Deskin ylläpitämä tiedotepalvelu toimittajille. Ideasivuston tiedotteet, artikkelit ja videot ovat vapaasti ainakin toimittajien käytössä.