Kuva 6
Nimikointi oli paitsi tarpeellinen myös tärkeä tekstiilien omistajan taidonnäyte, jota jo nuorena tyttönä alettiin harjoitella. Tyypillinen talouspyyhe on punavalkoinen ja tyypillinen nimikointi on ristipistoin ommeltu kirjainpari, jonka yhteyteen saatettiin vielä ommella sarjan järjestysnumero tai valmistusvuosi. 
HYM KÄS 828.1

Kuva 7
Tällainen damastipyyhe on todellinen aarre. Korko-ompelukirjaimet HL ovat ompeluteknisesti vaikeat ja edellyttävät hyvin harjaantunutta silmän ja käden yhteistyötä. Punainen kehyskuviointi on ommeltu pienin varsipistoin.
Näitä pyyheliinoja on museossamme kaksi kappaletta, mutta niitä on alun perin saattanut olla tusina. Kapioiden joukkoon on varmasti kuulunut myös useita damastisidoksisia pöytäliinoja, joiden kulmaan on saatettu ommella kookas monogrammi.
HYM KÄS 832.6

Kuvat 8a ja 8b
Pyyhe on ilmeisesti mankeloitu vielä taiteltuna, koska selkeitä taitteita arvostettiin ja siten liinavaatekaapin pyyhepinot saatiin erittäin täsmällisiksi. Tekstiilin kannalta ajateltuna tällainen viimeistely on kuluttavaa. Museossa voi nähdä esineitä, joissa mankelitaitteiden kohdat ovat murtuneet.

Toimikassidoksinen pyyhe on neiti Aune Krohnin jäämistöä. Kirjaimet on kauniisti sovitettu sidosraitaan.
HYM KÄS 647.189.

Kuva 9.
Pyyhkeiden numerointi antoi mahdollisuuden tarkistaa, ettei mitään kadonnut ja lisäksi numerot ohjasivat  tasaiseen käyttöön, kun pyykistä tulleet pantiin numerojärjestyksessä pinon alimmaiseksi.
Kuvan pyyhe on valmistettu 1800-luvulla hienosta pellavadamastista. MS on nimikoitu ristipistoin. Kirjaimet viittaavat Mathilda Ståhlbergiin.
HYM KÄS 883.40.