Maailma muiden silmin eli omahyväisten länsimaalaisten kupla

Viimeisinä presidenttikuukausinaan  Sauli Niinistön patisti suomalaisia suhtautumaan uudella tavalla ”globaalin etelän” maihin. ”Meidän” eli länsimaalaisten olisi opittava näkemään maailma myös muiden silmin. Median mukaan hän totesi muun muassa ”Nyt on tarve keskustella erityisesti niiden kanssa, joiden näkemykset eivät ole samanlaisia kuin meidän. Enää ei voi olla opettajamaista karttakeppi-puuhaa.” Uusi presidentti Alexander Stubb on sivumennen viitannut samaan asiaan. Toisenlaisen ajattelumallin opettelu on vaativa tehtävä. Harjoitteluksi käy Ukrainan sodan näkeminen niiden toisten silmin.

Lue loppuun

Mitä tekoäly “tietää” tai ”ei tiedä” venäläisestä mentaliteetista?

Kysyin Chat GPT ja Bing GPT-4 -ohjelmilta, mitä ne tietävät venäläisestä mentaliteetista – en sen vuoksi, että oppisin jotakin uutta, vaan verratakseni tekoälyn antamia vastauksia siihen tietoon, mitä minulla on asiasta. ”Tieto” on tietysti omalta osaltanikin suhteellinen käsite. Käsitykseni venäläisistä perustuu siihen, mitä olen itse subjektiivisesti kokenut ja mitä olen muiden kirjoittamina lukenut. Esitin kysymykseni tekoälyohjelmille varmuuden vuoksi kolmella kielellä, englanniksi, venäjäksi ja suomeksi.

Lue loppuun

Talouden ymmärtäminen – podcastien herättämiä ajatuksia

Bensan ja sähkön hinta puhuttavat. Korkojen nousu huolestuttaa. Inflaatio pistää miettimään, mihin rahat riittävät. Monet pohtivat, miten yhteiskunnan rahat riittävät tulevaisuudessa eläkkeisiin, kun väestö vanhenee ja syntyvyys pienenee. Omien rahojemme käytöstä päätämme me itse, mutta taloutemme liikkumavaran säätelevät meitä suuremmat voimat. Näihin aiheisiin johdattelevat podcastien #62-#64 asiantuntijavieraat Sixten Korkman, Jari Elovaara ja Mikko Kuusela. Jari Elovaara toimii professorina Helsingin yliopistossa, jossa Mikko Kuusela on paraikaa työelämäprofessorina; Sixten Korkman on ollut työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa.

Lue loppuun

Rasismin nollatoleranssi ja hallituksen tiedonanto

Ensin keskustelu kävi kuumana nollatoleranssista, nyt pohditaan mitä hallituksen rasisminvastainen tiedonanto oikeasti tarkoittaa. Ehkä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mistä rasismissa on pohjimmaltaan kyse. Hallitus määrittelee sen suunnilleen samaan tapaan kuin Suomen Punainen Risti: ”Rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.” Mutta miten ”alempiarvoiseksi määrittely” tapahtuu käytännössä. Sitä yritän selventää.

Lue loppuun

Miten lukea ja kirjoittaa tekstejä? – podcastien herättämiä ajatuksia

Suullinen kasvokkainen dialogi on kielenkäytön alkuperäinen muoto. Se on myös se käyttöympäristö, jossa kieli lapsena opitaan ja jossa sitä aikuisiällä eniten käytetään. Moderni yhteiskunta perustuu kuitenkin paljon myös kirjoitetun kielen varaan. Tieto siirtyy sukupolvelta toiselle suusta suuhun -menetelmän ohella myös teksteinä. Lait ja säädökset julkaistaan kirjallisessa muodossa. Keskustelemme työpaikoilla ja arkielämässä muiden ihmisten kanssa muutoinkin kuin kasvotusten lähettämällä erilaisia viestejä, jotka nykyään ovat melkein yksinomaan sähköisessä muodossa olevia tekstejä. Tekstin kirjoittaminen ja lukeminen on siis osa meidän jokapäiväistä kommunikaatiotamme. Podcast-jaksot #59- #61 on omistettu näille kysymyksille. Asiantuntijoina ovat professorit Pirjo Hiidenmaa, Hanna Meretoja ja Jukka Hyönä.

Lue loppuun

Eläimet kommunikoijina – podcastien herättämiä ajatuksia

Kaikki eliöt kommunikoivat tavalla tai toisella, myös solut keskenään, kuten Anu Wartiovaara kertoi podcast-jaksossa #19.Jaksoissa #56-#59 keskustelen eläinten kommunikaatiosta laajemmin. Miten ne viestivät toisilleen ja miten ihminen oppisi ymmärtämään niiden viestejä. Asiantuntijavieraina Emma Vitikainen, Tiina Raevaara ja Helena Telkänranta.

Lue loppuun

Mitä suomen kielelle kuuluu – podcastien herättämiä ajatuksia

Äidinkieli on monella tapaa ihmiselle arvokas pääoma. Se on yleensä tärkein ja helpoin kommunikaatioväline, mutta se on myös olennainen osa ihmisten identiteettiä ja kansaa yhdistävä tekijä. Siksi kaikki siihen liittyvä herättää helposti voimakkaita tunteita. Podcast-jaksoissa #53-#55 pohdin kolmen asiantuntija kanssa suomen kielen nykyistä asemaa ja tilaa. Alla oleva kooste perustuu professori Tuula Onikkijääskön, tutkija Janne Saarikiven ja emeritaprofessori Hannele Dufvan kanssa käymiini keskusteluihin. Koska olen kielentutkija, olen ujuttanut tekstiin myös omia ajatuksiani. Kyseiset kolme jaksoa – ja kymmenet muut podcastit – ovat kuunneltavissa täältä.

Lue loppuun

Voiko mediaan luottaa – podcastien herättämiä ajatuksia

Maailmankuvamme syntyy suurelta osin median luomien mielikuvien perusteella. Siksi on tärkeä pohtia, voimmeko luottaa mediaan? Heijastavatko sen eteemme heittämät uutiset luotettavasti ympäröivää maailmaa vai onko siinä vääristymiä? Pohdin näitä kysymyksin kolmessa peräkkäisessä podcastissa alan asiantuntijoiden kanssa. Vieraina olivat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Ylen ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoski ja mediatutkimuksen professori Esa Väliverronen. Näiden – ja kymmenien muiden podcastien – kuuntelun voi aloittaa täältä.

Lue loppuun

Visuaalista viestintää – podcastien herättämiä ajatuksia

Kun puhutaan kieli- ja kommunikaatiotaidosta, tarkoitetaan yleensä kykyä käyttää sanoja ja ymmärtää puhetta ja kirjoitusta. Usein unohdetaan, että suuri osa kommunikaatiosta tapahtuu visuaalisesti. Olennaista on tällöin kyky nähdä ja ymmärtää näkemänsä. On tilanteita, joissa näköaistin välittämä informaatio on keskeisessä roolissa. Tälle teemalle on omistettu jaksot #47-#49. Keskustelen taidemaalari Riikka Lenkkerin kanssa kuvataiteen kielestä, näyttelijä Iida-Maria Lindstedtin kanssa pohdimme teatterin kommunikaatioympyröitä ja tutkija Tuomo Hiippala johdattaa meidät kuvioiden ja diagrammien maailmaan.

Lue loppuun

Vieraalla kielellä – podcastien herättämiä ajatuksia

Harvoin enää kysytään Do you speak English? Oletetaan, että kaikki osaavat englantia. Osaamista on kuitenkin monenlaista ja englannin kieliäkin on erilaisia. Entä mihin tähtää koulujen kielenopetus: opettaako se välttämään virheitä vai selviytymään erilaisista kommunikaatiotilanteista? Näistä aiheista keskustelin podcasteissa alan asiantuntijoiden Raili Hildenin, Anna Maurasen ja Olli Silvennoisen kanssa jaksoissa #44-#46.

Lue loppuun