Nyt kolmatta kertaa julkaistava US News -ranking antaa samansuuntaisen tuloksen kuin muutkin vastaavat yliopistorankingit. Helsingin yliopisto on sadan joukossa, Aalto 286, viisi muuta suomalaista yliopistoa 500. parhaan joukossa. Myös alakohtaiset paremmuuslistat vahvistavat aikaisempia tuloksia: humanistisella alalla (Arts and Humanities) Helsingin yliopisto on täysin ylivoimainen Suomessa ja kansainvälisesti todella korkealla eli 52. Koska kyseisessä rankingissä on melko laaja kriteeristö, se antaa mahdollisuuden pohtia, millä tavalla olemme hyviä ja missä taas olisi vielä parannettavaa.

US News -ranking perustuu 12 kriteeriin, joiden painoarvo vaihtelee 2,5 ja 12,5 prosentin välillä. Kyseinen ranking eroaa muista siinä, että tieteenalakohtaisessa tarkastelussa eri kriteereiden painoarvo vaihtelee tieteenalarypäittäin, esimerkiksi julkaistujen kirjojen määrä otetaan huomioon vain humanistisella alalla. Tämä on varmaankin se suunta, johon rankingeja pitäisi kehittää. Jos Helsingin yliopiston sisällä vertaillaan julkaisujen absoluuttisia määriä, humanistiset alat eivät sijoitu kovin hyvin, mutta eri tieteenalojen vertailu tällä tavalla ei olekaan mielekästä eikä reilua. Kun humanistien julkaisujen määrää ja laatua verrataan alan sisällä maailmanlaajuisesti, pärjäämme erinomaisesti. Myös viittausten määrässä menestymme hyvin.

Maineen perusteella tehdyssä paremmuuslistassa olemme hieman kauempana kärjestä kuin julkaisujen määrässä. Selvästi heikoin sijoitus tulee kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrässä. Kontrasti on suuri: julkaisujen kokonaismäärässä olemme 37. maailmassa, mutta yhteisjulkaisujen määrässä vasta 164. Tämä ei yllätä. Kansainvälistyminen on meillä vielä puolitiessä.

Kielellä tuntuu olevan merkitystä humanistisella alalla enemmän kuin muilla. Euroopan viiden kärki muodostuu brittiyliopistoista, kun taas luonnontieteissä kärkisijoilla on muidenkin maiden yliopistoja. Tätä taustaa vasten ei-englanninkielisen maan menestyminen humanistisella alalla on merkittävä saavutus. Niinpä ei ole yllätys, että Helsingin yliopisto on selvästi Pohjoismaiden paras humanistinen yliopisto, toisena oleva  Kööpenhaminan yliopisto on ”vasta” sijalla 85. Aarhus, joka THE-rankingissä on meidän kanssa Pohjoismaiden kärjessä, oli tällä kertaa kolmantena.

Entä miten menestymme yliopiston sisällä? Menestyykö Helsingin yliopisto jollakin alalla vielä paremmin? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Sijoituksia ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska on aloja, jotka eivät ole edustettuna kaikissa yliopistoissa. Hyvin menestyviä HY:n aloja ovat humanistisen alan lisäksi muun muassa ekologia ja ympäristötutkimus, geotieteet, mikrobiologia sekä molekyylibiologia ja genetiikka.

Rankingien laatimisen mielekkyys ja niiden luotettavuus herättää jatkuvaa keskustelua. Itsekin olen siitä kirjoittanut jo muutama vuosi sitten. Osallistuin myös EU-projektiin, jossa arvioitiin kriittisesti rankingejä ja kehitettiin uusin kriteereitä yliopistollisen tutkimuksen arviointiin.

Mitä kriteereiden luotettavuuteen tulee, niin US News -rankingin kärki on mielenkiintoisella tavalla yhdysvaltalaisempi kuin brittien Times Higher Education ja QS -rankingit. Kriteereiden valinnalla voidaan tietysti jonkin verran vaikuttaa lopputulokseen. Ehkä tässä voidaan nähdä taustalla oman maan yliopistojen piilomarkkinointia.

Vaikka me suomalaiset olemme syystäkin vähän skeptisiä rankingien suhteenille, niillä on suuri merkitys yliopiston kansainvälisen maineen luomisessa erityisesti Aasiassa. Tämä näkyy selvästi jokaisen kiinalaisen maahamme saapuvan delegaation kommenteissa.

Vielä varmuuden vuoksi täsmennys: Art and Humanities kattaa laajasti humanistisen alan. Kyseessä ei ole siis vain humanistinen tiedekunta ja siellä tehtävä tutkimus, vaan myös teologia ja historian tutkimus riippumatta, missä tiedekunnassa sitä tehdään.