Kognitiivisten taitojen testi yliopistolle!

Erilaiset pippalot ovat hyvä ympäristö yllättäville ajatuksille, kun ollaan seisaaltaan ja kohdataan ihmisiä, joita ei päivittäin tavata. Näin ajatukset lähtevät lentoon ohi ja yli arjen normaalien kuvioiden. Pari päivää sitten jaettiin yliopiston yritysyhteistyöpalkinto. Asia oli juhlimisen arvoinen. Se kirvoitti myös innovatiiviseen ajatteluun, joka seurauksena ryhdyimme Patrik Scheinin kanssa ideoimaan kognitiivisten taitojen testiä yliopistoon. Näin se meni.

Kysyin lääkiksen dekaanilta Risto Renkoselta, onko heillä vielä käytössä ns. progress test, joka kertoo opiskelijan menestyksen prosenttiosuutena valmiin lääketieteen lisensiaatin kokonaistietomäärästä. Olin itse tutustunut testiin jo 1990-luvun alussa Maastrichtin yliopistossa ja tiesin, että se on käytössä myös Suomessa. Testi on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen. Kaikilla kursseilla järjestetään sama testi, joka koostuu 500:stä väittämästä. Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen ja väärästä menettää; voi olla myös vastaamatta. Lopullinen pistemäärä on siis oikeiden vastausten määrä vähennettynä väärien vastausten määrällä. Alkuvaiheessa opiskelijan menestys on vaatimatonta, hän saa ehkä 50 pistettä. Kun hän opiskelee eteenpäin, testin tulos kertoo, kuinka hänen tietomääränsä kasvaa. Viimeisen kurssin jälkeen keskiverto-opiskelija saa yli 300 pistettä.

Riston mukaan testi on edelleen käytössä, tosin hieman mukailtuna. Hän myös kertoi, että joillakin erikoislääketieteen aloilla on käytössä yleiseurooppalainen testi. Olemme käyttäneet progress testin muunnosta myös venäjän opiskelijoiden kielitaidon testaamiseen. Perusidea on sama, mutta väitekysymysten sijasta käytetään vaihtoehtokysymyksiä. Jotta testi edes hieman simuloisi aitoa keskustelutilannetta, tehtäviin pitää vastata tietyn ajan kuluessa.

Tästä keskustelu laajeni yhteismitallisten kansainvälisten yliopistoympäristöön soveltuvien testien tarpeellisuuteen. Euroopan maat kilpailevat siitä, kuinka suuri osa ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Laadulla ei voida kuitenkaan kilpailla, koska kukaan ei pysty sanomaan, tunteeko italialainen matematiikan, biologian tai englannin kielen maisteri yhtä hyvin oman alansa kuin suomalainen. Euroopassa on ollut jo vuosikausia vireillä AHELO-projekti, jossa pyritään kehittämään yhteismitallisia testejä ensin joillekin pilottialoille. Valtavista ponnisteluista huolimatta projekti etenee kovin verkkaisesti.

Tässä vaiheessa kasvatustieteellisen tiedekunnan kohta väistyvä dekaani Patrik Scheinin heitti keskusteluun ajatuksen kognitiivisten valmiuksien testaamisesta. Tarkoitukseen on jo olemassa alariippumattomia testejä, joita käytetään lukiolaisten kognitiivisten taitojen testaamiseen, mutta vähän muokattuna ne soveltuisivat myös yliopistoihin. Pari väitöskirjaakin on jo tehty eli tyhjältä pöydältä ei tarvitse lähteä.

Bingo!! On loistava idea testata opiskelijoiden kognitiivisten valmiuksien kehittymistä. Me hehkutamme, että nimenomaan yliopistot kehittävät kognitiivisia kykyjä, jotka ovat melkeinpä tärkeämpiä kuin opiskeluihin sisältyvä faktatieto. Voimmeko osoittaa, että näin todella tapahtuu?

Eli tehdään näin: Patrik keskittyy tutkimusvapaavuotenaan tällaisen testin kehittämiseen yhdessä kollegojensa kanssa. Testi otetaan käyttöön vuonna 2019. Se tehdään aloittavilla opiskelijoilla sekä kandi- ja maisterivaiheen lopussa. Heti ensimmäiset tulokset ovat hyvin kiinnostavia, mutta erityisen jännittävää on nähdä mitä seuraa, kun yksi opiskelijaikäluokka on suorittanut saman testin useampaan kertaan. Jos heidän kognitiiviset taitonsa eivät ole kehittyneet yliopistossa opiskelun myötä, meidän on joko muutettava opetusmetodeja tai lopetettava puheet yliopistojen ainutlaatuisuudesta kognitiivisten taitojen edistäjänä.

Kuulen jo korvissani tuhat ja sata estettä testin järjestämiselle. Sen laatiminen ja käyttäminen ei kuitenkaan olisi mikään ylivoimainen ponnistus. Se osoittaisi, että Helsingin yliopisto haluaa kehittää toimintaansa ollakseen entistä vahvempi toimija maailmassa ja Suomessa. Kognitiiviset taidot ratkaisevat yliopistosta valmistuneiden menestyksen nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jossa nimenomaan akateemisen koulutuksen saaneilta odotetaan kykyä ratkaista monimuuttujaisia ongelmia.

One thought on “Kognitiivisten taitojen testi yliopistolle!

  1. Näin maallikkona (opinnot jäivät Turun yliopistossa gradua vaille kesken, kun päädyin sanomalehteen toimittajaksi ja sittemmin toimitussihteeriksi) ajattelen, että systeemi kognitiivisten taitojen testaamiseen vaikuttaa käyttökelpoiselta. Korkeakouluopinnot ovat tärkeä portti tulevaisuuteen valmistuville nuorille ja yhteiskunnallinen panostus on niihin merkittävä. Olisi oivallista löytää työkalu, joka asettaisi eri oppiaineiden oppimistulokset edes jotenkin yhteismitallisiksi. Muutosvastarinta on aina kovaa, mutta niin on maailman muutoskin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *