Maailman osaavin kansa

Kun valmistelimme Suomalaisen tiedeakatemian COVID-ryhmässä kannanottoa Taipuu vaan ei taivu, puhuimme jatkuvasti koulutuksen ja osaamisen keskeisestä roolista. Se on paras rokote salaliittoteorioita, valeuutisia ja holtitonta käyttäytymistä vastaan. Ilman korkeatasoista koulutusta meidän kaikkien käy huonosti, eikä vaan kriisiaikana vaan muutenkin. Käymämme keskustelu toi mieleeni vajaa kymmenen vuotta sitten julkaistun tavoiteohjelman ”Maailman osaavin kansa 2020”. En käy tässä arvioimaan, missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet. Sen sijaan listaan omia näkemyksiäni siitä, millainen voisi olla maailman osaavin kansa. Ajatukseni pohjautuvat alustukseen, jonka pidin silloisen opetusministerin Jukka Gustafssonin pyynnöstä eräässä tavoiteohjemaa valmistelevassa seminaarissa.

Lue loppuun

Mitä kaikkea voidaan tutkia!

Keskusteluntutkimuksen päivät ovat riemastuttava tapahtuma. Tälläkin kertaa kahteen päivään oli pakattu läkähdyttävä määrä jännittävää uutta tietoa ihmisten välisestä  vuorovaikutuksesta. Mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä selvemmäksi on tullut se, kuinka vähän vielä tiedämme tästä kaiken inhimillisen toiminnan perustana olevasta ilmiöstä. Mutta ei hätää: tiedämme kaiken aikaa lisää, koska tutkimus etenee laajalla rintamalla. Tässä joitakin haarukkapaloja. Monista teemoista voi lukea lisää keskustelunanalyysi-blogeista.

Lue loppuun

Tieteen väärinkäyttöä: kiroilu ei ole helvetin hyvä tapa

Kaksitoistavuotias Jani oli saanut kaveriltaan whatsapp-viestin, jossa kerrotaan, että kiroileminen on hyvä tapa. Hän pistää viestin eteenpäin kaikille kavereilleen ja rientää sitten vaarinsa luo ja sanoo: ”Hei, sä oot vitun vanhanaikainen, kun et anna mun kiroilla”. Vaari on äimänä ja kysyy, miten niin. Kaverit kertoi, että kannattaa kirota, Jani vastaa. Ei sun pidä uskoa kaikkea, mitä kaverit kertoo, vaari opastaa. Sitten Jani täräyttää: ne sanoi, että se on tieteellisesti todistettu. Vaari huomaa Janin puheesta, että tämä käyttää ensimmäistä kertaa tätä ilmaisua ja häntä rupeaa naurattamaan. Vai ihan tieteellisesti todistettu, hän naljailee.

Lue loppuun

Kivisen Venäjä-tutkimuksen teesit

Aleksanteri-instituutin pitkäaikainen johtaja professori Markku Kivinen piti torstaina jäähyväisluentonsa, jossa hän naulasi tutkimukselliset teesinsä tulevien tutkijasukupolvien käytettäviksi. Tällaista sisältöä saattoi odottaa jo luennon otsikon perusteella: ”Legacies and choices: Is there a road to freedom?”. Tunteikkaassa puheessaan Kivinen kritisoi sekä mediaa että länsimaisia tutkijoita siitä, että Venäjä kuvataan säännöllisesti mustavalkoisin värein – usein pelkällä mustalla. Kiviselle Venäjä näyttäytyy paljon moni-ilmeisempänä ja ristiriitaisempana maana, valtiona, kulttuurina ja ilmiönä.

Lue loppuun

Honkelan rauhankone lähti käyntiin

Kun haastattelimme Timo Honkelaa yhtenä digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuurin hakijoista vuоnna 2013, hän mainitsi, että tämä on hänelle loistotehtävä, jollaisesta hän on aina haaveillut. Hän tarkoitti erityisesti sitä, että pääsee toden teolla hyödyntämään teknologista osaamistaan humanististen kysymysten ratkaisemisessa. Oltuaan tässä tehtävässä vain alle vuoden Timon elämässä tapahtui dramaattinen käänne, kun hänellä todettiin aivokasvain. Leikkaus onnistui ja Timo sai lisäaikaa elämäänsä. Viime syksynä ilmestyi hänen kirjansa Rauhankone: tekoälytutkijan testamentti. Kirja on monessa mielessä ainutlaatuinen.

Lue loppuun

Kognitiivisten taitojen testi yliopistolle!

Erilaiset pippalot ovat hyvä ympäristö yllättäville ajatuksille, kun ollaan seisaaltaan ja kohdataan ihmisiä, joita ei päivittäin tavata. Näin ajatukset lähtevät lentoon ohi ja yli arjen normaalien kuvioiden. Pari päivää sitten jaettiin yliopiston yritysyhteistyöpalkinto. Asia oli juhlimisen arvoinen. Se kirvoitti myös innovatiiviseen ajatteluun, joka seurauksena ryhdyimme Patrik Scheinin kanssa ideoimaan kognitiivisten taitojen testiä yliopistoon. Näin se meni.

Lue loppuun