Jo alussa meille nousi näkemys, että Myllypuron kampuksen ja ostoskeskuksen tulisi kytkeytyä toisiinsa paremmin. Tavoitetta tuki asukasyhdistyksen toive ostoskeskuksen elinvoimaisuuden nostamisesta sekä ostarin uudistamisen vaiheista ja seurauksista tehty tutkimus, mutta myös yleiset tavoitteet Myllypuron kehittämiselle kaupungin ja suunnittelijoiden näkökulmasta.
Analysoimme alueen käyttäjäryhmiä ja mietimme alustavasti, millaisissa paikoissa eri ihmisryhmät liikkuvat eri aikoina ja mitä he tekevät. Oman ryhmämme erityinen näkökulma on opiskelijat ja asukkaat. Teimme erilaisille asukas- ja opiskelijaprofiileille päiväaikataulut, jotka kytkimme numeroiduilla täplillä karttaan.
Yksi ryhmästämme kävi myös Rakennusarkkitehtikillan vuosijuhlilla haistelemassa, millaisia toiveita rakennusarkkitehtiopiskelijoilla tai ainejärjestöllä voisi olla Myllypuron suhteen. Kävi ilmi, että aihe ei tuntunut haastatelluista opiskelijoista vielä kovin konkreettiselta, koska aikataulu on muuttunut ja he eivät tiedä tulevatko itse opiskelemaan Myllypurossa. Kenties käytämme kontaktia hyväksemme myöhemmin ja pyydämme vaikkapa kommentteja ideoillemme.
Mielessämme syntyi konsepti opiskelijoiden pyörittämästä kahvilasta ostarilla, missä opiskelijat saisivat yhdistystoiminnalle ja vapaa-ajanvietolle tiloja, mutta samalla olisi kosketuspinta alueen asukkaisiin. Myllypuron asukastila Myllärin sosiaalityöntekijän ja ostaritutkimuksen mukaan erityisesti nuorilta ja jo täysi-ikäisiltä nuorilta aikuisilta puuttuu paikka, missä hengailla iltaisin, jos ei halua tai ei voi vielä mennä baariin.
Tutkimme Myllypuron ostarilla vapaana olevien liiketilojen pohjapinta-aloja ja havainnollistimme sopivaksi kokemamme n. 130 m2 kokoisen tilan käyttömahdollisuuksia suunnittelemalla sinne esimerkkisisustuksen. Sijoitimme tilaan esteettömän WC:n, varastokoppeja opiskelijajärjestöille ja 120cm halkaisijaltaan olevia pyöreitä pöytiä. Jaoimme tilan yleisöltä suljettuun opiskelija-aktiivien käytössä olevaan tilaan, jossa voi pitää kokouksia ja mistä on pääsy varastoihin, sekä yleisölle avoimeen kahvilatilaan.
Teimme Myllypuron alueesta SWOT-analyysin, jolla haravoimme tärkeimpiä kehityspisteitä. Viime viikon perjantaina saimme kuullu Metlan pääsihteerin näkökulmia esittelemiimme ideoihin. Havaitsimme, että kaikkea mitä olemme ylipäänsä keksineet on jo ajateltu, ja monessa tapauksessa meitä pidemmälle. Pääsihteerin näkemyksen mukaan se ei kuitenkaan haittaa, koska voimme viedä ajatuksia pidemmälle. Päätimmekin, ottaa positiivisenä seikkana sen, että Metka on jo ajatellut hieman vastaavanlaista tilaa ostarille. Mielestämme se osoittaa sen, että tilalle voisi olla oikeasti tarvetta. Meidän roolimme voi olla yhdistellä konseptia eri käyttäjäryhmien tarpeisiin ja etsiä aiheeseen liittyvää tutkimusta, joiden avulla päästään parempaan lopputulokseen. Samalla päätimme keskittyä tähän näkökulmaan. Keskittyminen spesifiin konseptiin on perusteltua, jotta tuloksista on jo kaikkea ajatelleelle Metkallekin jotain hyötyä 😀
Tähän mennessä olemme jalostaneet kahvila-ajatustamme pidemmälle ja konsepti elää yhä. Käytämme sitä myös löytämiemme tutkimusainoistojen peilaamiseen käytännön tasolla. Opiskelijat voisivat järjestää kahvilassa pop-up henkistä toimintaa, jossa he kutsuisivat tietyn järjestön tai ihmisryhmän tilaan toteuttamaan itsensä näköistä toimintaa kuukauden ajaksi. Opiskelijat toimisivat toiminnan fasilitaattoreina. Esimerkkiryhmä voisi olla vaikkapa jokin maahanmuuttajaryhmä lähialueelta. Koska kahvilalla on potentiaalia myös nuorten aktivoinnissa, täytyisi ratkaista, mitkä ovat alkoholiin liittyvät säännöt ja käytännöt. Lopputulos voisi olla tila, joka ei erottele eri ikäryhmiä, mutta on silti omaleimainen paikka, jonka tapahtumilla on kausittain vahva omanlainen luonne.
Seuraavaksi aiomme tutkia, mitä meillä olleista luennoista ja niihin liittyvistä materiaaleista voimme ammentaa valitsemaamme näkökulmaan ja konseptiin. Lopputulos näillä näkymin on jotakin konseptisuunnitelman ja kokoavan tutkimuksen välimaastosta. Luentojen näkökulmista mainittakoot vaikkapa Aallon Design Factoryn tiloja ja sosiaalista fasilitointia käsittelevä luento, koska sosiaalinen fasilitointi on varmasti sellainen, mihin tässä pyrimme. Suomen Yliopistokiinteistöissä työskentelevä luennoitsija puolestaan vertasi tilasuunnittelua iPhoneen palvelualustana. Tämäkin sopii konseptiimme. Kaupunkiekologisen näkökulman olemme suurimmaksi osaksi päättäneet jättää toiselle ryhmälle, mutta mikäli mietimme kahvilatilan jatkumista ulkotilaan, saatamme ehdottaa jotakin “ulkotilan sisustusratkaisuja”, jotka voivat sisältää kasvimateriaalia ja tällöin saavat kaupunkiekologisen ulottuvuuden. Tietysti voisimme myös kuvitella että opiskelija-aktiivit ovat eläimiä, joilla on habitaattilaikkuja ympäri Myllypuroa 😛 Lisäksi tutkimme kirjallisuuden avulla alueen historiasta nousevia identiteettitekijöitä.
Tässä vielä muutama valikoitu Instagram-kuva merkinnällä #Myllypuro. Omalla vapaalla tulkinnallamme kuvissa näkyy mielestämme hyvin se, kuinka Itä-Helsinkiläiseen lähiöön liittyy oma karun kaunis estetiikkansa. Toisaalta metsälähiö on vihreä paikka, missä betoni ja vehreys vuorottelevat ja metro kulkee vehreyden halki. Myllypurossa voi kiipeillä sekä kiipeilytelineessä että puussa. Nuorison identiteettiin liittyy omanlaisensa itähelsinkiläinen lähiöiden gettonuori-identiteetti.
