Opiskelija- ja asukasryhmä:
Kävimme läpi erilaisia tutkimuksia, joita peilaamme valitsemaamme monitoimikahvila-konseptiin. Sovellamme Alexander Stubb -tyyppistä “kolme pointtii”-metodia, eli valikoimme tärkeimmät konseptiamme tukevat pointit tutkimuksista. Metodiamme voi kritisoida siitä, olemmeko mahdollisesti sivuuttaneet tutkimustuloksia, jotka eivät tue konseptia. Olemme kuitenkin pitäneet silmämme auki myös “konseptiamme vastaan” oleville tutkimustuloksille, mutta tutkimuksesta ilmeneviin konseptia koskeviin haasteisiin vastaamme lähinnä muuttamalla suunnitteluratkaisua sen mukana.
Samalla lähestymme projektissamme häilyvää tutkimuksen ja suunnittelun rajaa. Väitämme, että suunnittelu on joka tapauksessa valintojen tekemistä. Ei ole olemassa ratkaisua, joka voi ottaa huomioon aivan kaiken, mitä Myllypurosta, sen asukkaista ja opiskelijoista voimme tietää. Vallitsevien (esim. aika ja rakennuskustannukset) resurssien puitteissa priorisointia täytyy tehdä. Tutkimusryhmämme monitieteisyys jo itsessään johtaa tutkimusta ja suunnittelua yhdistävään tulokseen. Samalla erilaiset ajattelutapamme läpivalaisevat tuotettavaa materiaalia kriittisesti.
Kaikesta tutkimisesta huolimatta emme voi ikinä etukäteen täysin tietää, mihin valitut suunnitteluratkaisut lopulta johtavat, koska emme pysty menemään tulevaisuuteen tutkimaan vaikutuksia. Vastaavasti jälkikäteen tutkimalla emme voi tietää, millaiseen tulokseen jokin muu valinta olisi johtanut. Siksi tekemämme tutkiva suunnittelu onkin oikeastaan valistunutta arpapeliä.
Koska olemme tässä kohtaa ottaneet projektiin mukaan suunnittelukonseptin, alkaa se luonnostaan ohjata tutkimusnäkökulmaamme sen lisäksi, että mietimme opiskelijoita ja asukkaita. Konsepti toimii tutkimusta rajaavana näkökulmana, jota voi verrata tutkimuskysymysten asetteluun. Tutkimuskysymykseksi ikään kuin muodostuvat silloin: “miten kahvila-konsepti tulee järjestää, jotta se palvelee tarkoitustaan mahdollisimman hyvin?” ja “Mikä on sen tarkoitus?”
