Opiskelija- ja asukasryhmä:
Viimeisessä ohjauksessa meitä opasti muotoilija Antti Pirinen. Keskityimme miettimään lopputuotetta sekä käyttäjäprofiilien roolia tutkimuksessamme. Pirinen opasti meitä ns. persoona-menetelmän oikeaoppiseen käyttöön.
Olimme jo projektin lämmittelyvaiheessa määritelleet erilaisia käyttäjäryhmiä omaa päättelyämme käyttäen ja niiden pohjalta teimme vuorokausirytmiin liittyviä exeleitä. Tarkoituksena oli hahmottaa, millaiset ihmisryhmät saattaisivat käyttää kampusta eri aikoihin. Opiskelija-käyttäjäryhmien osalta teimme kartan (kuva 1), johon merkitsimme paikkoja, joissa ajattelimme opiskelijoiden käyvän vuorokauden aikana. Numeroimme paikat ja merkitsime vuorokausirytmi-taulukoihin paikkojen numeroita. Tästä olimme alustavasti ajatelleet tekevämme jonkinlaisia käyttäjäryhmätarinoita, jolloin myös luennoilla ja tehtävänannossa mainitut kerronnallisuuden keinot saataisiin käyttöön. Antti Pirinen ohjasi meitä kuitenkin akateemisempaan suuntaan.
Jotta suunnittelu on aidosti käyttäjälähtöistä, persoonien täytyy perustua tutkimustietoon, eikä olla pelkkää arvailua. Koska meillä ei nyt ole resursseja tehdä kattavaa käyttäjätutkimusta, etsimme tietoa persoonien taakse aiemmasta tutkimuksesta. Mikäli tutkimusta ei löydy tarpeeksi, arvaamme loput, mutta merkitsemme puutteellisen tiedon selvästi. Tämä on mielestämme hyväksyttävää, koska projektillamme on myös monta muuta tarkoitusta, kuten kokeilla tutkimustulosten ja suunnittelun yhdistämistä sekä osoittaa lisätutkimuksen tarve. Saimme myös ohjausta lopputuotteen havainnolliseen esittämiseen, missä muotoilijan näkökulma oli hyödyllinen.
Viime kerralla pohdiskelemaamme tutkimustulosten valikoitumiseen tuli persoonien myötä uudenlainen näkökulmaa rajaava elementti. Sen lisäksi että monitoimikahvila-konseptimme rajaa tutkimusnäkökulmaa, tutkimuskysymyksiä muodostuu myös käyttäjäprofiileja tarkentaessa. Mitä tarpeita myllypurolaisilla nuorilla on? Mitä vanhukset tarvitsevat? Mitä opiskelijat haluavat Myllypurolta? Vastauksia viimeiseen kysymykseen löytyy esimerkiksi hiljattain julkaistusta World Student Capital-tutkimuksesta, jonka julkaisutilaisuudessa kävimme (Kuva 2): http://worldstudentcapital.fi/fi/tutkimus/
Lisäksi olemme hieman leikitelleet alue-ekologian teorialla ja mietiskelleet Kampusta eri käyttäjäryhmien habitaattilaikkujen verkostona. Habitaatit ovat oheisella kartalla (kuva 3) niitä alueita, joissa ajattelemme tapahtuvan näiden ryhmien sosiaalista vuorovaikutusta ryhmän sisällä tai muiden ryhmien kanssa. Niissä kohdissa karttaa, joissa on useampi erivärinen täplä päällekäin on ikäänkuin korkea alpha-diversiteetti, joka luo potentiaalia ihmisten väliselle kohtaamiselle. Ekologian teorian ulkopuolelle jää vielä se, että tarvitaan jotain, mikä oikeasti saa ihmiset sosiaaliseen kanssakäymiseen toistensa kanssa. Toisaalta esimerkiksi arkkitehti Jan Gehlin mukaan (Kirja: Life Between Buildings) jo toisten ihmisten näkeminen on tärkeä sosiaalinen aktiviteetti kaupunkitilassa. Olisi kiva saada heidät sen lisäksi vielä tutustumaan toisiinsa.
Teimme projektin lopputuotteesta ns. planssisuunnitelman tai kuvakäsikirjoituksen (kuva 4) sekä listauksen tuotettavasta lopullisesta materiaalista. Merkitsimme siis slide kerrallaan, mitä materiaalia aiomme lopputuotteessa esittää. Seuraavaksi yhdistelemme ja täydennämme keräämäämme tiedot ja suunnitelmat suunnitelman mukaisesti. Tammikuussa kokoonnumme tekemään materiaalista suunnitelmien mukaisen taiton. Taittaessa pystymme vielä katsomaan projektia kokonaisuutena ja tekemään pieniä lisäyksiä tai karsintaa.
Kuva saattaa näyttää sekavalta, mutta ymmärrämme onneksi itse sen täydellisesti 😀
