Helsingin Sanomissa oli viime viikolla 29.9.2016 haastatteluuni pohjautuva Minä väitän -artikkeli “Sosiaalipsykologi: Sosiaalisen median fitness-kuvat ovat huono motivaattori liikunnalle – lannistavat ja lisäävät tyytymättömyyttä omaan vartaloon” . Siinä väitän, että vähän liikkuvien, huonokuntoisten ihmisten liikkumaan motivoimiseksi ei kannata nojata ns. fitspiration-kuvastoon. Fitspiration-kuvat ja -sloganit ovat liian etäällä vähän liikkuvan henkilön tilanteesta ja niillä saattaa olla paljon ei-toivottuja sivuvaikutuksia (kuten kuntotasoon sopimatonta äärimmäistä treeniä ja liikuntavammoja, ks. lisää alla listatuista kirjoituksista).

En tarkoita lytätä tai syyllistää ihmisiä ulkonäkömotiivista: Monien liikuntamotiivien joukossa juuri kropan ulkomuodon muokkaus on hyvin yleinen, monia meistä motivoiva tekijä. Varsinkin elämäntapamuutoksen alkuvaiheessa. Siinä ei ole mitään vikaa. Eikä fitness-kuvaston katselemisella ole kovakuntoisille urheilusta innostuneille välttämättä mitään haitallisia seurauksia, vaan se päinvastoin innostaa. Osa vähän liikkuvista voi myös löytää kipinän ja vision kuvista – eivät kaikki toki lannistu.

Silti kestävämmän elintapamuutoksen tuo tutkimusnäytönkin mukaan se, että motivaatiopohja on laajempi eikä nojaa yksinomaan ulkonäköseikkoihin: Liikunnan tavoitteita voidaan jaotella ns. sisäisempiin, omaehtoisiin ja ns. ulkoisiin tavoitteisiin. Sisäiset tavoitteet ovat yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin, sisäiseen motivaatioon ja kestävään elintapamuutokseen.

 Esimerkkejä liikuntaan liittyvistä sisäisistä tavoitteista:

• Parannan taitojani
• Parannan kuntoani
• Kohennan terveyttäni
• Nautin ja pidän hauskaa liikkuessani
• Nautin sosiaalisesta vuorovaikutuksesta
• Kehitän kaverisuhteita
• Vähennän stressiä

Esimerkkejä liikuntaan liittyvistä ulkoisista tavoitteista:

• Tulen paremmannäköiseksi
• Tuunaan kroppaani viehättävämmän näköiseksi
• Teen vaikutuksen muihin ihmisiin

Painonpudotuskaan ei ole liikuntatavoitteena välttämättä ulkoinen, jos ainoana syynä ei ole hoikka kroppa ulkonäön tähden: Ylipainon vähentäminen vaikuttaa myönteisesti useisiin terveysseikkoihin kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiin tai aineenvaihdunnan häiriöihin, ja huoli omasta terveydestä ja hyvinvoinnista johtaa liikkumaan – siten joskus laihtumistavoite heijasteleekin omaehtoista, sisäistä hyvinvointitavoitetta.

On ihan inhimillistä ja yleistä, että ihmiset huolehtivat, mitä hänestä ajatellaan, mutta mielestäni on tärkeää, ettemme ehdoin tahdoin ruoki toisissamme turhaa itsekriittisyyttä varsinkaan sellaisista asioista, joilla ei oikeastaan ole väliä. Ulkonäöllä ei ole loppupeleissä väliä, ihmisen hyvinvoinnilla on. Kiinnittäkäämme siis huomio omaan ja muiden hyvinvointiin. Se on psykologisesti terveellisempi ja kestävämpi liikunnan motiivi.

Näistä blogauksistani voit lukea lisää perusteluja väitteelleni:

• Miksi revimme fitness-julisteen palasiksi terveystiedon tunnilla?
• Viisi syytä, miksi ei kannata hikoilla parempi ulkonäkö mielessä
• Huonot laihdutusohjelmat ja ”fitness-buumi” vaikeuttavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä

LOPUKSI: Vetoomus personal trainereille ja liikunnan ohjaajille

• Muistakaa, että asiakkaat tulevat treenaamaan monin eri motiivein, ja tätä motiivipohjan monipuolisuutta ja laajuutta voi ruokkia! Vaikka kaikki ohjaajat eivät niin tee, usein jumppatunnilla tai netin treenivideoissa minua yritetään tsempata jaksamaan muistuttamalla, kuinka litteä vatsa, hyvännäköinen takapuoli tai kiinteämmät käsivarret tästäkin treenistä seuraa.
• Ehdotankin: Tsempatkaa meitä mieluummin muistuttamalla, että meistä tulee jaksavampia, vahvempia, energisempiä ja hyväntuulisempia! Meitä kutakin tavisliikkujaa innostaa ja motivoi yksilöllinen motiivivalikoima, jonka tärkeys itselle voi myös ajoittain vaihdella: Selkävaivat vähenevät ja niska-hartiakivut hellittävät – Nukun ensi yönä paremmin – Stressitaso laskee –  Lihakseni voimistuvat – Vastustuskyky syysflunssaa vastaan kasvaa – Röökinhimo hellittää… – on hyvä saada ihmiset palauttamaan mieleen heille itselleen tärkeitä syitä liikkua – ja mieluiten niitä sisäisiä ja omaehtoisia.
• (Myös liikunnan pitkäaikaisemmista terveysseurauksista kuten sydäntauti- ja syöpäriskin pienentymisestä voi toki muistuttaa, mutta monet meistä perusterveistä ihmisistä innostuvat lyhyemmän tähtäimen seurauksista tutkimusnäytönkin mukaan :))

Siis: Liikunnalla on niin paljon monia suotuisia seurauksia – älkäämme typistäkö sitä pääosin ulkonäön muokkauskeinoksi! Liikunnallista syksyä!

Lisälukemistoa ja lähteitä:

• Hagger & Chatzisarantis (2007). Intrinsic Motivation and Self-determination in Exercise and Sport. Human Kinetics.
• Hynynen & Hankonen (2015). Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi? Autonomiaa tukeva vuorovaikutus lapsiin ja nuoriin kohdistuvien liikuntainterventioiden perustana: Kirjallisuuskatsaus. Kasvatus, 46 (5), 473-89.
• McLachlan & Hagger (2011). Do People Differentiate Between Intrinsic and Extrinsic Goals for Physical Activity?Journal of Sport & Exercise Psychology, 33, 273-288.