Eduskuntavaalit 2015 – YLE-vaalikonevastausten analyysiä


 Tuloksia havainnollistava visualisointityökalu löytyy täältä


Myös Yle on nyt julkaissut eduskuntavaaliehdokkaiden vastaukset vaalikoneeseensa avoimena aineistona, joten tehdäänpä sille samat temput kuin HS:n vastaavalla (ks. edellinen postaukseni). Analyysi ja sen raportointi etenee kolmessa vaiheessa: i) ensin ryhmitellään vastaajat vastausprofiiliensa perusteella, ii) sitten faktoroidaan vaalikoneen kysymykset sisällöllisesti yhdenmukaisiksi ulottuvuuksiksi ja iii) lopuksi havainnollistetaan ryhmien eroja vastausprofiileissa ja suhteessa vastaajien puoluetaustaan. Lisäksi ryhmien eroja tarkastellaan erikseen vaalikoneen “äänestyskysymyksissä” (vaalikoneen osio 7).

Ryhmiä, onko niitä?

Erilaisia näkemysryhmittymiä etsittiin latentin ryhmittelyanalyysin avulla. Siinä tavoitteena on löytää pienin aineistoa mahdollisimman hyvin selittävä määrä ryhmiä, joiden jäsenten todennäköisyysjakauma vaalikonekysymysten eri vastausvaihtoehdoissa on keskenään samanlainen, mutta ryhmien välillä erilainen. Ryhmittelyssä hyödynnetään kaikkia vaalikoneen kysymyksiä ja lopullinen ryhmien määrä perustuu tilastollisiin kriteereihin.

Analyysin mukaan aineistoa parhaiten selitti kuuden ryhmän ratkaisu. Ensimmäistä ryhmää (24.7 % vastaajista) luonnehti äärivastausvaihtoehtojen (täysin samaa tai täysin eri mieltä) välttely, joskin painotuksissa korostui konservatiivisuus ja tietynlainen protektionistisuus. Ryhmässä vastustettiin eniten oikeutta avustettuun kuolemaan. Toisen ryhmän (17.7 %) profiili on samansuuntainen, joskin selkeämmin nationalistinen. Ryhmässä oltiin eniten sitä mieltä, että Suomi pärjäisi paremmin euron ulkopuolella. Kolmas ryhmä (16.6 %) kannatti vasemmistolaista talouspolitiikkaa sekä yhteiskunnan vastuuta ja vastusti lähes yksimielisesti NATOa. Neljäs ryhmä (15.0 %) oli samalla tavoin arvoliberaali kuin kolmas ryhmä, mutta EU(ro)-myönteisempi ja talouspoliittisesti vähemmän vasemmalla. Ryhmässä oli vahva perustulomallin kannatus. Viides ryhmä (13.7 %) oli kolmannen ryhmän tavoin työläisen asialla, mutta muutoin maltillisempi, ja arvoja koskevissa painotuksissa hieman ensimmäisen ryhmän kaltainen. Kuudes ryhmä (12.2 %) oli selkeimmin oikealla; talouspoliittisesti (markkina)liberaali, muutoin maltillisen konservatiivinen.

Entä ulottuvuuksia, onko niitä?

Ryhmien välisiä eroja voidaan havainnollistaa paremmin tarkastelemalla niiden eroja suhteessa vastauksista muodostettaviin sisältöulottuvuuksiin. Tätä varten vaalikoneen kysymykset faktoroitiin. Aineistossa oli sikäli melko runsaasti kohinaa, että varsin monet kysymykset korreloivat melko heikosti muiden kysymysten kanssa. Tähän voi  olla syynä esimerkiksi käytetty asteikko tai kysymysten monimerkityksellisyys ja tulkinnallisuus. Aika moni osio tipahti siis analyysistä pois heikon selitysvoiman vuoksi. Jäljelle jääneistä kysymyksistä mielekkäimmän ratkaisun tuotti malli, jossa oli kolme ulottuuvuutta. Valtaosa kysymyksistä latautui faktorille, joka kuvastaa vasemmisto–oikeisto -erottelua, joskin varsin talousvetoisesti. Loput osioista latautuivat faktoreille, joista toinen kuvastaa nationalistista konservatiivisuutta, toinen tietynlaista arvoliberaaliutta. Ryhmittely selitti näiden ulottuvuuksien vaihtelusta 48 – 80 %. Esimerkkiosiot alla (– merkkiset latautuvat käänteisesti).

Talousoikeistolaisuus
•    Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää.
•    Työntekijälle on turvattava lailla minimityöaika (–).
•    Terveys- ja sosiaalipalvelut on tuotettava ensijaisesti julkisina palveluina (–).
•    Valtion ja kuntien taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti leikkaamalla menoja.

Nationalismikonservatiivisuus
•    Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi.
•    Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista (–).
•    Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Arvoliberaalius
•    Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason.
•    Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus avustettuun kuolemaan.
•    Kaupan ja muiden liikkeiden aukioloajat on vapautettava.

Ryhmät ja ulottuvuudet yhdessä

Kun tarkastellaan ryhmien eroja yllä mainituissa ulottuvuuksissa faktorisummapisteinä (jolloin aineiston keskiarvo = 0, keskihajonta =1), voidaan havainnollistaa ryhmien välisiä suhteellisia eroja. Yksittäisiä kysymyksiä koskevien painotusten sekä profiilien ja niiden erojen perusteella ryhmät voidaan nimetä seuraavasti, suurimmasta pienimpään: Konservatiivit, Nationalistikonservatiivit, Vasemmistoliberaalit, Liberaalit, Maltillinen vasemmisto ja Markkinaliberaalit.

Fig1cKuvio 1. Vastausprofiilit (klikkaamalla isompi versio).

Äänestysosiot

Vaalikoneessa oli myös äänestysosio, jossa ehdokkaiden piti kuvitella olevansa istuva kansanedustaja ja arvioida miten äänestäisi (vaihtoehtoina kyllä, ei, ja tyhjä) kuudessa eri kysymyksessä. Oheisessa taulukossa on vastauksia korostettu sen mukaan, mikä annetuista vaihtoehdoista on esiintynyt (tilastollisesti merkitsevästi) odotusarvoa enemmän. Kaikissa kysymyksissä ei selvästikään ole ryhmittymien sisällä konsensusta, joskin ryhmittymien väliset erot ovat melko loogiset niissä kysymyksissä joissa yksimielisyyttä löytyy. Merkillepantavaa on se, että Konservatiivit ja Nationalistikonservatiivit ajaisivat edellisen eduskunnan hyväksymän, samaa sukupuolta olevien avioliiton sallimista koskevan lainmuutoksen perumista. Tosin tuo on ainoa kysymys, jossa myös tyhjää äänestettäisiin mainituissa ryhmissä suhteellisen usein.

Taulukko 1. Ehdokkaiden äänestysvastauksissa korostuneet vaihtoehdot ryhmittäin.

Ryhmittymät ja puolueet

Lopuksi tarkastellaan vielä kuinka yhdenmukaisesti eri puolueiden ehdokkaat sijoittuvat eri näkemysryhmiin. Ristiintaulukon perusteella nähdään, että isoimmat puolueet ovat melko yhtenäisesti (yli 70 % kunkin puolueen ehdokkaista) edustettuna eri ryhmittymissä: kristilliset ja keskustalaiset Konservatiiveissa, persut (samoin kuin Muutos2011:n ehdokkaat) Nationalistikonservatiiveissa, Vasemmistoliiton ehdokkaat Vasemmistoliberaaleissa, vihreät Liberaaleissa, demarit Maltillisessa vasemmistossa ja kokoomuksen ehdokkaat Markkinaliberaaleissa. Kuitenkin noin neljännes näidenkin puolueiden ehdokkaista sijoittuu muihin näkemysryhmiin. Muista pääpuolueista poiketen RKP:n ehdokkaat sijoittuvat melko tasaisesti kolmeen ryhmittymään, Konservatiiveihin, Liberaaleihin ja Markkinaliberaaleihin. Samoin Itsenäisyyspuolueen ja piraattien ehdokkaita löytyy useammasta ryhmittymästä. SKP:n ehdokkaat sen sijaan sijoittuvat liikuttavan yksimielisesti Vasemmistoliberaaleihin.

Fig3

Kuvio 2. EHDOKKAIDEN OSUUS KUSSAKIN RYHMÄSSÄ PUOLUEITTAIN.

Yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä kaiken sen havainnollistamista

Sekä Helsingin sanomien että Ylen vaalikoneen kysymykset painottuvat vasemmisto–oikeisto -ulottuvuudelle ja erityisesti talouspolitiikkaa koskien. EU- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviä kysymyksiä on molemmissa, joskin hieman eri painotuksella, arvoja kuvaavia kysymyksiä on yllättävän vähän, kulttuuria ja tiedettä käsitteleviä ei käytännössä ollenkaan. Vaikka nyanssierot (kuten vihreyttä korostavat kysymykset) ja erilaiset kysymysmuodot (väitteet vs. kontrastit) saattavat vaikuttaa siihen minkälaisia ulottuvuuksia aineistosta muodostuu, aineistot tuottavat kuitenkin melko samansuuntaisia tuloksia sekä puolueiden näkemysprofiileja että niiden yhteneväisyyttä tai hajautumista koskien. Tätä voidaan havainnollistaa sekä ryhmittelyn että puolueiden näkökulmasta.

Ryhmittelyratkaisut osoittavat, että joukko ehdokkaita jakaa samankaltaisen näkemyksen, vaikka edustavat eri puoluetta, ja näitä näkemysryhmittymiä on selvästi vähemmän kuin ehdolla olevia puolueita. Toisin sanoen puolue ei välttämättä ennusta yksittäisen ehdokkaan mielipiteitä, eikä yksittäisen ehdokkaan näkemys välttämättä edusta hyvin puolueen keskimääräistä näkemystä. Eri puolueista saattaa myös löytyä jokseenkin selkeitä blokkeja, joiden jäsenet painottavat erilaisia asioita keskenään, ja jotka saattavat olla hyvinkin samankaltaisia joidenkin toisten puolueiden vastaavien ryhmittymien kanssa. Havainnollistetaan tätä helsinkiläisillä Vihreillä käyttäen hyväksi hauskaa ja informatiivista visualisointityökaluamme. Kun ehdokkaita tarkastellaan Arvokonservatiivisuus–liberaalius ja Talouskonservatiivisuus–oikeistolaisuus -akseleiden suhteen, nähdään varsin selkeää hajontaa jälkimmäisessä (Kuvio 3a).

Esim 1

kuvio 3a. Helsinkiläiset vihreät

 

Jos visualisointiin lisätään Vasemmistoliiton ehdokkaat, saadaan mukaan selkeästi yhtenäisempi rypäs talousvasemmalle laidalle (Kuvio 3b). Näemme kuitenkin, että vasemmistolaispalleroiden joukossa on myös muutama vihreä ehdokaspallero, eli päällekkäisyyttäkin puolueiden ehdokkaiden näkemyksissä löytyy.

Esim 2

kuvio 3b. Helsinkiläiset vihreät ja vasemmistoliittolaiset.

 

Jos vaihdamme näkymäksi ryhmittelyanalyysin segmentit (Kuvio 3c), huomaamme, että tuo vihreiden pieni joukko edustaakin samaa ryhmittymää kuin vasemmistoliittolaiset (pois lukien pari vasemmistoliittolaista Demaria) – Vihervasemmistoa – , kun loput vihreät kuuluvat Viherliberaalien segmenttiin.

Esim 3kuvio 3c. helsinkiläiset vihreät ja vasemmistoliittolaiset segmenteittäin.

 

Kun Vasemmistoliiton ehdokkaat häivytetään taas havainnollistuksesta, näemme, että nuo vihervasemmistolaiset vihreät ovat kaikki varsin näkyviä vihreiden ehdokkaita (Kuvio 3d). Tämän perusteella Helsingin Vihreiden ehdokkaissa näyttäisi olevan kaksi blokkia, joista toinen – melko tunnetuista poliitikoista muodostunut ryhmittymä – edustaakin Vasemmistoliiton ehdokkaiden kanssa samanmielistä näkemystä. Havainnon implikaatiot ovat sitten eri juttu…

Esim 4

kuvio 3d. helsingin vihreiden kaksi “blokkia”.

 

Analyysit ja niiden mukaiset ryhmittely paljastavat myös minkälaisia päällekkäisyyksiä ja eriytymisiä eri puolueiden ehdokkaiden näkemysten välillä on. Tätäkin voidaan havainnollistaa visualisoimalla esimerkinomaisesti Keskustan, PS:n ja KD:n ehdokkaiden sijoittumista näkemysavaruuksiin (HS:n vaalikoneanalyysin mukaan). Jos tarkastellaan akseleita Talousvasemmistolaisuus-oikeistolaisuus ja Maailmankansalaisuus–Impivaaralaisuus, nähdään miten Keskustan ja KD:n ehdokkaat ovat keskenään iloisesti sekaisin ja PS:n ehdokkaat muita selkeämmin impivaaralaisia (Kuvio 4a).

Esim 5

kuvio 4a. keskustan, ps:n ja kd:n ehdokkaat puolueittain i.

 

Jos y-akseliksi vaihdetaan Arvokonservatiivisuus–liberaalius, huomataan nyt miten puolestaan Keskustan ja PS:n ehdokkaat ovat keskenään yhtä joukkoa ja KD:n ehdokkaat muita konservatiivisempia.

Esim 6kuvio 4b. KESKUSTAN, PS:N JA KD:N EHDOKKAAT PUOLUEITTAIN II.

 

Kun vastaavia näkymiä tarkastellaan segmenteittäin, voidaan kuitenkin todeta, että molemmissa tilanteissa ylivoimainen enemmistö puolueiden ehdokkaita on yhtä sopuisaa Kansalliskonservatiivien joukkoa, pieniä Demari- ja Oikeistosiipiä lukuun ottamatta  (Kuvio 4c ja Kuvio 4d).

Esim 7kuvio 4c. KESKUSTAN, PS:N JA KD:N EHDOKKAAT segmenteittäin I.

Esim 8

KESKUSTAN, PS:N JA KD:N EHDOKKAAT SEGMENTEITTÄIN II.

 

Vastaavalla tavalla tarkasteltuna Kokoomus on talousoikeistolaisuudessaan melko yksin, samoin kuin SDP, jonka ehdokkaat ovat molemmissa aineistossa pitkälti oma, ehkä yllättävänkin konservatiivinen (tai maltillinen), talousvasemmistolainen ryhmittymänsä. Vihreiden ja Vasemmistoliiton eriytyminen molemmissa aineistoissa pääosin omiksi ryhmittymiksi (joskin ks. esim. yllä) on kiinnostavaa, vaikka arvoliberaalit näkemykset yhdistävätkin molempien ehdokkaita. Kaiken kaikkiaan hajontaa puolueissa löytyy kuitenkin melkoisestikin, joten kunkin puolueen “keskimääräinen” näkemys voi olla varsin kaukana yksittäisen ehdokkaan näkemyksestä.

14 thoughts on “Eduskuntavaalit 2015 – YLE-vaalikonevastausten analyysiä

  1. Turkimus on täysin puolueellinen, minkä voi päätellä jo tutkimuksen tekijän antamista termien nimistä.

    • Mikähän siinä on puolueellista? Analyysihän on deskriptiivinen. Siinä vain kuvataan aineistoa aineistolähtöisesti. Juttu ei edusta mitään virallista tahoa, joten termistön valinnassa tietyt vapausasteet lienevät hyväksytyt.

  2. Poliittisesti valveutuneen ihmisen silmissä kaikki on puolueellista propagandaa, paitsi omat ja samaa mieltä olevien mielipiteet.

  3. Erittäin mielenkiintoinen ja aihetta hyvin kuvaava tutkimus. Antaa hyvän kuvan ehdokaiden ja puolueiden sijoittumisesta valituille akseleille. Haastaa vanhan oikeisto- vasemmisto ajattellun ja tuo tervettulleen lisän liberaali/ konservatiivi ulottuvuudella.

  4. Siis voimmeko vetää johtopäätöksen että piraatit on oikeastaan lähimpänä nk. liberaalipuoluetta mitä Suomesta löytyy, toisin kuin RKP tai ALDE-Kepu? Talouskysymyksissä enemmän hajontaa kuin vihreillä, mutta kuitenkin enemmän oikealla kuin vihreät?

    • Siltähän tuo näyttää, uskonnonvapautta koskevat teemat mukaan lukien, vaikka tokihan eri vaalikoneissa liberaaliuteen liittyvät kysymykset ja painotukset hieman vaihtelevat.

      • Ei kovin rohkaisevaa piraateille jos katselee miten perinteikäs edistyspuolue jakselee nykyisessä puoluekentässä. 😀

  5. Teidän on paljon parempi kuin Ylen vastaava:

    Ylen versioon eivät mahtuneet pienpuolueet ollenkaan. Ja kaikki kysymykset väkisin pakattu kahteen akseliin. Jää paha maku suuhun kun verorahoja tuhlataan puolueellisen mediaan.

    • Kiitos palautteesta. Eri ratkaisut nojaavat tietysti eri kriteereihin ja pyrkimyksiin sekä aineiston aiheuttamiin rajoituksiin. Mahdollisimman kattavaa edustavuutta olemme aineiston osalta tavoitelleet.

  6. Kiinnostava ja asiallinen analyysi, ryhmittely vaikuttaa myös saavan tukea esiintymisistä.

    Soini on konervatiivi kansallishenkisessä joukossa, samalla hieman eroillään muista. Kokoomuksen kannattajat ovat jakautuneet konervatiiveihin ja sosiaali-Kokoomukseen edelleenkin. Keskusta ja KD ovat todella lähellä toisiaan. RKP on vähän kaikkea, kuten tiedetään. Vihreille flirrtailu Vasemistoliiton kanssa on kohtalokasta ja turhaakin, Vasemmistoliitto kokoaa änkyrät hyvin joukkoonsa.

    Kiinnostavaa olisi suhteuttaa kuvaa Europarlamentin ryhmittymiin. Siellä Kepu ainakin on ihan väärässä porukassa.

  7. Valitut kriteerit johtavat siihen, että kokoomuslaisista tulee liberaaleja, kun koko maan asuttuna pitäminen on konservatiivisuutta. On varsin kummaa, että esim. A-oluen ja viinien myynnin vapauttamista vastutava ehdokas voi saada liberaalius-asteikossa korkean arvon.

    • En tiedä mihin viittaat “valituilla kriteereillä”, kun ulottuvuudet ovat aineistolähtöisiä, ei itse määriteltyjä. Ulottuvuuksia kuvaavasta terminologiasta voi toki olla useampaa mieltä.

Leave a Reply to Markku Niemivirta Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *