MapInfo on paikkatieto-ohjelmana paljon muutakin, kuin värikkäitä koropleettikarttoja ja hassuja 3D-karttoja – se on nimittäin myös monipuolinen työkalu, jota voi käyttää suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Edellisessä kirjoituksessani pääsin juuri sanomasta, että ohjelmaan alkaa olla jo jotain tuntumaa, mutta kummasti 5. kurssikerta palautti taas maanpinnalle, mitä taitoihin tulee. Tai sitten unohdin ottaa ne Artun peräänkuuluttamat ”paremmat aivot” mukaan. Niin tai näin, niin puhutaanpa hetki puskureista.

Pohjustimme kurssikertaa jo edellisellä tunnilla, kun merkkasimme Pornaisten keskusta-alueelta taloja ja teitä piste- ja viivakohteina. Koska karttalehti oli rekisteröity, eli se sisälsi myös koordinaattitietoa, niin jokaiseen kartalle tehtyyn objektiin tallentui sijaintitiedot. Puskuroinnissa valitun objektin ympärille luodaan säteeltään halutun kokoinen alue, josta voimme tarkastella ja laskea sen sisälle jääviä kohteita. Harjoituksessa laskimme väestöä, jotka asuvat tietyn etäisyyden päästä pääteistä, sekä asutuksen määrää terveyskeskuksen ja koulun ympäristössä.

Bufferoinnista on moneksi – liikehuoneistojen sijainti- ja saavutettavuus analyysit, kiinteistöhuollon tehtävät, suojelualueiden kartoittaminen, melu- ja suojarajojen määrittely (esimerkiksi Puolustusvoimien ampuma-alueet, tuulivoimalat) reittioptimointi, tai vaikkapa väestönsuojien sijoittaminen onnistuu, kunhan vain on tarvittavat aineistot ovat saatavilla ja molemmat aivopuoliskot käytössä. Harjoittelimme puskurointia itsenäisesti mielenkiintoisten tehtävien parissa, jotka haastoivat ajattelemaan, sekä soveltamaan aiempien kurssikertojen oppeja.

Laskimme Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melurajojen sisäpuolella asuvien määrä, sekä juna-asemien ympäristössä asuvia. Tehtävät tuntuivat heti jotenkin ”konkreettisilta”, jotain mitä voisi tehdä oikeastikin tulevaisuudessa. Mihin kannattaa sijoittaa vaikkapa uuden metrolinjan asemat? Millaista ostovoimaa löytyy Kalasataman, tai Pasilan uusien keskuksien vaikutuspiirissä asuvilta ihmisiltä? *Klik*, *klik* ja johonkin sinne 30 auki olevan ikkunan joukkoon avautui vielä yksi, josta saattaa löytyä vastaus haluttuun kysymykseen.

Omalla kohdallani tehtävien tekemisessä ongelmaksi muodostui kokonaiskuvan hallinta. Muutkin ovat kohdanneet vastaavanlaisia ongelmia, kuten Mia Hyödynmaa (2016) blogissaan kirjoittaa ”Mielestäni hankalinta MapInfon kanssa on vielä todella ymmärtää mitä milloinkin pitää tehdä. Mitä arvoja tarvitaan? Lasketaanko arvoa vai summaa?” Tämän voin kyllä allekirjoittaa ja itseäni lohduttaakseni pistän ohjelman kanssa suoritetut sekoilut harjoituksen puutteeksi. Periaatteessa (ja ehkä käytännössäkin) ymmärsin kyllä mitä ja miten joku kannattaisi tehdä, mutta toteutuspuoli ontuu, kun emme ole tehneet vielä sinunkauppoja MapInfon kanssa. ”Pitäisikö tämä query52 tallentaa johonkin? Mihin **** sarakkeeseen se tieto nyt oikein siirtyi, tai oikeammin miksi se ei siirtynyt mihinkään? Oho, hups! Olisi ehkä pitänyt tallentaa workspace!” ja tätä rataa. Kaikesta huolimatta tehtäviin alkoi löytymään vastauksia (taulukko 1), kunhan oli ensiksi kokeillut kaikki muut vaihtoehdot.

Vastausten tulkintakin oli jossain tapauksissa hankalaa. Onko 82 000 henkilöä oikea kokoluokka, vai onkohan tullut laskettua jotain väärin? Ehkä tietoja yhdistäessä on tullut tehtyä väärä laskukaava? Mikäli saatu tulos vaikuttaa järjellisestä, niin se saattaa helposti mennä läpi ilman kyseenalaistamista. Epäselvyyksiä aiheuttaa myös taulukoissa käytettävät lyhenteet – seliteosa olisi monesti hyödyllinen, jotta tietäisi mitä jossakin sarakkeessa kuvataan.

Taulukko 1. Kurssikerran tehtävien vastaukset

Itsenäistehtäväksi valitsin tehtävän putkiremonteista, koska aihe tuntui mielenkiintoiselta. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan 44 % maan asunnoista on kerrostaloissa ja näistä 570 000 asuntoa olisi rakennettu 1960 ja 1970-luvuilla (TEM 2015). Luvassa on siis melkoinen putkiremontti-putki. Parin tunnin päästä suunnittelin jo koneremonttia, sillä seinä nousi vastaan tietojen siirtämisessä. Mikä sen mukavampaa, kuin aina pitkään pähkäillyn ”queryn”, tai ”update columnin” jälkeen MapInfo heittää pois ohjelmasta ja takaisin tulessa vastassa on ”Sori, ei valittu mitään” –tyyppinen ilmoitus?

Aloitin tehtävän monta kertaa puhtaalta pöydältä ja pala palalta taulukkoon alkoi löytymään oikeita tietoja. Lopullinen tehtävässä vaadittu koropleettikartta putkiremonttitalojen osuudesta kaikkiin asuntoihin nähden on tätä kirjoittaessa vielä työn alla. Sain tehtyä kartan, jossa näkyy kaikki vuosina 1965–1970 rakennetut kerrostalot (kuva 1). Kohteet menevät kartassa pitkälti päällekkäin zoomaus-tasosta ja pisteiden koosta johtuen, joten yksittäisten kohteiden (1204 kpl) havainnointi on vaikeaa. Elinkeinorakenteen myllerryksen ja sen aiheuttaman työttömyyden johdosto maassamuutto suuntautui maalta kaupunkeihin. Vastauksena väkiluvun kasvuun rakennettiin ”nykyaikaisia” kerrostalolähiöitä kasvavan väestön tarpeisiin: Myllypuro, Kontula, Mellunmäki, Keski-Vuosaari, Oulunkylä, Siltavuori, Simonkylä, Louhela, Martinlaakso jne.

Kuva 1. Pistekartta vuonna 1965–1970 rakennettujen kerrostalojen sijainnista. (Lähde: OpenStreetMap ja kurssiaineisto)

Yleisesti ottaen tuntuu, että tällä kokemuksen määrällä ohjelman tarjoama potentiaali jää vajaakäytölle. Erilaiset haut, tietokantojen yhdistäminen ja visualisointi ovat eittämättä ohjelmiston työkalupakin keskeisimpiä tekijöitä. Perusasioita täytyisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän, että toiminnot ja niiden vaikutuksen oppisi paremmin. Tosin yhtä tärkeää on myös se, mitä saadulla tiedolla tekee. Kartan pitäisi pikemminkin olla analyysin tukena, eikä välttämättä itse analysoinnin kohde (tulkitaan mitä visuaalisesti näkyy ja missä on eniten palleroita). Tämäkin vaatii itsensä kehittämistä. Tiedostaen tosin sen, ettei kaikista kurssikerroilla laadituista aineistoista nyt vaan voi olla omaa tietoa, joten silloin korostuu tiedonhaku ja lähteiden etsiminen.

Lähteet:

Hyödynmaa, M. (2016). Viikko 5 – MapInfo ilman karttojen tuottamista. https://blogs.helsinki.fi/hymihymi/ Luettu 29.2.2016

Työ- ja elinkeinoministeriö (2015). Kyselytutkimus suomalaisen kerrostalokannan todellisesta korjauspotentiaalista. TEM raportteja 61:2015 https://www.tem.fi/files/44115/TEMrap_61_2015_web_22102015.pdf Luettu 23.2.2016