Eilen kävin SKS:n kirjaston etnologisella osastolla, jossa on RFID otettu käyttöön viime vuonna.
Etnologinen osasto toimii tällä hetkellä komeissa väliaikaistiloissa Ritarihuoneella.
Viime vuonna kirjastossa tarroitettiin seitsemän viikon aikana 20 000 nidettä. Apuna oli kaksi tuntityöläistä, mutta koko henkilökunta osallistui talkoisiin.
Uusi RFID-tarra laitetaan vanhan viivakoodin seuraksi kirjan sisälle – RFID-lukijahan ei tarvitse “näköyhteyttä” tarraan.
Uusiin kirjoihin laitetaan sellainen RFID-tarra, jossa on myös viivakoodi. Käytännössä niteitä voi siis tarvittaessa käsitellä ongelmitta myös muissa Helka-kirjastoissa. Jos keskustan kirjastoissa otetaan RFID käyttöö, niin varmasti käytämme samantyyppisiä tarroja.
Samalla kun kirjoihin laitettiin RFID-tunnisteet, niihin tulostettiin myös uudet selkätarrat. Keskustassahan pitää saada uudet sijaintimerkinnät kaikkiin kirjoihin, ja tämä olisi varmasti hyvä vaihe tehdä se.
SKS:n tarroissa on pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Keskustaan ottaisin mieluummin sellaiset, joissa näkyy koko pääsana, jolloin tarra on tietenkin laitettava myös toisin päin. Muistaakseni Kansalliskirjaston avokokoelmassa on näin, mutta en voi varmistaa asiaa, kun ei ole juuri nyt sikäläistä kirjaa käden ulottuvilla.
SKS:n tarrakirjoitin. Uskon, että jollain vastaavalla laitteelle tehdään jatkossa sijaintimerkinnät keskustan kirjastossa.
Kommentteja: 5
Muistat ihan oikein: Kansalliskirjaston avokokoemassa on kirjoissa juuri sellaiset tarrat joissa näkyy koko pääsana ja joka on toisin päin kuin kuvassa näkyvä SKS:n tarra. Tosin vanhemmissa kirjoissa ei läheskään kaikissa tuollaista tarraa ole, vaan niissä on vielä väritarroja ja tussilla kirjoitettu kolme ekaa kirjainta. Niitä sitten tarroitetaan uusiksi kun aika antaa myöten.
Suhteellisen hyvin nuo tarrat pysyvät paikallaan, itse tungen niitä jopa puolen sentin paksuisiin kirjoihin kirjan selkään (jolloin täytyy vielä laittaa kontaktimuovia päälle koska tarra on selkää leveämpi), vaikka toistakin tyyliä näkyy: kannen puolella liimattuja tarroja. Mutta eihän se teksti silloin mihinkään näy jos se tarra on kannen puolella ja kirja hyllyssä… eli mikä pointti siinä tarrassa sitten on?
Täytyy käydä jossain vaiheessa tutustumassa teidän tarrakirjoittimen toimintaan. Voisiko tulostaa ohuille kirjoille erityisleveälle tarralle, niin ettei tarvitsisi erikseen vielä kontaktimuovia? Kannen puolella oleva tarra ei tietenkään auta asiakasta, mutta hyllyttäjää kyllä
Olen vähän myös ajatellut sellaista vaihtoehtoa, että kun uuteen kirjastoon on käsittääkseni ainakin joillekin osastoille tulossa eri laina-ajalla olevaa aineistoa, niin voisi käyttää erivärisiä tarroja ilmaisemassa laina-aikaa. Jos laina-aika muuttuu, voisi tulostaa uuden selkätarran.
Tere tulemast vaan! Täällä on yksi tarroitin ihan Rotundassa, eli voit melkein piipahtaa koska vaan
Tosin ei se aina ole toiminnassa…
Muuten ihan hyvä idea tuo “ohuille kirjoille erityisleveä tarra”, mutta sitten tarttee vaihtaa tarroitinta tai tarranauhaa aina ohuen kirjan tullessa vastaan, ja väitän, että kyllä sen kontaktimuovin nopeammin laittaa. Ellei niitä ohuita ole tarpeeksi, jotta kannattaisi pitää niitä varten toista tarroitinta? Tai tarpeeksi jotta ne voisi kerätä isommaksi eräksi?
Niin, voi kun saisi sellaisen
kirjoittimen, johon voi laittaa eri värisiä ja eri levyisiä tarranauhoja, ja sitten vain valitaan minkälaisen haluaa tulostaa…
Tuo tarrakirjoitin näyttää ihan kieltään näyttävän Muumin päältä.